Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Ateismi

Indeksi Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.

Sisällysluettelo

  1. 259 suhteet: Agnostinen ateismi, Agnostisismi, Ajatuksenvapaus, Albania, Altruismi, André Comte-Sponville, Antiikin Kreikka, Antropomorfismi, Arvo, Astrologia, Ateismi (kirja), Ateismi: Lyhyt johdanto, Ateismin historia, Ateismin kritiikki, Ateismin määritelmä, Ateistien osuus väestöstä, Ateistinen feminismi, Atheism, Morality, and Meaning, Atheism: A Philosophical Justification, Atheism: The Case Against God, Atomismi, Auguste Comte, Auktoriteettiin vetoaminen, Australia, Šaria, Bolševikit, Bryssel, Buddhalaisuus, Charles Bradlaugh, Charles Darwin, Charles S. Peirce, Christopher Hitchens, Daniel Dennett, Darvinismi, Demokritos, Denis Diderot, Diagoras Meloslainen, Diogenes Laertios, Edvard Westermarck, Eino Kaila, Elämän tarkoitus, Elämänkatsomustieto, Empirismi, Encyclopédie, Epikurolaisuus, Epikuros, Erkki Hartikainen, Ernst Lampén, Eroakirkosta.fi, Eskapismi, ... Laajenna indeksi (209 lisää) »

Agnostinen ateismi

Ateistien ja agnostikkojen osuus eri maissa. Ruotsi erottuu muista teollisuusmaista vähiten uskonnollisena ja Yhdysvallat uskonnollisempana. Agnostinen ateismi on käsitys, johon sisältyy sekä agnostisismi että tietynlainen ateismi.

Katsoa Ateismi ja Agnostinen ateismi

Agnostisismi

Agnostisismi tai agnostismi (kreik. α- a-, ei + γνώσις gnōsis, tieto) on käsitys, jonka mukaan olemassaoloa koskevien väitteiden – erityisesti Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa koskevien – totuusarvoa ei tiedetä tai ei voida tietää.

Katsoa Ateismi ja Agnostisismi

Ajatuksenvapaus

Ajatuksenvapaus tarkoittaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta.

Katsoa Ateismi ja Ajatuksenvapaus

Albania

Maan pääkaupunki Tiranan keskustan Skanderbegin aukio yöllä. 2 694 metriä korkea Jezerski Vrhn huippu. Rannikkoa Etelä-Albaniassa. muslimeja. Albania (’Kotkien maa’) eli Albanian tasavalta on valtio Euroopassa Balkanilla.

Katsoa Ateismi ja Albania

Altruismi

Almujen antaminen köyhille on perinteinen esimerkki altruismista. Jacques-Louis Davidin maalaus. Altruismi (”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle.

Katsoa Ateismi ja Altruismi

André Comte-Sponville

André Comte-Sponville (s. 1952 Pariisi) on ranskalainen filosofi.

Katsoa Ateismi ja André Comte-Sponville

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Katsoa Ateismi ja Antiikin Kreikka

Antropomorfismi

Antropomorfinen eläinhahmo Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin.

Katsoa Ateismi ja Antropomorfismi

Arvo

Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.

Katsoa Ateismi ja Arvo

Astrologia

Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.

Katsoa Ateismi ja Astrologia

Ateismi (kirja)

Ateismi on filosofi Michael Martinin toimittama kirja, jonka on julkaissut Cambridge University Press vuonna 2007 Companions to Philosophy -sarjassaan.

Katsoa Ateismi ja Ateismi (kirja)

Ateismi: Lyhyt johdanto

Ateismi: Lyhyt johdanto on alun perin Oxford University Pressin A Very Short Introduction -sarjassa vuonna 2003 ilmestynyt filosofi Julian Bagginin teos, joka esittelee ateismin ja uskonnottoman etiikan perusteet.

Katsoa Ateismi ja Ateismi: Lyhyt johdanto

Ateismin historia

Tämä artikkeli käsittelee ateismin eli jumalattomuuden historiaa, joka on mahdollisesti yhtä vanha kuin jumalauskon eli teismin historia.

Katsoa Ateismi ja Ateismin historia

Ateismin kritiikki

Ateismin kritiikkiä on esiintynyt kautta uskontojen historian.

Katsoa Ateismi ja Ateismin kritiikki

Ateismin määritelmä

Ateismin määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.

Katsoa Ateismi ja Ateismin määritelmä

Ateistien osuus väestöstä

Ateistien osuutta väestöstä on hankala mitata.

Katsoa Ateismi ja Ateistien osuus väestöstä

Ateistinen feminismi

Ateistinen feminismi vastustaa uskontoa naisten alistamisen ja epätasa-arvon lähteenä.

Katsoa Ateismi ja Ateistinen feminismi

Atheism, Morality, and Meaning

Atheism, Morality, and Meaning on filosofi Michael Martinin kirja ateismista ja etiikasta.

Katsoa Ateismi ja Atheism, Morality, and Meaning

Atheism: A Philosophical Justification

Atheism: A Philosophical Justification on filosofi Michael Martinin vuonna 1990 ilmestynyt teos.

Katsoa Ateismi ja Atheism: A Philosophical Justification

Atheism: The Case Against God

Atheism: The Case Against God (suomeksi vapaasti käännettynä ”Ateismi – perusteet jumalauskoa vastaan”) on yhdysvaltalaisen George H. Smithin vuonna 1974 ilmestynyt kirja ateismista.

Katsoa Ateismi ja Atheism: The Case Against God

Atomismi

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.

Katsoa Ateismi ja Atomismi

Auguste Comte

Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.

Katsoa Ateismi ja Auguste Comte

Auktoriteettiin vetoaminen

Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen on argumentti (mahdollisesti argumentaatiovirhe), jossa oma argumentti perustetaan jonkin auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan.

Katsoa Ateismi ja Auktoriteettiin vetoaminen

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.

Katsoa Ateismi ja Australia

Šaria

Šaria ('tie, polku') eli islamilainen laki on islaminuskon mukaan Jumalan ihmisille antama muuttumaton laki.

Katsoa Ateismi ja Šaria

Bolševikit

Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.

Katsoa Ateismi ja Bolševikit

Bryssel

Bryssel on Belgian pääkaupunki.

Katsoa Ateismi ja Bryssel

Buddhalaisuus

Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.

Katsoa Ateismi ja Buddhalaisuus

Charles Bradlaugh

Charles Bradlaugh Charles Bradlaugh (26. syyskuuta 1833 Lontoo – 30. tammikuuta 1891 Lontoo) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Katsoa Ateismi ja Charles Bradlaugh

Charles Darwin

Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.

Katsoa Ateismi ja Charles Darwin

Charles S. Peirce

Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.

Katsoa Ateismi ja Charles S. Peirce

Christopher Hitchens

Christopher Eric Hitchens (13. huhtikuuta 1949 Portsmouth, Britannia – 15. joulukuuta 2011 Houston, Yhdysvallat) oli brittiläis-yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja kirjallisuuskriitikko.

Katsoa Ateismi ja Christopher Hitchens

Daniel Dennett

Daniel Dennett vuonna 2006 Daniel Clement Dennett (s. 28. maaliskuuta 1942) on yhdysvaltalainen filosofi, jota kiinnostavat ennen kaikkea mielenfilosofia ja tieteenfilosofia.

Katsoa Ateismi ja Daniel Dennett

Darvinismi

Darwininsirkuilla oli suuri vaikutus Galapagos-saarten muiden eläinten kanssa Charles Darwinin kehittämään evoluutioteorian. Darvinismi tai darwinismi on Charles Darwinin kehittämä biologisen kehityksen eli evoluution selitys, joka painottaa eliöiden muuntelua, voimakasta lisääntymistä ja taistelua olemassaolosta.

Katsoa Ateismi ja Darvinismi

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Katsoa Ateismi ja Demokritos

Denis Diderot

Denis Diderot (5. lokakuuta 1713 Langres – 31. heinäkuuta 1784 Pariisi) oli ranskalainen valistuksen ajan filosofi, taidearvostelija ja kirjailija, joka on tunnettu erityisesti toimittamastaan tietosanakirjasta, vuosina 1751–1772 ilmestyneestä teoksesta Encyclopédie.

Katsoa Ateismi ja Denis Diderot

Diagoras Meloslainen

Diagoras Meloslainen (myös Diagoras Jumalaton; s. n. 475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen sofisti ja runoilija.

Katsoa Ateismi ja Diagoras Meloslainen

Diogenes Laertios

Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.

Katsoa Ateismi ja Diogenes Laertios

Edvard Westermarck

Edvard Alexander Westermarck (20. marraskuuta 1862 Helsinki – 3. syyskuuta 1939 Tenhola) oli suomalainen sosiaaliantropologi, sosiologi ja filosofi.

Katsoa Ateismi ja Edvard Westermarck

Eino Kaila

Eino Sakari Kaila (vuoteen 1906 Johansson; 9. elokuuta 1890 Alajärvi – 31. heinäkuuta 1958 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi ja psykologi.

Katsoa Ateismi ja Eino Kaila

Elämän tarkoitus

Henry Courtney Selous: ''Hamlet ja pääkallo'' Elämän tarkoitus on yleensä nimitys filosofiselle kysymykselle, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko maailma on olemassa.

Katsoa Ateismi ja Elämän tarkoitus

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto (ET) on rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille suunnattu peruskoulun ja lukion oppiaine.

Katsoa Ateismi ja Elämänkatsomustieto

Empirismi

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.

Katsoa Ateismi ja Empirismi

Encyclopédie

''Encyclopédien'' kansi. Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers oli varhainen Ranskassa vuodesta 1751 alkaen julkaistu tietosanakirja.

Katsoa Ateismi ja Encyclopédie

Epikurolaisuus

Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta.

Katsoa Ateismi ja Epikurolaisuus

Epikuros

Epikuros. Epikuros (341–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, jonka mukaan on nimetty epikurolaisuus.

Katsoa Ateismi ja Epikuros

Erkki Hartikainen

Erkki Juhani Hartikainen (24. kesäkuuta 1942 Iisalmen maalaiskunta – 11. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1985.

Katsoa Ateismi ja Erkki Hartikainen

Ernst Lampén

Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Lampén-Iso-Keisari), (7. tammikuuta 1865 Kuopio – 2. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja.

Katsoa Ateismi ja Ernst Lampén

Eroakirkosta.fi

Eroakirkosta.fi on verkkosivusto, joka tarjoaa sähköistä palvelua Suomen evankelisluterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eroamiseen.

Katsoa Ateismi ja Eroakirkosta.fi

Eskapismi

wagnerilaiseen mytologiaan. Kuva on karikatyyri hänestä kuningas Lohengrininä. Eskapismi tarkoittaa todellisuuspakoisuutta.

Katsoa Ateismi ja Eskapismi

Etiikka

Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.

Katsoa Ateismi ja Etiikka

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Katsoa Ateismi ja Eurooppa

Evoluutio

Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.

Katsoa Ateismi ja Evoluutio

Fideismi

Fideismi on ajatus, että uskonnollisia näkemyksiä ei voi eikä pidäkään arvioida rationaalisesti.

Katsoa Ateismi ja Fideismi

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Katsoa Ateismi ja Filosofia

Forssan ohjelma

Forssan ohjelma on Suomen Työväenpuolueen, sittemmin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueohjelma, joka oli voimassa 49 vuotta eli vuosina 1903–1952.

Katsoa Ateismi ja Forssan ohjelma

Friedrich Engels

Friedrich Engels (28. marraskuuta 1820 Barmen, Preussin kuningaskunta – 5. elokuuta 1895 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli sosialistinen filosofi ja toimi yhteistyössä Karl Marxin kanssa kommunistisen teorian luomisessa.

Katsoa Ateismi ja Friedrich Engels

Friedrich Nietzsche

Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.

Katsoa Ateismi ja Friedrich Nietzsche

Friedrich Nietzschen uskontokritiikki

Friedrich Nietzsche vuonna 1882.Friedrich Nietzschen uskontokritiikki 1800-luvun lopulta on hyvin tunnettua.

Katsoa Ateismi ja Friedrich Nietzschen uskontokritiikki

Fundamentalismi

Fundamentalismi on konservatiivinen uskonnon muoto, jolle on ominaista tiukka nojautuminen pyhiin kirjoituksiin.

Katsoa Ateismi ja Fundamentalismi

Fysikalismi

Fysikalismi on materialistinen ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai päältää fysikaalista.

Katsoa Ateismi ja Fysikalismi

George Holyoake

George Jacob Holyoake (13. huhtikuuta 1817 Birmingham, Englanti – 22. tammikuuta 1906 Brighton, Englanti) oli englantilainen sosiaalipoliitikko ja vapaa-ajattelija.

Katsoa Ateismi ja George Holyoake

Hautajaiset

Kuva Hugh Trenchardin hautajaisista Westminster Abbeyssä vuonna 1956. Hautajaiset ovat ihmisen tai ihmisten kuoleman vuoksi vietettävä juhlameno, joka järjestetään hautauksen yhteydessä.

Katsoa Ateismi ja Hautajaiset

Häät

Kiuruveden kirkossa Häät eli vihkiäiset on juhla avioliittoon vihittäessä.

Katsoa Ateismi ja Häät

Hedonismi

Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, jonka mukaan keskeisiä ja tavoiteltavia ovat nautinto ja mielihyvä.

Katsoa Ateismi ja Hedonismi

Henkiolento

Henkiolento tai henki tarkoittaa yliluonnollista olentoa kuten haamua tai kummitusta.

Katsoa Ateismi ja Henkiolento

Henkisyys ja hengellisyys

munkki on omistautunut hengelliselle elämälle. Henkisyys ja hengellisyys ovat toisiinsa keskeisesti liittyvä käsitepari.

Katsoa Ateismi ja Henkisyys ja hengellisyys

Hindulaisuus

Hindulaisuus on Intiasta peräisin oleva uskonto.

Katsoa Ateismi ja Hindulaisuus

Humanismi

Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.

Katsoa Ateismi ja Humanismi

Hyvä elämä

Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.

Katsoa Ateismi ja Hyvä elämä

Hyvyys

Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä.

Katsoa Ateismi ja Hyvyys

Identiteetti (yhteiskuntatieteet)

Identiteetti on yhteiskuntatieteissä kattokäsite yksilön tai ryhmän käsitykselle itsestään erillisenä, muista erottuvana kokonaisuutena.

Katsoa Ateismi ja Identiteetti (yhteiskuntatieteet)

Ihme

Tintoretto, ''Orjan ihme'', 1548. Ihme on yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jonka aiheuttajana pidetään jumalolentoa.

Katsoa Ateismi ja Ihme

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.

Katsoa Ateismi ja Ihminen

Ihmisoikeudet

Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.

Katsoa Ateismi ja Ihmisoikeudet

Ilkka Niiniluoto

Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto (s. 12. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen filosofi ja matemaatikko.

Katsoa Ateismi ja Ilkka Niiniluoto

Ilkka Pyysiäinen

Ilkka Pyysiäinen (s. 9. heinäkuuta 1959) on suomalainen dosentti ja teologian tohtori, jonka tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti kognitiivinen uskontotiede, kristinusko ja buddhalaisuus.

Katsoa Ateismi ja Ilkka Pyysiäinen

Inkvisitio

Jan Hus poltetaan roviolla, kuva käsikirjoituksessa vuodelta 1485. Inkvisitio oli katolisen kirkon oma tuomioistuinlaitos, joka toimi sen määrittelemää harhaoppisuutta vastaan.

Katsoa Ateismi ja Inkvisitio

Intia

Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.

Katsoa Ateismi ja Intia

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Katsoa Ateismi ja Islam

Japani

Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.

Katsoa Ateismi ja Japani

Järki

Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.

Katsoa Ateismi ja Järki

Järki, arvot ja välineet

Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä on Ilkka Niiniluodon artikkelikokoelma, joka on ilmestynyt Otavan kustantamana vuonna 1994.

Katsoa Ateismi ja Järki, arvot ja välineet

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Katsoa Ateismi ja Josif Stalin

Julian Baggini

Julian Baggini (s. 1968) on brittiläinen filosofi ja kirjailija.

Katsoa Ateismi ja Julian Baggini

Julien Offray de La Mettrie

Julien Offray de La Mettrie. Julien Offray de La Mettrie (25. joulukuuta 1709 Saint-Malo, Bretagne, Ranska – 11. marraskuuta 1751 Potsdam, Preussi) oli ranskalainen fyysikko ja filosofi, varhaisimpia ja tunnetuimpia valistusajan materialistikirjailijoita.

Katsoa Ateismi ja Julien Offray de La Mettrie

Juliste

Juliste (vanh. afišši,, tai plakaatti,, nyk. arkik. posteri) on yleensä julkiselle paikalle tarkoitettu viestinnän väline, jota käytetään jonkin asian julkituomiseen tai mainostamiseen.

Katsoa Ateismi ja Juliste

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Katsoa Ateismi ja Jumala

Jumala ei ole suuri

Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken on Christopher Hitchensin vuonna 2007 ilmestynyt uskontokriittinen kirja.

Katsoa Ateismi ja Jumala ei ole suuri

Jumalaa ei ole

Jumalaa ei ole on uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen vuonna 2010 ilmestynyt kirja.

Katsoa Ateismi ja Jumalaa ei ole

Jumalan olemassaolo

Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.

Katsoa Ateismi ja Jumalan olemassaolo

Jumalharha

Jumalharha (2006) on eläintieteilijänä, evoluutiobiologiaan keskittyneenä tietokirjailijana ja ateistina tunnetun Richard Dawkinsin kirjoittama uskontokriittinen kirja.

Katsoa Ateismi ja Jumalharha

Jumalolento

Jumalolento, myös jumaluus tai jumala, on persoonalliseksi käsitetty yliluonnollinen olento, jonka uskotaan hallitsevan esimerkiksi luonnonvoimia tai ihmisten kohtaloita.

Katsoa Ateismi ja Jumalolento

Kai Nielsen

Kai Nielsen Kai Nielsen (15. maaliskuuta 1926 – 29. maaliskuuta 2021) oli Concordian yliopiston filosofian professori sekä Calgaryn yliopiston filosofian emeritusprofessori.

Katsoa Ateismi ja Kai Nielsen

Kansalaisoikeudet

Kansalaisoikeudet ovat perustuslakiin kirjattu joukko poliittisia ja negatiivisia yksilönvapauksia, joita julkinen valta ei saa loukata tai rajoittaa edes demokraattisella päätöksellä.

Katsoa Ateismi ja Kansalaisoikeudet

Karl Marx

Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.

Katsoa Ateismi ja Karl Marx

Kartesiolainen dualismi

Kartesiolainen dualismi on ontologiseen filosofiaan liittyvä näkökulma, jonka mukaan on olemassa kahdenlaisia, toisistaan perustavalla tavalla eroavia tosiolioita: toisaalta fyysiset, aineelliset oliot, toisaalta henkiset olennot, kuten ihmisen tietoinen sielu.

Katsoa Ateismi ja Kartesiolainen dualismi

Kauneus

Intialainen Taj Mahal -monumentti on tunnettu esimerkki kauniina pidetystä rakennuksesta. Kauneus on ominaisuus, jonka toteaminen tuottaa tarkastelijassa voimakasta esteettistä mielihyvää.

Katsoa Ateismi ja Kauneus

Kärsimys

Pietà'', 1499. Kärsimys tai kärsiminen (verbistä kärsiä) on epämukavuuden, tuskan tai kivun tuntemista.

Katsoa Ateismi ja Kärsimys

Kehäpäätelmä

Kehäpäätelmä on virheellinen päättely, jonka premissin merkitys on sama kuin johtopäätöksen merkitys.

Katsoa Ateismi ja Kehäpäätelmä

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Katsoa Ateismi ja Keskiaika

Kirkko

Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin.

Katsoa Ateismi ja Kirkko

Kirkon ja valtion ero

Uskonnon ja valtion ero. Kirkon ja valtion ero on käsitys, jonka mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.

Katsoa Ateismi ja Kirkon ja valtion ero

Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa

Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa koskee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon erottamista valtiosta.

Katsoa Ateismi ja Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa

Kirkosta eroaminen Suomessa

Kirkosta eroaminen tarkoittaa Suomessa yleisimmin joko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai Suomen ortodoksisen kirkon jäsenyydestä luopumista.

Katsoa Ateismi ja Kirkosta eroaminen Suomessa

Koeteltavuus

Koeteltavuus viittaa empiirisen hypoteesin ominaisuuteen, jolla on kaksi osaa.

Katsoa Ateismi ja Koeteltavuus

Kommunismi

Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.

Katsoa Ateismi ja Kommunismi

Kosmoksen hahmo

Kosmoksen hahmo on Kari Enqvistin vuonna 2003 ilmestynyt kirja.

Katsoa Ateismi ja Kosmoksen hahmo

Kriittinen ajattelu

Kriittinen ajattelu on taito analysoida informaatiota objektiivisesti ja muodostaa perusteltu käsitys.

Katsoa Ateismi ja Kriittinen ajattelu

Kristillinen oikeisto

Kristillinen oikeisto on Yhdysvalloissa Ronald Reaganin aikana vahvistunut poliittinen suuntaus, joka yleensä tukee Yhdysvaltain republikaanista puoluetta.

Katsoa Ateismi ja Kristillinen oikeisto

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Katsoa Ateismi ja Kristinusko

Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat

Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat on Kari Enqvistin vuonna 2009 ilmestynyt kirja.

Katsoa Ateismi ja Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat

Kuolemanjälkeinen elämä

Kuolemanjälkeinen elämä on monissa uskonnoissa esiintyvä uskomus, jonka mukaan ihminen jatkaa olemassaoloaan tuonpuoleisessa eli jossakin olotilassa kuoleman jälkeen.

Katsoa Ateismi ja Kuolemanjälkeinen elämä

Länsi-Eurooppa

Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.

Katsoa Ateismi ja Länsi-Eurooppa

Länsimaat

Huntingtonin näkemys maailman kulttuurialueista, läntinen kristikunta tummansinisellä, ortodoksinen kristikunta vaaleansinisellä.http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja suureen osaan Euroopasta.

Katsoa Ateismi ja Länsimaat

Leukippos

Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Katsoa Ateismi ja Leukippos

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Katsoa Ateismi ja Logiikka

Lokakuun vallankumous

Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.

Katsoa Ateismi ja Lokakuun vallankumous

Looginen empirismi

Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Katsoa Ateismi ja Looginen empirismi

Lucretius

Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Katsoa Ateismi ja Lucretius

Ludwig Feuerbach

Ludwig Feuerbach. Ludwig Andreas Feuerbach (28. heinäkuuta 1804 Landshut – 13. syyskuuta 1872 Rechenberg) oli saksalainen filosofi, joka vaikutti suuresti marxilaisen materialismin ja uskontokritiikin kehitykseen.

Katsoa Ateismi ja Ludwig Feuerbach

Lumous murtuu

Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä on filosofi Daniel C. Dennettin vuonna 2006 ilmestynyt kirja, jossa Dennett vaatii uskonnon luonnontieteellistä tutkimusta.

Katsoa Ateismi ja Lumous murtuu

Luomiskertomukset

James Tissot, ''Luominen'', noin 1896–1902. Luomiskertomukset ovat tarinoita maailman ja ihmisen synnystä.

Katsoa Ateismi ja Luomiskertomukset

Luonnonvalinta

Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa perinnölliset hyödylliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana.

Katsoa Ateismi ja Luonnonvalinta

Luonto

tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.

Katsoa Ateismi ja Luonto

Maailmankaikkeudesta (Lucretius)

Maailmankaikkeudesta (sananmukaisesti ”Asioiden luonteesta”) on roomalaisen filosofin ja runoilijan Lucretiuksen kirjoittama eeppinen runoelma.

Katsoa Ateismi ja Maailmankaikkeudesta (Lucretius)

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Katsoa Ateismi ja Maailmankaikkeus

Maallistuminen

Maallistuminen tai sekularisaatio on yhteiskunnan muuttumista siten, että uskonnolliset arvot ja instituutiot väistyvät ja ne korvautuvat ei-uskonnollisilla arvoilla ja maallisilla instituutioilla.

Katsoa Ateismi ja Maallistuminen

Mario Bunge

Mario Bunge vuonna 2007. Mario Bunge (21. syyskuuta 1919 – 24. helmikuuta 2020) oli argentiinalainen filosofi ja fyysikko, joka työskenteli Kanadassa.

Katsoa Ateismi ja Mario Bunge

Marxilainen uskontokritiikki

Marxilainen uskontokritiikki on marxilaisten ateistien ajattelusuuntaus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti uskontojen yhteiskunnallisiin haittavaikutuksiin ja uskontojen merkitykseen yhteiskuntien kehityksessä.

Katsoa Ateismi ja Marxilainen uskontokritiikki

Marxilaisuus

Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.

Katsoa Ateismi ja Marxilaisuus

Materialismi

Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia ​​fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.

Katsoa Ateismi ja Materialismi

Meemi

Meemi (Se on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”.

Katsoa Ateismi ja Meemi

Michael Martin (filosofi)

Michael L. Martin (3. maaliskuuta 1932 Cincinnati, Ohio – 27. toukokuuta 2015 Boston, Massachusetts) oli Bostonin yliopiston filosofian professori.

Katsoa Ateismi ja Michael Martin (filosofi)

Mietiskely

Mietiskely tai kontemplaatio on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua.

Katsoa Ateismi ja Mietiskely

Moraali

Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.

Katsoa Ateismi ja Moraali

Naturalismi (filosofia)

Naturalismi filosofiassa ja tieteessä on näkemys, että todellista on vain fyysinen luonto ja että kaikki ilmiöt ovat tieteellisesti selitettävissä.

Katsoa Ateismi ja Naturalismi (filosofia)

Neuvostoliiton kommunistinen puolue

Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.

Katsoa Ateismi ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Katsoa Ateismi ja Neuvostoliitto

Nimiäiset

Nimiäiset tai nimenantojuhla on uskonnottomassa tapakulttuurissa lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.

Katsoa Ateismi ja Nimiäiset

Noitavainot

Francisco Goya: ''Noitia lähdössä lentoon'' vuodelta 1797. Madridin museo. Noitavainot olivat Euroopassa myöhäiskeskiajalla alkanut, mutta uuden ajan alussa voimistunut liikehdintä noidiksi epäiltyjen ihmisten tuomitsemiseksi.

Katsoa Ateismi ja Noitavainot

Normi (sosiologia)

Normi eli sosiaalinen normi on sosiologian peruskäsitteitä ja tarkoittaa käyttäytymistä koskevaa virallista tai epävirallista sääntöä, jonka rikkomista seuraa virallinen tai epävirallinen rangaistus eli sanktio.

Katsoa Ateismi ja Normi (sosiologia)

Objektiivisuus

Objektiivisuus tarkoittaa asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää näkemystä.

Katsoa Ateismi ja Objektiivisuus

Occamin partaveitsi

Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Katsoa Ateismi ja Occamin partaveitsi

Oikeudenmukaisuus

Maarten van Heemskerck, ''Justitia'', 1556. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä mikä vastaa yleistä oikeuskäsitystä.

Katsoa Ateismi ja Oikeudenmukaisuus

Onnellisuus

''Onnen hetki''. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvä ja kiitollisuus sekä negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vähyys.

Katsoa Ateismi ja Onnellisuus

Ontologia

Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.

Katsoa Ateismi ja Ontologia

Paul Thiry d’Holbach

Paul Henry Thiry, paroni d’Holbach (syntyjään Paul Heinrich Dietrich von Holbach; 8. joulukuuta 1723 Edesheim lähellä Landauta – 21. tammikuuta 1789 Pariisi) oli ranskalais-saksalainen kirjailija, filosofi, ensyklopedisti ja näkyvä hahmo valistusajan Ranskassa.

Katsoa Ateismi ja Paul Thiry d’Holbach

Perhe

Yhdysvaltalainen ydinperhe noin vuodelta 1955, jossa on isä, äiti ja kaksi lasta. Saamelaisperhe vuodelta 1900. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia.

Katsoa Ateismi ja Perhe

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Katsoa Ateismi ja Pohjois-Amerikka

Positiivinen ja negatiivinen ateismi

Positiivinen ateismi eli vahva ateismi on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan on vahvoja todisteita jumalien olemassaoloa vastaan eikä mitään todisteita puolesta.

Katsoa Ateismi ja Positiivinen ja negatiivinen ateismi

Positivismi

Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.

Katsoa Ateismi ja Positivismi

Post hoc ergo propter hoc

Post hoc ergo propter hoc on argumentaatiovirhe, jossa tapahtumajärjestyksen oletetaan vastaavan syy-seurausketjua eli kausaliteettia.

Katsoa Ateismi ja Post hoc ergo propter hoc

Prometheus-leiri

Prometheus-leiri on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton aikuistumisleiri.

Katsoa Ateismi ja Prometheus-leiri

Prometheus-seura

Prometheus-seura (’ylioppilasyhdistys Prometheus’) oli vuosina 1905–1914 toiminut suomalainen yhdistys.

Katsoa Ateismi ja Prometheus-seura

Propaganda

antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.

Katsoa Ateismi ja Propaganda

Propositio

Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause.

Katsoa Ateismi ja Propositio

Psykologia

Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.

Katsoa Ateismi ja Psykologia

Psykologinen egoismi

Psykologinen egoismi on moraalifilosofinen kanta, jonka mukaan ihminen toimii aina itsekkäästi ja omaa etuaan tavoitellen.

Katsoa Ateismi ja Psykologinen egoismi

Rafael Karsten

Sigfrid Rafael Karsten (16. elokuuta 1879 Koivulahti – 21. helmikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen uskontotieteilijä ja filosofi.

Katsoa Ateismi ja Rafael Karsten

Raimo Tuomela

Raimo Heikki Tuomela (9. lokakuuta 1940 Helsinki – 22. marraskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen filosofi, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian professorina vuosina 1971–2008.

Katsoa Ateismi ja Raimo Tuomela

Rakkaus

Ford Madox Brown, ''Romeo ja Julia'', 1870. Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin, useimmiten toiseen henkilöön.

Katsoa Ateismi ja Rakkaus

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Katsoa Ateismi ja Ranska

Ranskan sekularismi

Julkista koulua puolustava merkki vuodelta 1994. Ranskassa sekularismi (lausutaan) on käsite, joka tarkoittaa julkisten ja uskonnollisten tahojen erottamista ja erillään pitämistä.

Katsoa Ateismi ja Ranskan sekularismi

Rationalismi

Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.

Katsoa Ateismi ja Rationalismi

Richard Dawkins

Clinton Richard Dawkins FRS (s. 26. maaliskuuta 1941 Nairobi, Kenian siirtomaa ja protektoraatti) on englantilainen eläintieteilijä, evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja.

Katsoa Ateismi ja Richard Dawkins

Ristiretket

Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.

Katsoa Ateismi ja Ristiretket

Rolf Lagerborg

Rolf Herbert Hjalmar Lagerborg (26. huhtikuuta 1874 Helsinki – 26. lokakuuta 1959 Porvoo) oli suomalainen filosofi ja filosofian professori.

Katsoa Ateismi ja Rolf Lagerborg

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Katsoa Ateismi ja Saksa

Sam Harris

Sam Harris (s. 9. huhtikuuta 1967) on yhdysvaltalainen kirjailija, filosofi ja neurotieteilijä.

Katsoa Ateismi ja Sam Harris

Sami Pihlström

Sami Johannes Pihlström (s. 27. joulukuuta 1969 Helsinki) on suomalainen filosofi.

Katsoa Ateismi ja Sami Pihlström

Satiiri

Pieter Bruegelin satiirinen maalaus ''Sokeat johtamassa sokeita'' (1568). Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia.

Katsoa Ateismi ja Satiiri

Sekulaari humanismi

Sekulaari humanismi on korostuneesti uskonnotonta humanismia.

Katsoa Ateismi ja Sekulaari humanismi

Sekularismi

Italian yhdistymisen 140-vuotisjuhlapäivänä järjestetyssä Vatikaania arvostelevassa mielenosoituksessa. Sekularismi tarkoittaa irrottautumista uskonnosta.

Katsoa Ateismi ja Sekularismi

Selittäminen

Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?.

Katsoa Ateismi ja Selittäminen

Sielu

Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

Katsoa Ateismi ja Sielu

Sivistys

Magnus Enckell, ''Lukusali'', 1899. Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.

Katsoa Ateismi ja Sivistys

Skeptismi

Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.

Katsoa Ateismi ja Skeptismi

Sosialismi

Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.

Katsoa Ateismi ja Sosialismi

Stalinin vainot

Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.

Katsoa Ateismi ja Stalinin vainot

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Katsoa Ateismi ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suvaitsevaisuus

uskonnonvapauden vaikutuksia maailmassa. Suvaitsevaisuus tai suvaitsevuus tarkoittaa käsitteen alkuperäisen määritelmän mukaan sellaisen asian suvaitsemista eli sietämistä, sallimista ja hyväksymistä, jota itse paheksuu ja vierastaa ja pitää vähemmän hyvänä, jopa vääränä.

Katsoa Ateismi ja Suvaitsevaisuus

Sympatia

Sympatia (kreikan sanasta sympátheia, myötätunteminen) tai myötätunto tarkoittaa toisen henkilön mielihyvän kokemista omana mielihyvänä (myötäilo) tai tuskan ja mielipahan tuntemista mielipahana.

Katsoa Ateismi ja Sympatia

Systéme de la Nature

Système de la Nature ou Des Loix du Monde Physique et du Monde Moral on Paroni d’Holbachin Paul-Henri Thiryn filosofiateos, joka julkaistiin alun perin Jean-Baptiste de Mirabaud nimissä, joka oli kuollut Ranskan tiedeakatemian jäsen.

Katsoa Ateismi ja Systéme de la Nature

Syyskuun 11. päivän terroriteot

Syyskuun 11.

Katsoa Ateismi ja Syyskuun 11. päivän terroriteot

Taide

Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.

Katsoa Ateismi ja Taide

Taikausko

Hevosenkenkä tunnetaan onnenkaluna, joka on ollut tapana ripustaa kodin seinälle. Taikausko on uskomus, jonka mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.

Katsoa Ateismi ja Taikausko

Taistelevien jumalattomien liitto

''Bezbožnik'' ('Jumalaton') -lehti vuodelta 1929. Jumalattomien liitto eli Jumalattomien yhdistys (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto) oli Neuvostoliitossa vuosina 1925–1947 toiminut uskonnonvastainen järjestö.

Katsoa Ateismi ja Taistelevien jumalattomien liitto

Tasa-arvo

Tasa-arvo tai yhdenvertaisuus tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan samanarvoisuutta ja varsinkin kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Katsoa Ateismi ja Tasa-arvo

Tšekki

Praha on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki. Tšekin tasavalta eli Tšekki, joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Katsoa Ateismi ja Tšekki

Teismi

Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.

Katsoa Ateismi ja Teismi

Teleologinen todistus

Teleologinen todistus (myös luonnon järjestyksen todistus, suunnittelutodistus, fysikaalis-teologinen tai tarkoitusperäisyyden todistus, jumalatodistus, -väite tai argumentti) on yritys todistaa jumalan olemassaolo vetoamalla väitettyyn kaiken tarkoituksenmukaisuuteen.

Katsoa Ateismi ja Teleologinen todistus

Teokratia

Teokratia (theokratía 'jumalan valta') on valtiomuoto, jossa hallitsija käyttää valtaa Jumalan edustajana, koska Jumalalla katsotaan olevan ylin hallintovalta.

Katsoa Ateismi ja Teokratia

Thales

Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Katsoa Ateismi ja Thales

The New Encyclopedia of Unbelief

The New Encyclopedia of Unbelief on Tom Flynnin toimittama uskonnottomuuden historian ja ajattelun lähdeteokseksi tarkoitettu artikkelikokoelma.

Katsoa Ateismi ja The New Encyclopedia of Unbelief

Theodoros Jumalaton

Theodoros (n. 335–260 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kyreneläiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Katsoa Ateismi ja Theodoros Jumalaton

Thomas Henry Huxley

Thomas Henry Huxley Thomas Henry Huxley (4. toukokuuta 1825 – 29. kesäkuuta 1895) oli brittiläinen biologi, joka puolusti Charles Darwinin evoluutioteoriaa.

Katsoa Ateismi ja Thomas Henry Huxley

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Katsoa Ateismi ja Tiede

Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta on Ilkka Niiniluodon esseekokoelma, jonka on julkaissut Otava vuonna 1984.

Katsoa Ateismi ja Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Katsoa Ateismi ja Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen skeptismi

Ravintoterapeutti Pixie Turner esitelmöi epätieteellisistä terveysväitteistä vuonna 2019. Tieteellinen skeptismi on tietoteoreettinen kanta, jossa kyseenalaistetaan väitteiden totuudenmukaisuus, kunnes ne voidaan testata käyttäen tieteellistä menetelmää.

Katsoa Ateismi ja Tieteellinen skeptismi

Tieteen ja uskonnon välinen suhde

Artikkeli käsittelee tieteen ja uskonnon asemaa yhteiskunnassa ja niiden roolia todellisuutta koskevan tiedon muodostamisessa.

Katsoa Ateismi ja Tieteen ja uskonnon välinen suhde

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Katsoa Ateismi ja Tieteenfilosofia

Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki

Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki on tieteenharjoittajien esittämää arvostelua uskontoa ja uskonnollista todellisuuskäsitystä kohtaan.

Katsoa Ateismi ja Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Katsoa Ateismi ja Tieto

Tietoisuus

Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Katsoa Ateismi ja Tietoisuus

Tietoteoria

Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.

Katsoa Ateismi ja Tietoteoria

Todellisuus

Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.

Katsoa Ateismi ja Todellisuus

Todistuksen taakka

Todistuksen taakka eli todistamisen taakka tarkoittaa perusteluvelvollisuutta: väitteen esittäjä on velvollinen esittämään perustelut väitteensä tueksi.

Katsoa Ateismi ja Todistuksen taakka

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Katsoa Ateismi ja Toinen maailmansota

Totuus

''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.

Katsoa Ateismi ja Totuus

Tutkimus

Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.

Katsoa Ateismi ja Tutkimus

Työväenliike

Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä.

Katsoa Ateismi ja Työväenliike

Usko

Usko tarkoittaa uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.

Katsoa Ateismi ja Usko

Usko, järki ja ihminen

Usko, järki ja ihminen on filosofi Sami Pihlströmin esseekokoelma, joka on julkaistu Suomalainen teologinen kirjallisuusseuran julkaisusarjassa vuonna 2001.

Katsoa Ateismi ja Usko, järki ja ihminen

Uskon loppu

Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus (The end of faith) on Sam Harrisin vuonna 2004 ilmestynyt kirja, joka käsittelee järjestäytynyttä uskontoa, uskon ja järkiperäisen ajattelun välistä ristiriitaa ja uskonnollisen fundamentalismin suvaitsemisen ongelmia.

Katsoa Ateismi ja Uskon loppu

Uskonnollinen kokemus (kirja)

Uskonnollinen kokemus on William Jamesin vuonna 1902 ilmestynyt uskonnonfilosofinen ja uskonnonpsykologinen teos.

Katsoa Ateismi ja Uskonnollinen kokemus (kirja)

Uskonnollinen sota

Uskonnollinen sota eli uskonsota, joskus pyhä sota, on sota, jonka syyt ovat merkittäviltä osin uskonnollisia.

Katsoa Ateismi ja Uskonnollinen sota

Uskonnollisuus

Kartta näyttää maakohtaisen uskonnollisuuden. Perustuu vuosien 2006–2008 välisiin galluptuloksiin. Uskonnollisuus on käsite, joka viittaa uskontoon perustuvaan tai sille ominaiseen asiaan tai ihmisiin, joiden elämässä uskonto on tärkeässä asemassa, uskovaisiin.

Katsoa Ateismi ja Uskonnollisuus

Uskonnon alkuperä

Uskonnon alkuperästä on erilaisia käsityksiä.

Katsoa Ateismi ja Uskonnon alkuperä

Uskonnonfilosofia

Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.

Katsoa Ateismi ja Uskonnonfilosofia

Uskonnonfilosofia (vuoden 2003 kirja)

Uskonnonfilosofia on WSOY:n vuonna 2003 julkaisema artikkelikokoelma uskonnonfilosofiasta.

Katsoa Ateismi ja Uskonnonfilosofia (vuoden 2003 kirja)

Uskonnonopetus

Uskonto on peruskoulun oppiaine useissa maissa.

Katsoa Ateismi ja Uskonnonopetus

Uskonnonvapauslaki

Uskonnonvapauslaki säätää uskonnonvapaudesta Suomessa.

Katsoa Ateismi ja Uskonnonvapauslaki

Uskonnonvastaisuus

Uskonnonvastaisuus tarkoittaa kaikenlaisen uskonnon ja siihen kuuluvien uskomusten ja instituutioiden vastustamista.

Katsoa Ateismi ja Uskonnonvastaisuus

Uskonnoton etiikka

Uskonnoton etiikka on etiikkaa, jonka mukaan moraali ja etiikka ovat inhimillistä alkuperää.

Katsoa Ateismi ja Uskonnoton etiikka

Uskonnoton kasvatus

erillään. Uskonnoton kasvatus viittaa sekulaariin tai ateistiseen kasvatukseen.

Katsoa Ateismi ja Uskonnoton kasvatus

Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa kattaa suomalaisia uskonnottomia juhlatapoja.

Katsoa Ateismi ja Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

Uskonnottomuus

Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.

Katsoa Ateismi ja Uskonnottomuus

Uskonnottomuus Suomessa

Uskonnottomuus Suomessa: Vuonna 2022 Suomessa uskontokuntiin kuulumattomia oli 32,0 prosenttia väestöstä eli noin 1 782 000 henkilöä.

Katsoa Ateismi ja Uskonnottomuus Suomessa

Uskonto

Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Katsoa Ateismi ja Uskonto

Uskonto ja moraali

Uskonto ja moraali on joskus nähty toisistaan riippuvana ja moraalin on nähty juontuvan uskonnosta, joskus taas moraali on nähty inhimillistä alkuperää olevana ja uskonnoista riippumattomana.

Katsoa Ateismi ja Uskonto ja moraali

Uskonto Neuvostoliitossa

Kristus Vapahtajan katedraali Moskovassa. Tämä artikkeli käsittelee uskontoa Neuvostoliitossa eli noin vuosina 1922–1991.

Katsoa Ateismi ja Uskonto Neuvostoliitossa

Uskontokritiikki

Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla.

Katsoa Ateismi ja Uskontokritiikki

Uskontososiologia

Uskontososiologia tutkii uskonnon roolia yhteiskunnassa: sen käytäntöjä, historiallisia taustoja, kehityskulkuja ja yleisiä aiheita.

Katsoa Ateismi ja Uskontososiologia

Uskontotiede

Uskontotiede on humanistis-yhteiskuntatieteellistä uskontojen tutkimusta.

Katsoa Ateismi ja Uskontotiede

Uskovainen

Uskovainen, uskova on henkilö, joka uskoo hyvin hartaasti Jumalaan ja toteuttaa uskoaan arjessa.

Katsoa Ateismi ja Uskovainen

Uudet uskonnolliset liikkeet

Krishna-liikkeen jäsen Moskovassa. Uudet uskonnolliset liikkeet tai uususkonnot ovat suhteellisen nuoria, joko alkuperältään uusia uskonnollisia liikkeitä, vaihtoehtoisen henkisyyden muotoja tai perinteisistä uskonnoista eronneita lahkoja.

Katsoa Ateismi ja Uudet uskonnolliset liikkeet

Uusateismi

Uusateismin ”neljä ratsumiestä”: Richard Dawkins, Christopher Hitchens, Sam Harris ja Daniel Dennett. Uusateismi on nimitys länsimaiselle 2000-luvun ateistiselle uskontokritiikille, jota ovat kirjoissaan ja muissa puheenvuoroissaan edustaneet muun muassa Richard Dawkins, Daniel Dennett, Sam Harris ja Christopher Hitchens.

Katsoa Ateismi ja Uusateismi

Uusi-Seelanti

Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.

Katsoa Ateismi ja Uusi-Seelanti

V. T. Aaltonen

Viktor Toivo Aaltonen (25. syyskuuta 1889 Uusikirkko Tl – 24. maaliskuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja Metsäntutkimuslaitoksen professori.

Katsoa Ateismi ja V. T. Aaltonen

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Katsoa Ateismi ja Valistus

Valtioateismi

Valtioateismi tarkoittaa valtion harjoittamaa uskontojen tukahduttamista ateismin hyväksi.

Katsoa Ateismi ja Valtioateismi

Valtionuskonto

buddhalaisuus Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsäädännössä määritelty uskonto.

Katsoa Ateismi ja Valtionuskonto

Vapaa-ajattelijain liitto

Vapaa-ajattelijain Liitto ry on suomalainen vuonna 1937 perustettu uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja aatteellinen järjestö.

Katsoa Ateismi ja Vapaa-ajattelijain liitto

Vapaa-ajattelijain maailmanliitto

Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, vuosina 1880–1938 Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto, on vuonna 1880 Brysselissä perustettu vapaa-ajattelijoiden järjestö.

Katsoa Ateismi ja Vapaa-ajattelijain maailmanliitto

Vapaa-ajattelu

Kieli.

Katsoa Ateismi ja Vapaa-ajattelu

Vapaus

Vapauden patsas Yhdysvaltain kongressitalon kupolissa. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta tehdä tai saavuttaa jotain ilman rajoitteita, jotka estäisivät sen.

Katsoa Ateismi ja Vapaus

Väinö Voipio

Väinö Taneli (Daniel) Voipio (vuoteen 1901 Åkerman; 11. joulukuuta 1884 Viipuri – 9. huhtikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen kihlakunnantuomari, hovioikeuden asessori, kirjailija sekä Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja 1958–1963.

Katsoa Ateismi ja Väinö Voipio

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Katsoa Ateismi ja Venäjä

Venäjän ortodoksinen kirkko

Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.

Katsoa Ateismi ja Venäjän ortodoksinen kirkko

Viktor Heikel

Frans Viktor Heikel (23. elokuuta 1842 Turku – 27. heinäkuuta 1927 Porvoo) oli suomalainen voimistelunopettaja, jota on kutsuttu suomalaisen voimistelun isäksi.

Katsoa Ateismi ja Viktor Heikel

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Katsoa Ateismi ja Vladimir Lenin

Wilhelm Bolin

Wilhelm Bolin, Bernhard Reinholdin maalaama muotokuva. Andreas Wilhelm Bolin (2. elokuuta 1835 Kivisaari, Inkerinmaa (Internet Archive)/Pietari – 16. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen filosofi.

Katsoa Ateismi ja Wilhelm Bolin

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa ihmisten samanarvoisuutta riippumatta heidän välillään vallitsevista eroista, kuten sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Katsoa Ateismi ja Yhdenvertaisuus

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Ateismi ja Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Katsoa Ateismi ja Yhdysvallat

YK:n ihmisoikeuskomitea

YK:n ihmisoikeuskomitea on 18 riippumattoman asiantuntijan muodostama elin, jonka tehtävänä on valvoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista.

Katsoa Ateismi ja YK:n ihmisoikeuskomitea

Yliluonnollinen

Jeesus kävelee veden päällä. Monet yliluonnolliset ilmiöt liitetään Jeesukseen. Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa, normaalin tai luonnollisen rajat ylittävää.

Katsoa Ateismi ja Yliluonnollinen

Tunnetaan myös nimellä Ateismin perustelut, Ateisti, Ateistiliike, Ateistinen, Ateistinen elämänkatsomus, Ateistinen maailmankatsomus, Atheismus theoreticus, Ei-teismi, Filosofinen ateismi, Filosofis-tieteellinen ateismi, Jumalankielteisyys, Jumalankieltäjä, Jumalankieltäminen, Jumalaton, Jumalattomuus, Käytännön ateismi, Menetelmällinen ateismi, Metodinen ateismi, Metodologinen ateismi, Moderni ateismi, Objektiivinen ateismi, Persoonallinen ateismi, Praktinen ateismi, Psyykkinen ateismi, Teoreettinen ateismi, Tieteellinen ateismi, Ulkokohtainen ateismi, Yhteiskunnallis-poliittinen ateismi.

, Etiikka, Eurooppa, Evoluutio, Fideismi, Filosofia, Forssan ohjelma, Friedrich Engels, Friedrich Nietzsche, Friedrich Nietzschen uskontokritiikki, Fundamentalismi, Fysikalismi, George Holyoake, Hautajaiset, Häät, Hedonismi, Henkiolento, Henkisyys ja hengellisyys, Hindulaisuus, Humanismi, Hyvä elämä, Hyvyys, Identiteetti (yhteiskuntatieteet), Ihme, Ihminen, Ihmisoikeudet, Ilkka Niiniluoto, Ilkka Pyysiäinen, Inkvisitio, Intia, Islam, Japani, Järki, Järki, arvot ja välineet, Josif Stalin, Julian Baggini, Julien Offray de La Mettrie, Juliste, Jumala, Jumala ei ole suuri, Jumalaa ei ole, Jumalan olemassaolo, Jumalharha, Jumalolento, Kai Nielsen, Kansalaisoikeudet, Karl Marx, Kartesiolainen dualismi, Kauneus, Kärsimys, Kehäpäätelmä, Keskiaika, Kirkko, Kirkon ja valtion ero, Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa, Kirkosta eroaminen Suomessa, Koeteltavuus, Kommunismi, Kosmoksen hahmo, Kriittinen ajattelu, Kristillinen oikeisto, Kristinusko, Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat, Kuolemanjälkeinen elämä, Länsi-Eurooppa, Länsimaat, Leukippos, Logiikka, Lokakuun vallankumous, Looginen empirismi, Lucretius, Ludwig Feuerbach, Lumous murtuu, Luomiskertomukset, Luonnonvalinta, Luonto, Maailmankaikkeudesta (Lucretius), Maailmankaikkeus, Maallistuminen, Mario Bunge, Marxilainen uskontokritiikki, Marxilaisuus, Materialismi, Meemi, Michael Martin (filosofi), Mietiskely, Moraali, Naturalismi (filosofia), Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliitto, Nimiäiset, Noitavainot, Normi (sosiologia), Objektiivisuus, Occamin partaveitsi, Oikeudenmukaisuus, Onnellisuus, Ontologia, Paul Thiry d’Holbach, Perhe, Pohjois-Amerikka, Positiivinen ja negatiivinen ateismi, Positivismi, Post hoc ergo propter hoc, Prometheus-leiri, Prometheus-seura, Propaganda, Propositio, Psykologia, Psykologinen egoismi, Rafael Karsten, Raimo Tuomela, Rakkaus, Ranska, Ranskan sekularismi, Rationalismi, Richard Dawkins, Ristiretket, Rolf Lagerborg, Saksa, Sam Harris, Sami Pihlström, Satiiri, Sekulaari humanismi, Sekularismi, Selittäminen, Sielu, Sivistys, Skeptismi, Sosialismi, Stalinin vainot, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suvaitsevaisuus, Sympatia, Systéme de la Nature, Syyskuun 11. päivän terroriteot, Taide, Taikausko, Taistelevien jumalattomien liitto, Tasa-arvo, Tšekki, Teismi, Teleologinen todistus, Teokratia, Thales, The New Encyclopedia of Unbelief, Theodoros Jumalaton, Thomas Henry Huxley, Tiede, Tiede, filosofia ja maailmankatsomus, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen skeptismi, Tieteen ja uskonnon välinen suhde, Tieteenfilosofia, Tieteilijöiden esittämä uskontokritiikki, Tieto, Tietoisuus, Tietoteoria, Todellisuus, Todistuksen taakka, Toinen maailmansota, Totuus, Tutkimus, Työväenliike, Usko, Usko, järki ja ihminen, Uskon loppu, Uskonnollinen kokemus (kirja), Uskonnollinen sota, Uskonnollisuus, Uskonnon alkuperä, Uskonnonfilosofia, Uskonnonfilosofia (vuoden 2003 kirja), Uskonnonopetus, Uskonnonvapauslaki, Uskonnonvastaisuus, Uskonnoton etiikka, Uskonnoton kasvatus, Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa, Uskonnottomuus, Uskonnottomuus Suomessa, Uskonto, Uskonto ja moraali, Uskonto Neuvostoliitossa, Uskontokritiikki, Uskontososiologia, Uskontotiede, Uskovainen, Uudet uskonnolliset liikkeet, Uusateismi, Uusi-Seelanti, V. T. Aaltonen, Valistus, Valtioateismi, Valtionuskonto, Vapaa-ajattelijain liitto, Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, Vapaa-ajattelu, Vapaus, Väinö Voipio, Venäjä, Venäjän ortodoksinen kirkko, Viktor Heikel, Vladimir Lenin, Wilhelm Bolin, Yhdenvertaisuus, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, YK:n ihmisoikeuskomitea, Yliluonnollinen.