Arkkitehtuuri ja Renessanssi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Arkkitehtuuri ja Renessanssi

Arkkitehtuuri vs. Renessanssi

Arkkitehtuurin keskeisiä käsitteitä ovat muiden muassa massa, muoto ja mittasuhteet, tila, aika ja liike, pinnat, materiaalit ja värit sekä valo ja varjo. Carlo Scarpa, Museo di Castelvecchio. Bangladeshin parlamentti. Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta. Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Antiikki

Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.

Antiikki ja Arkkitehtuuri · Antiikki ja Renessanssi · Katso lisää »

Arkkitehti

Arkkitehti on rakennusten ja maankäytön suunnitteluun liittyvä tutkinto ja ammattinimike.

Arkkitehti ja Arkkitehtuuri · Arkkitehti ja Renessanssi · Katso lisää »

Leon Battista Alberti

Leon Battista Alberti (14. helmikuuta 1404 Genova – 25. huhtikuuta 1472 Rooma) oli italialainen taidemaalari, runoilija, kielitieteilijä, filosofi, muusikko, arkkitehti ja kaiken kaikkiaan renessanssinero.

Arkkitehtuuri ja Leon Battista Alberti · Leon Battista Alberti ja Renessanssi · Katso lisää »

Manierismi

Parmigianino, ''Pitkäkaulainen Madonna'', 1534–1540. ''Pitkäkaulaisessa Madonnassa'' klassisuudesta poikkeava muotojen venyttäminen ja liioittelu on tietoista. Parmigianinon innoituksena olivat kirjalliset kuvaukset, joissa verrattiin naisen päätä, kaulaa ja olkapäitä maljakkoon, ja kuvassa onkin maljakko vasemmassa reunassa. Manierismi (italian sanasta maniera ’tyyli, tapa’) on noin 1520–1600 kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa vaikuttanut myöhäisrenessanssin taidesuuntaus, joka pyrki sulokkuuteen ja viehkeyteen.

Arkkitehtuuri ja Manierismi · Manierismi ja Renessanssi · Katso lisää »

Nerous

Fyysikko Albert Einsteinia kutsutaan usein neroksi. Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart on usein määritelty luovaksi neroksi. Taidemaalari Vincent van Goghia on pidetty esimerkkinä "hullusta nerosta". Srinivasa Ramanujan oli nerokas matemaatikko. Nerous on henkisen lahjakkuuden ja luovuuden ylin aste.

Arkkitehtuuri ja Nerous · Nerous ja Renessanssi · Katso lisää »

Taiteen historia

Taiteen historia käsittää kuvataiteen, erityisesti maalaustaiteen, kuvanveiston, piirustuksen, taidegrafiikan, valokuvataiteen ja arkkitehtuurin historian niiden esineiden pohjalta, jotka ovat säilyneet.

Arkkitehtuuri ja Taiteen historia · Renessanssi ja Taiteen historia · Katso lisää »