Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos
Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos on 55 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adyton, Aleksanteri Suuri, Amatsonit (mytologia), Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Arkeologia, Artemiin temppeli, Artemis, Augustus, İzmirin maakunta, British Museum, Cella, Damnatio memoriae, David George Hogarth, Dipteraali, Efesoksen Artemis, Gootit, Hellenismi, Heraion (Samos), Herakleitos, Herodotos, Herostratos, Hypetraali, Istanbul, Joonialainen pylväsjärjestelmä, Joonialaiset, Konstantinopoli, Kreikan arkaainen kausi, Kreikan klassinen kausi, Kreikkalainen mytologia, ..., Kroisos, Kybele, Lyydia, Maailman seitsemän ihmettä, Maailmanperintöluettelo, Marcus Antonius, Maria (Jeesuksen äiti), Mithridates VI, Naos, Opisthodomos, Peripteraali, Peristasis, Persia, Plinius vanhempi, Pronaos, Pronssikausi, Pyhän Johanneksen basilika, Rooman valtakunta, Samos (antiikin kaupunki), Stadion (pituusmitta), Stylobaatti, Temenos (rakennelma), Turkki, Unesco, Zeus. Laajenna indeksi (25 lisää) »
Adyton
Adyton (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Adyton (”luoksepääsemätön”) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin kaikkein pyhin.
Adyton ja Artemiin temppeli (Efesos) · Adyton ja Efesos ·
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Aleksanteri Suuri ja Artemiin temppeli (Efesos) · Aleksanteri Suuri ja Efesos ·
Amatsonit (mytologia)
Feidiaan veistoksesta, joka esittää amatsonisoturia. Amatsonit ovat antiikin kreikkalaisen taruston naissotureita, jotka asuivat Kreikasta itään.
Amatsonit (mytologia) ja Artemiin temppeli (Efesos) · Amatsonit (mytologia) ja Efesos ·
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Artemiin temppeli (Efesos) · Antiikin Ateena ja Efesos ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Artemiin temppeli (Efesos) · Antiikin Kreikka ja Efesos ·
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Arkeologia ja Artemiin temppeli (Efesos) · Arkeologia ja Efesos ·
Artemiin temppeli
Artemiin temppeli, Artemiin pyhäkkö tai Artemision voi viitata seuraaviin Artemiille omistettuihin temppeleihin tai pyhäköihin.
Artemiin temppeli ja Artemiin temppeli (Efesos) · Artemiin temppeli ja Efesos ·
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Artemis · Artemis ja Efesos ·
Augustus
Gaius Julius Caesar Augustus (synt. Gaius Octavius Thurinus, myöh. Gaius Julius Caesar, yleisesti Augustus) (23. syyskuuta 63 eaa. – 19. elokuuta 14) oli Rooman ensimmäinen keisari (valtakausi 16. tammikuuta 27 eaa. – 19. elokuuta 14 jaa.). Augustus oli Julius-Claudius-suvun ensimmäinen keisari.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Augustus · Augustus ja Efesos ·
İzmirin maakunta
İzmirin maakunta on yksi Turkin 81 maakunnasta.
Artemiin temppeli (Efesos) ja İzmirin maakunta · Efesos ja İzmirin maakunta ·
British Museum
British Museum Lontoossa on Yhdistyneen kuningaskunnan ja koko maailman suurimpia ja merkittävimpiä ihmiskunnan historian ja kulttuurin museoita.
Artemiin temppeli (Efesos) ja British Museum · British Museum ja Efesos ·
Cella
Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Cella · Cella ja Efesos ·
Damnatio memoriae
Geta. Getan kasvot on pyyhitty pois hänen veljensä määräämän ''damnatio memoriaen'' vuoksi. Damnatio memoriae oli roomalainen käytäntö, jolla osoitettiin halveksuntaa pettureina ja häpeän tuojina pidettyjä kohtaan.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Damnatio memoriae · Damnatio memoriae ja Efesos ·
David George Hogarth
T. E. Lawrence, David George Hogarth ja everstiluutnantti Dawnay. David George Hogarth (23. toukokuuta 1862 – 6. marraskuuta 1927) oli brittiläinen arkeologi ja tutkija, joka tunnetaan myös yhteyksistään T. E. Lawrenceen ja Arthur Evansiin.
Artemiin temppeli (Efesos) ja David George Hogarth · David George Hogarth ja Efesos ·
Dipteraali
Dipteraalitemppelin pohjakaava. Dipteraali eli dipteros (’kaksisiipinen’) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelien tyyppi, jossa naosta eli ydinrakennusta ympäröi kauttaaltaan kaksi pylväsriviä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Dipteraali · Dipteraali ja Efesos ·
Efesoksen Artemis
arkaaiseen tyyliin roomalaisella kaudella 100-luvulla. Efesoksen Artemis oli yksi muoto Artemis-jumalattaren ilmentymistä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesoksen Artemis · Efesoksen Artemis ja Efesos ·
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Gootit · Efesos ja Gootit ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Hellenismi · Efesos ja Hellenismi ·
Heraion (Samos)
Heraion eli Heran temppeli oli antiikin aikainen Heralle omistettu temppeli Sámoksen saarella Kreikassa.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Heraion (Samos) · Efesos ja Heraion (Samos) ·
Herakleitos
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Herakleitos · Efesos ja Herakleitos ·
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Herodotos · Efesos ja Herodotos ·
Herostratos
Herostratos oli antiikin kreikkalainen mies, kotoisin Efesoksesta.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Herostratos · Efesos ja Herostratos ·
Hypetraali
Hypetraali (Hypetraalia edustavat muun muassa Didyman Apollonin temppeli, Efesoksen Artemiin temppeli ja Selinuksen niin kutsuttu Temppeli G, ja mahdollisesti myös Akragaan Olympoksen Zeuksen temppeli.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Hypetraali · Efesos ja Hypetraali ·
Istanbul
Istanbul (vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli, virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1930) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Istanbul · Efesos ja Istanbul ·
Joonialainen pylväsjärjestelmä
torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Joonialainen pylväsjärjestelmä · Efesos ja Joonialainen pylväsjärjestelmä ·
Joonialaiset
joonialaisten murteiden (violetti) alueita antiikin Kreikan murrekartassa. Joonialaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Joonialaiset · Efesos ja Joonialaiset ·
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Konstantinopoli · Efesos ja Konstantinopoli ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Kreikan arkaainen kausi · Efesos ja Kreikan arkaainen kausi ·
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Kreikan klassinen kausi · Efesos ja Kreikan klassinen kausi ·
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Kreikkalainen mytologia · Efesos ja Kreikkalainen mytologia ·
Kroisos
Kroisos hautaroviolla. Attikalainen punakuvioamfora, n. 500–490 eaa. Kroisos oli Lyydian kuningas noin vuodesta 560 eaa. vuoteen 546 eaa. Kroisos oli tunnettu valtavista rikkauksistaan.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Kroisos · Efesos ja Kroisos ·
Kybele
Kybele tai Kibele oli muinainen Vähän-Aasian kansojen palvoma äitijumalatar.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Kybele · Efesos ja Kybele ·
Lyydia
Lyydia oli antiikin aikainen alue Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Lyydia · Efesos ja Lyydia ·
Maailman seitsemän ihmettä
Hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin väritetyt kaiverrukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rhodoksen kolossi ja Faroksen majakka. Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin ajan maailman rakennuksia ja monumentteja, joita useat senaikaiset kreikkalaiskirjailijat ylistivät aikansa suurina nähtävyyksinä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Maailman seitsemän ihmettä · Efesos ja Maailman seitsemän ihmettä ·
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Maailmanperintöluettelo · Efesos ja Maailmanperintöluettelo ·
Marcus Antonius
Marcus Antonius (83 tai 82 eaa. Rooma – 30 eaa. Aleksandria) oli roomalainen sotilas ja poliitikko.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Marcus Antonius · Efesos ja Marcus Antonius ·
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Maria (Jeesuksen äiti) · Efesos ja Maria (Jeesuksen äiti) ·
Mithridates VI
Mithridates VI Eupator DionysosLendering, (132 eaa. – 63 eaa., myös Mithridates Suuri) oli Pontoksen kuningas 120–63 eaa. Hänen isänsä oli kuningas Mithridates V Euergetes.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Mithridates VI · Efesos ja Mithridates VI ·
Naos
Naos voi tarkoittaa seuraavia.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Naos · Efesos ja Naos ·
Opisthodomos
Opisthodomos (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Opisthodomos (”takahuone”) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin takapäädyssä ollut huone ja portiikki.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Opisthodomos · Efesos ja Opisthodomos ·
Peripteraali
naoksessa pronaos, cella ja opisthodomos Peripteraali eli peripteros on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelien tyyppi, jossa naosta eli ydinrakennusta ympäröi kauttaaltaan yksi pylväsrivi.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Peripteraali · Efesos ja Peripteraali ·
Peristasis
Peristasispylväikkö (mustalla) Segestan temppelin pohjakaavassa. Peristasis eli peristyyli on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa peripteraalitemppelin naosta eli ydinrakennusta kaikilta neljältä sivulta ympäröivä pylväikkö ja pylväikkökäytävä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Peristasis · Efesos ja Peristasis ·
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Persia · Efesos ja Persia ·
Plinius vanhempi
Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Plinius vanhempi · Efesos ja Plinius vanhempi ·
Pronaos
Pronaos (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa. Pronaos oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin naoksen eli cellan edessä ollut etuhuone ja portiikki.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Pronaos · Efesos ja Pronaos ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Pronssikausi · Efesos ja Pronssikausi ·
Pyhän Johanneksen basilika
Pyhän Johanneksen basilika (Pyhän Johannes Teologin basilika) oli myöhäisantiikin aikainen basilikakirkko Efesoksen kaupungin lähellä Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Selçukissa Turkissa.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Pyhän Johanneksen basilika · Efesos ja Pyhän Johanneksen basilika ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Rooman valtakunta · Efesos ja Rooman valtakunta ·
Samos (antiikin kaupunki)
Samos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Samoksen saarella Kreikassa.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Samos (antiikin kaupunki) · Efesos ja Samos (antiikin kaupunki) ·
Stadion (pituusmitta)
Olympian stadion Stadion eli stadionmitta oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, joka vastasi 600 pusta eli jalkaa, nykymitoissa yleensä noin 177–192 metriä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Stadion (pituusmitta) · Efesos ja Stadion (pituusmitta) ·
Stylobaatti
Segestan temppelin kolmiportainen krepidoma, ylimpänä stylobaatti. Stylobaatti on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin krepidoman eli perustuksen maanpäällisen, yleensä kolmiportaisen osan ylin porras.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Stylobaatti · Efesos ja Stylobaatti ·
Temenos (rakennelma)
Temenos (mon.), myös hieron, oli antiikin Kreikassa jollekin jumalalle tai heerokselle pyhitetty ja erotettu maa-alue, kuten pyhäkköalue.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Temenos (rakennelma) · Efesos ja Temenos (rakennelma) ·
Turkki
Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Turkki · Efesos ja Turkki ·
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Artemiin temppeli (Efesos) ja Unesco · Efesos ja Unesco ·
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos
- Mitä heillä on yhteistä Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos
- Yhtäläisyyksiä Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos
Vertailu Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos
Artemiin temppeli (Efesos) on 96 suhteet, kun taas Efesos on 250. niillä on yhteistä 55, Jaccard'in indeksi on 15.90% = 55 / (96 + 250).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Artemiin temppeli (Efesos) ja Efesos. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
