Sisällysluettelo
122 suhteet: Ahdistus (tunne), Ajattelu, Albert Einstein, Alitajunta, Allegoria, An sich, Anglofilia, Antisemitismi, Asketismi, Atman, Baruch Spinoza, Buddhalainen filosofia, Buddhalaisuus, C. G. Jung, Charles Darwin, Danzigin vapaakaupunki, David Hume, Dylan Thomas, Eduard von Hartmann, Egoismi, Emil Cioran, Estetiikka, Eugene O’Neill, Evoluutio, Fenomenalismi, Ferdinand Tönnies, Filosofi, Filosofia, Frankfurt am Main, Friedrich Nietzsche, Friedrich Schleiermacher, Friedrich von Schelling, Göttingenin Georg-August-yliopisto, Gdańsk, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, George Berkeley, Gottlob Ernst Schulze, Gustav Mahler, Hampuri, Hedonismi, Hindulainen filosofia, Hindulaisuus, Humboldt-yliopisto, Idealismi, Ilmiö, Immanuel Kant, Italo Svevo, Itämainen filosofia, Itävallan keisarikunta, Järki, ... Laajenna indeksi (72 lisää) »
- Loogikot
- Orjuuden vastustajat
- Saksalaiset eugeenikot
- Saksalaiset filologit
- Saksalaiset huilistit
- Vuonna 1788 syntyneet
Ahdistus (tunne)
Ahdistus on tunnetila, johon voi liittyä tuskaisuutta, pelokkuutta, paniikkioireita, huolestuneisuutta ja univaikeuksia.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ahdistus (tunne)
Ajattelu
Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ajattelu
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Albert Einstein
Alitajunta
Alitajunta ja piilotajunta ovat kansanomaisessa psykologisessa tekstissä käytettyjä nimityksiä mielen tiedostomattomasta osasta, jonka sisältöä ei voida saada varsinaiseen tietoisuuteen eli tajuntaan.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Alitajunta
Allegoria
Tizian, ''Harkitsevuuden allegoria'' 1565. Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (susi, leijona, koira) edustaa viisauden asteita. Allegoria (kreikan sanoista ἄλλος ’toinen, muu’ ja ἀγορεύειν ’puhua julkisesti’) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Allegoria
An sich
An sich (sinänsä) on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa jonkin asian tai ilmiön tarkastelua itsessään, omana itsenään.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja An sich
Anglofilia
Englantilaistyylinen pub Münsterissa Saksassa. Anglofilia tarkoittaa brittiläisen kulttuurin ihailua.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Anglofilia
Antisemitismi
Ranskalainen vaalijuliste vuodelta 1889. Antisemitistinen ehdokas Adolphe Willette julistaa: ”Juutalaiset ovat meille vihamielinen erilainen rotu… Juutalaisuus on vihollinen!” Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin joko heidän juutalaisen uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Antisemitismi
Asketismi
Asketismi tai askeesi on sellaisen elämäntavan harjoittamista, jossa itsehillinnällä, itsekurilla ja myös hyveiden harjoittamisella on keskeinen merkitys.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Asketismi
Atman
Atman tarkoittaa intialaisessa filosofiassa todellista itseä, elävien olentojen syvintä olemusta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Atman
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Baruch Spinoza
Buddhalainen filosofia
Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Buddhalainen filosofia
Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Buddhalaisuus
C. G. Jung
Carl Gustav Jung (26. heinäkuuta 1875 Kesswil, Thurgau, Sveitsi – 6. kesäkuuta 1961 Küsnacht, Zürichin kantoni, Sveitsi), usein lyhyesti C. G. Jung, oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja C. G. Jung
Charles Darwin
Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Charles Darwin
Danzigin vapaakaupunki
Danzigin vapaakaupunki oli autonominen Itämeren satamakaupunki ja kaupunkivaltio, joka perustettiin 10.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Danzigin vapaakaupunki
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja David Hume
Dylan Thomas
Dylan Thomasin patsas Swanseassa Dylan Thomasin synnyintalo Swanseassa. Dylan Marlais Thomas (27. lokakuuta 1914 Swansea – 9. marraskuuta 1953 New York) oli walesiläinen runoilija.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Dylan Thomas
Eduard von Hartmann
Eduard von Hartmann Karl Robert Eduard von Hartmann (23. helmikuuta 1842 Berliini – 5. kesäkuuta 1906) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Eduard von Hartmann
Egoismi
Egoismi, oman itsensä korostaminen, viittaa seuraaviin asioihin.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Egoismi
Emil Cioran
Emil Michel Cioran (8. huhtikuuta 1911 Rǎșinari, Itävalta-Unkari – 20. kesäkuuta 1995 Pariisi) oli romanialainen filosofi ja esseisti.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Emil Cioran
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Estetiikka
Eugene O’Neill
Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Eugene O’Neill
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Evoluutio
Fenomenalismi
Fenomenalismi on tietoteoreettinen ja havainnonfilosofinen näkemys, jonka mukaan fysikaaliset oliot eivät ole olemassa itsessään vaan ainoastaan aika-avaruudessa havaittuina ilmiöinä, fenomeeneina, tai aistiärsykkeinä (kuten punaisuus, kovuus, makeus jne.). Fenomenalistinen ontologia palauttaa puheen fysikaalisista oliosta puheeksi ”aistinsisältöjen kimpuista”.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Fenomenalismi
Ferdinand Tönnies
Ferdinand Tönnies (26. heinäkuuta 1855 Oldenswort, Saksa – 9. huhtikuuta 1936, Kiel, Saksa) oli saksalainen sosiologi ja filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ferdinand Tönnies
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Filosofi
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Filosofia
Frankfurt am Main
Frankfurt am Main, lyhyemmin Frankfurt, on kaupunki keskisessä Saksassa Hessenin osavaltiossa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Frankfurt am Main
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Friedrich Nietzsche
Friedrich Schleiermacher
Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher (21. marraskuuta 1768 Breslau, Sleesia – 12. helmikuuta 1834 Berliini) oli preussilainen teologi ja filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Friedrich Schleiermacher
Friedrich von Schelling
Friedrich Schelling. Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Friedrich von Schelling
Göttingenin Georg-August-yliopisto
Göttingenin Georg-August-yliopiston päärakennus. Göttingenin Georg-August-yliopisto sijaitsee Keski-Saksassa Göttingenin kaupungissa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Göttingenin Georg-August-yliopisto
Gdańsk
Gdańsk on tärkeä satamakaupunki Gdańskinlahden rannalla Pohjois-Puolassa, Motławan ja Veikselin erään suuhaaran varrella.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Gdańsk
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja George Berkeley
Gottlob Ernst Schulze
Gottlob Ernst Schulze suunnilleen vuonna 1800. Gottlob Ernst Schulze (23. elokuuta 1761 Heldrungen, Thüringen – 14. tammikuuta 1833 Göttingen) oli saksalainen filosofi, joka lukeutuu saksalaisiin idealisteihin.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Gottlob Ernst Schulze
Gustav Mahler
Gustav Mahler (7. heinäkuuta 1860 Kaliště – 18. toukokuuta 1911 Wien) oli itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Gustav Mahler
Hampuri
Kansainväliseltä avaruusasemalta Hampuri, virallisesti Hampurin vapaa- ja hansakaupunki (saks. Freie und Hansestadt Hamburg, alasaksaksi Friee un Hansestadt Hamborg) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Hampuri
Hedonismi
Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, jonka mukaan keskeisiä ja tavoiteltavia ovat nautinto ja mielihyvä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Hedonismi
Hindulainen filosofia
Hindulainen filosofia on yksi intialaisen filosofian merkittävimpiä osia.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Hindulainen filosofia
Hindulaisuus
Hindulaisuus on Intiasta peräisin oleva uskonto.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Hindulaisuus
Humboldt-yliopisto
Humboldt-yliopiston päärakennus Unter den Linden -kadun varressa. Humboldt-yliopisto (lyhennettynä HU Berlin) on Berliinin neljästä yliopistosta vanhin ja arvostetuin.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Humboldt-yliopisto
Idealismi
Idealismi (ontologinen idealismi) on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Idealismi
Ilmiö
Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma, tai se voi olla matemaattinen.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ilmiö
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Immanuel Kant
Italo Svevo
Italo Svevo, oikea nimi Aron Hector (Ettore) Schmitz (19. joulukuuta 1861 Trieste, Itävallan keisarikunta – 13. syyskuuta 1928 Motta di Livenza, Trevison maakunta, Italia), oli italialainen kirjailija ja liikemies.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Italo Svevo
Itämainen filosofia
Itämainen filosofia kattaa erilaiset filosofiat, joita harjoitetaan Aasiassa, mukaan lukien Intia, Iran, Kiina, Japani ja Korea.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Itämainen filosofia
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Itävallan keisarikunta
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Järki
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Jean-Jacques Rousseau
Jenan yliopisto
Jenan yliopisto on yliopisto Jenassa Saksassa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Jenan yliopisto
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Johann Gottlieb Fichte
Johann Wolfgang von Goethe
G. O. May, ''Johann Wolfgang von Goethe'', 1779. Goethen kuva saksalaisessa postimerkissä vuodelta 1961. Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Johann Wolfgang von Goethe
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja John Locke
Jorge Luis Borges
Jorge Francisco Isidoro Luis Borges Acevedo (24. elokuuta 1899 Buenos Aires, Argentiina – 14. kesäkuuta 1986 Geneve, Sveitsi), joka lyhensi kirjailijana nimensä muotoon Jorge Luis Borges, oli Argentiinan kuuluisin nykykirjailija.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Jorge Luis Borges
Joseph Campbell
Joseph Campbell ja Jonathan Young. Joseph Campbell (26. maaliskuuta 1904 – 30. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen professori ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten työstään mytologian ja vertailevan uskontotieteen alueilla.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Joseph Campbell
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Juutalaisuus
Kantilaisuus
Kantilaisuudella tarkoitetaan filosofisia näkemyksiä, jotka rakentuvat Immanuel Kantin filosofian pohjalle.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Kantilaisuus
Karl Popper
Karl Raimund Popper (28. heinäkuuta 1902 Wien, Itävalta-Unkari – 17. syyskuuta 1994 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), oli itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi, jonka näkemysten katsotaan vaikuttaneen huomattavasti myös 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Karl Popper
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Kausaliteetti
Kolera
elektronimikroskoopissa. Kolera on tarttuva suolistotauti, jonka aiheuttaa Vibrio cholerae -bakteerin muodostama myrkky.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Kolera
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Kristinusko
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Latina
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Länsimaisen filosofian historia
Leo Tolstoi
Leo Tolstoi; (9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1828 Jasnaja Poljana, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1910 Astapovo, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Leo Tolstoi
Libido
Libido tarkoittaa yleismerkityksessään seksuaalista halua.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Libido
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Logiikka
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ludwig Wittgenstein
Luonto
tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Luonto
Matthias Claudius
Matthias Claudius (1740−1815) oli saksalainen kansanrunoilija ja kirjailija.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Matthias Claudius
Max Horkheimer
Max Horkheimer (14. helmikuuta 1895 Zuffenhausen, nykyisin osa Stuttgartia – 7. heinäkuuta 1973 Nürnberg) oli saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Max Horkheimer
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Metafysiikka
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Monarkia
Musiikki
Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Musiikki
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Nationalismi
Nerous
Fyysikko Albert Einsteinia kutsutaan usein neroksi. Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart on usein määritelty luovaksi neroksi. Taidemaalari Vincent van Goghia on pidetty esimerkkinä "hullusta nerosta". Srinivasa Ramanujan oli nerokas matemaatikko. Nerous on henkisen lahjakkuuden ja luovuuden ylin aste.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Nerous
Nirvana
Nirvana (sanskr, nirvāṇa; paali: nibbāna, ’sammuksiin puhallettu’) tarkoittaa buddhalaisen harjoituksen päämäärää eli valaistumista.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Nirvana
Olemassaolo
Olemassaolon määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Olemassaolo
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ontologia
Optimismi
Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Optimisti sanoisi puoliksi täynnä. Optimismi tarkoittaa myönteistä ja toiveikasta elämänasennetta ja kykyä nähdä asioiden hyvät puolet.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Optimismi
Orientalismi
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Kaukoitä, jossa myös Kaakkois-Aasia ja sen saaristot ovat mukana. Ingres: ''Turkkilainen kylpylä'', vuodelta 1862. Orientalismi eli orientalistiikka länsimaalaisten harjoittamaa Lähi- ja Kaukoidän yhteiskuntien, kulttuurien ja kielten tutkimusta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Orientalismi
Panteismi
Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Panteismi
Pessimismi
Pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Pessimismi
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Platon
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Platonismi
Politiikka
Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Politiikka
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Preussi
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Psykologia
Psyyke
Psyykellä (psykhē) eli sielulla tarkoitetaan usein eri yhteyksissä eri asioita.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Psyyke
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Puola-Liettua
Puolan jaot
Puola-Liettua suurimmillaan noin vuonna 1630 Puolan jaot olivat kolme 1700-luvulla tapahtunutta valloitusta, joissa Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat alueita Puolasta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Puolan jaot
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja René Descartes
Richard Wagner
Wilhelm Richard Wagner (22. toukokuuta 1813 Leipzig, Saksin kuningaskunta – 13. helmikuuta 1883 Venetsia, Italian kuningaskunta) oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari, musiikkiteoreetikko ja esseisti.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Richard Wagner
Riittävän perusteen periaate
Riittävän perusteen periaate (myös riittävän syyn periaate) on ontologinen periaate, joka sanoo, että mitä tahansa tapahtuukin, tapahtuu syystä: toisin sanoen mikään asiaintila ei voi vallita eikä mikään väittämä voi olla tosi, ellei ole riittävää syytä, miksi asia ei olisi toisin.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Riittävän perusteen periaate
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Romantiikka
Ruumis
Vitruviuksen mies, Leonardo da Vincin kuuluisa piirros ihmisruumiista ja sen mittasuhteista. Ruumis tarkoittaa ihmisen tai eläimen sekä elävää että kuollutta elimistöä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Ruumis
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Saksan liitto
Samuel Beckett
Samuel Barclay Beckett (13. huhtikuuta 1906 Dublin – 22. joulukuuta 1989) oli irlantilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1969.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Samuel Beckett
Siddhartha Gautama
Siddhartha Gautama on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Siddhartha Gautama
Sigmund Freud
Sigmund Freud (saks.; alun perin Sigismund Schlomo Freud; 6. toukokuuta 1856 Freiberg, Määri, Itävallan keisarikunta – 23. syyskuuta 1939 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalainen lääkäri ja tutkija, joka tunnetaan ennen kaikkea psykoanalyysin kehittäjänä.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Sigmund Freud
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Skeptismi
Tahto valtaan
Tahto valtaan on saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen luoma metafyysinen käsite.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Tahto valtaan
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Taide
Thomas Hardy
Thomas Hardy (2. kesäkuuta 1840 Dorset, Englanti – 11. tammikuuta 1928 Dorset, Englanti) oli englantilainen kirjailija.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Thomas Hardy
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Thomas Hobbes
Thomas Mann
Heinrich ja Thomas Mann. Paul Thomas Mann (6. kesäkuuta 1875 Lyypekki, Saksa – 12. elokuuta 1955 Zürich, Sveitsi) oli saksalainen kirjailija.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Thomas Mann
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Tiede
Tiedostamaton
Tiedostamaton (tai tiedostumaton tai alitajuinen) on käsite, joka yksinkertaisesti ja väljästi ajateltuna näyttäisi suoraviivaisesti selittävän mielen piirteitä, joista emme ole suoraan tietoisia tai joita emme suoraan havaitse.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Tiedostamaton
Tragedia
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervon tarina Kalevalassa on traaginen. Väinämöisen mukaan Kullervon eripuran ja riidan värittämä, itsemurhaan huipentunut traaginen kohtalo johtui hänen lapsena kärsimästään: "''Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi''."Kalevala, Kuudesneljättä Runo, E.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Tragedia
Transsendenssi
Transsendenssi eli transsendentaalisuus on filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan yleensä havaintokokemuksen ulkopuolelle jääviä ilmiöitä, joista ei voida saada järkitietoa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Transsendenssi
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Transsendentaalinen idealismi
Universaali
Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Universaali
Upanishad
Upanishadit tai upanisadit (devanagari: उपनिषद्, IAST: upaniṣad) ovat hindujen pyhiä kirjoituksia, veda-kirjojen viimeinen osa, joka sisältää selityksiä ja elämänohjeita veda-kirjojen pohjalta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Upanishad
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Uskonto
Vedanta
Vedanta on hindulaisen filosofian koulukunta.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Vedanta
Weimar
Weimarin musiikkiakatemia Weimarin kaupungintalo Weimar on kaupunki Saksassa Thüringenin osavaltiossa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Weimar
Wilhelm Busch
Wilhelm Buschin omakuva. Wilhelm Busch (15. huhtikuuta 1832 Wiedensahl, Hannover – 9. tammikuuta 1908 Mechtshausen) oli saksalainen taidemaalari ja runoilija, joka tunnetaan parhaiten satiirisista kuvakertomuksistaan.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Wilhelm Busch
Woody Allen
Heywood ”Woody” Allen (alkup. nimi Allen Stewart Konigsberg; s. 30. marraskuuta 1935 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun alun tunnetuimpia ja arvostetuimpia yhdysvaltalaisia elokuvaohjaajia ja koomikoita.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja Woody Allen
1800-luvun filosofia
1800-luvun filosofia sisältää suuria muutoksia länsimaisessa ajattelussa.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja 1800-luvun filosofia
21. syyskuuta
21.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja 21. syyskuuta
22. helmikuuta
22.
Katsoa Arthur Schopenhauer ja 22. helmikuuta
Katso myös
Loogikot
- Al-Farabi
- Alfred J. Ayer
- Arthur Schopenhauer
- Averroës
- Avicenna
- Bertrand Russell
- Charles S. Peirce
- Esa Saarinen
- Francis Bacon
- Georg Henrik von Wright
- Hjalmar Magnus Eklund
- Immanuel Kant
- John McDowell
- John Stuart Mill
- Karl Popper
- Louis Couturat
- Michael O. Rabin
- Mozi
- Musonius Rufus
- Pauli Pylkkö
- Petrus Hispanus
- Platon
- Slavoj Žižek
- Willard Van Orman Quine
Orjuuden vastustajat
- Arthur Schopenhauer
- Faisal I (Saudi-Arabia)
- Konstantin von Kaufmann
- Maunu Eerikinpoika
- Qabus ibn Said Al Said
Saksalaiset eugeenikot
- Adolf Hitler
- Arthur Schopenhauer
- Emil Kraepelin
- Ernst Haeckel
- Ernst Rüdin
- Ernst-Robert Grawitz
- Eugen Fischer
- Ferdinand Canning Scott Schiller
- Heinrich Himmler
- Josef Mengele
- Karl Brandt
- Leonardo Conti
- Max Nordau
- Otmar von Verschuer
- Paul Nitsche
- Thilo Sarrazin
- Werner Heyde
Saksalaiset filologit
- Arthur Schopenhauer
- Athanasius Kircher
- August Immanuel Bekker
- Erich Auerbach
- Felix Jacoby
- Franz Bopp
- Friedrich Delitzsch
- Friedrich Schlegel
- Georg Curtius
- Georg Friedrich Grotefend
- Georgius Agricola
- Gottfried Leibniz
- Grimmin veljekset
- Gustav Weil
- Hermann Usener
- Jacob Grimm
- Johann Christoph Adelung
- Johann Ernst von Hanxleden
- Joseph Goebbels
- Karl Bartsch
- Karl Ferdinand Becker
- Karl Lepsius
- Ludwig Uhland
- Theodor Bergk
- Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff
- Victor Klemperer
Saksalaiset huilistit
- Arthur Schopenhauer
- Florian Schneider
Vuonna 1788 syntyneet
- Étienne Cabet
- Alexander Campbell (teologi)
- Antoine César Becquerel
- Arthur Schopenhauer
- Augustin Jean Fresnel
- Camille Pleyel
- Christian Jürgensen Thomsen
- David d’Angers
- Don Carlos (1788–1855)
- Edward Sabine
- Félix Varela
- Felice Romani
- Friedrich Rückert
- Geert Adriaans Boomgaard
- Gheorghe Asachi
- Gustaf Erik Pasch
- Hugh Clapperton
- Jean-Victor Poncelet
- Jekaterina Pavlovna Romanova
- Jessadabodindra
- Jishaq Levinsohn
- Johan Christian Dahl
- Johann Peter Pixis
- Joseph von Eichendorff
- Károly Kisfaludy
- Karl Sigismund Kunth
- Karl von Reichenbach
- Lordi Byron
- Lordi Raglan
- Prideaux John Selby
- Robert Peel
- Sarah Hale
- Simon Sechter
- Spyrídon Trikoúpis
- Suleiman pašša (ranskalais-egyptiläinen upseeri)
- Tomás de Zumalacárregui
- William Hamilton (filosofi)
- William Strickland
Tunnetaan myös nimellä Schopenhauer.