286 suhteet: Aktuaalisuus ja potentiaalisuus, Aleksandrian kirjasto, Aleksanteri Suuri, Amyntas III, Anaksagoras, Anatolia, Anatomia, Andronikos Rhodoslainen, Antiikin Aleksandria, Antiikin Ateena, Antiikin Euboia, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikka, Antipatros, Apollon, Arabian kieli, Aristoteelinen logiikka, Aristoteleen biologia, Aristoteleen dialogit, Aristoteleen etiikka, Aristoteleen matematiikka, Aristoteleen painovoimateoria, Aristoteleen psykologia, Aristoteleen teologia, Aristoteles (täsmennyssivu), Aristoteles-kommentaarit, Aristotelismi, Arkhytaan filosofiasta, Atarneus, Ateenan koulu, Ateenan valtiomuoto (Aristoteles), Athenaios, Augustinus, Aulus Gellius, Averroës, Avicenna, Bekkerin numerointi, Bertrand Russell, Biologia, Boëthius, Bysantin valtakunta, Chalkidikí, Charles Darwin, Cicero, Dante Alighieri, De pomo, Deduktiivinen päättely, Deipnosofistai, Delfoi, Demokritoksesta, ..., Dialektiikka, Dialogi, Diogenes Laertios, Dionysia-juhlien voitot, Dogmi, Eetteri (alkuaine), Eisagoge, Eläinoppi (Aristoteles), Eläinten kehittymisestä, Eläinten liikkeestä, Eläinten osista, Eläinten syntymisestä, Eläintiede, Embryologia, Empirismi, Ensimmäinen analytiikka, Epiikka, Epikurolaisuus, Estetiikka, Etiikka, Eudemoksen etiikka, Eudemos Rhodoslainen, Evankeliumi, Filippos II, Filosofi, Filosofian historia, Filosofisen kirjallisuuden suomennokset, Fysiikka, Fysiikka (Aristoteles), Fysiognomia (Aristoteles), Fysis, Galileo Galilei, Gaudeamus, Geologia, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Giordano Bruno, Gundishapurin akatemia, Hallinto, Harpalos, Hefaistion, Heidelberg, Hellenismi, Helvetti, Hengestä, Herculaneum, Hierofantti, Hollywood, Hyvä elämä, Hyvästä, Hyve, Hyve-etiikka, Hyveistä ja paheista, Iamblikhos, Ideaoppi, Ideoista, Ihmeellisistä kuulluista asioista, Ihminen, Ilma, Immanuel Kant, Impetusteoria, Islam, Isokrates, Jakamattomista viivoista, Jaotteluita, John Locke, Joonialainen luonnonfilosofia, Joonialaiset, Jumalainen näytelmä, Jumalan valtio, Juutalaisuus, Kallisthenes, Karl Marx, Kassandros, Kasveista, Katarsis, Kategoriat, Kategoriat (katkelmat), Kausaliteetti, Käsikirjojen yhteenveto, Köln, Kehotus, Khalkis, Kirjallisuus, Klassiset alkuaineet, Komedia, Koulutus, Kristillinen teologia, Kristinusko, Ksenokrates, Kultainen keskitie, Kuolema, Kuulemisesta, Länsimaisen filosofian historia, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Lesbos, Liber Chronicarum, Liber de causis, Loeb Classical Library, Logiikka, Louvre, Luonnonfilosofia, Lykeion, Lysippos, Maailmankaikkeudesta (Aristoteles), Maantiede, Maaperä, Maimonides, Makedonian valtakunta, Matemaattinen logiikka, Matematiikka, Mekaniikan ongelmat, Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta, Merkittävien filosofien elämät ja opit, Metafora, Metafysiikka, Metafysiikka (Aristoteles), Meteorologia, Meteorologia (Aristoteles), Muistiinpanot, Mytilene, Näytelmäluettelot, Nikolaus Kopernikus, Nikomakhoksen etiikka, Nikomakhos (Aristoteleen isä), Nikomakhos (Aristoteleen poika), Nomima barbarika, Oikeudenmukaisuusvaatimuksia, Olemus, Olympian kisojen voitot, Ongelmat, Ongelmista, Onnellisuus, Ontologia, Organon, Oxfordin yliopisto, Pakanuus, Papyrusten huvila, Pariisin yliopisto, Pella, Peripateettinen koulukunta, Philipp Melanchthon, Pieniä tutkielmia, Pierre Corneille, Platon, Platonin Akatemia, Platonismi, Plinius vanhempi, Plutarkhos, Poetiikka, Poliittinen filosofia, Polis, Politiikka, Politiikka (Aristoteles), Porfyrios, Praha, Predikaattilogiikka, Pseudo-Aristoteles, Psykologia, Ptolemaios I, Pyrrhonismin pääpiirteet, Pythagoralaisista, Pythagoralaisuus, Pythias (Aristoteles), Python kisojen voitot, Ranska, Rembrandt, René Descartes, Renessanssi, Retoriikka, Retoriikka (Aristoteles), Retoriikka Aleksanterille, Runous, Runousoppi, Sassanidit, Sielu, Sielusta, Simplikios, Sisilia, Skolastiikka, Sofistiset kumoamiset, Sokraattinen menetelmä, Sokrates, Speusippos, Stageira, Stoalaisuus, Strabon, Straton, Substanssi, Summa theologiae, Suuri moraalioppi, Syllogismi, Syntymisestä ja häviämisestä, Syyria (alue), Syyrian kieli, Taivaasta, Talentti, Taloudenhoidosta, Talous, Tähtitiede, Teleologia, Teologia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Terence Irwin, Tertullianus, Theodekteen käsikirjan yhteenveto, Theofrastos, Thomas Hobbes, Tiede, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen vallankumous, Tieteenfilosofia, Toinen analytiikka, Tomismi, Topiikka, Traakia, Tragedia, Tuli, Tulkinnasta, Tuomas Akvinolainen, Tuulten sijainnit ja nimet, Tyrannion, Universaali, Uusaristotelismi, Uusi aika, Uusplatonismi, Vastakohdista, Väreistä, Vesi, Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79, Vilhelm Moerbekelainen, Vuorovesi, Wien, Zoon politikon, 158 kaupungin valtiomuodot, 322 eaa., 384 eaa.. Laajenna indeksi (236 lisää) »
Aktuaalisuus ja potentiaalisuus
Aktuaalisuus ja potentiaalisuus ovat Aristoteleen metafysiikan ja luonnontieteen peruskäsitteitä, jotka liittyvät muutokseen.
Uusi!!: Aristoteles ja Aktuaalisuus ja potentiaalisuus · Katso lisää »
Aleksandrian kirjasto
Aleksandrian kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Aristoteles ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Amyntas III
Amyntas III oli Makedonian kuningas vuosina 393–369 eaa. Vuonna 383 eaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Amyntas III · Katso lisää »
Anaksagoras
Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.
Uusi!!: Aristoteles ja Anaksagoras · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Anatolia · Katso lisää »
Anatomia
Ihmisen pääkallo. Anatomia (muinaiskreikan sanasta, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.
Uusi!!: Aristoteles ja Anatomia · Katso lisää »
Andronikos Rhodoslainen
Andronikos Rhodoslainen (n. 70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Andronikos Rhodoslainen · Katso lisää »
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Euboia
Euboian saari ja muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla. Euboia, Egeanmeren suurin saari, oli antiikin aikana joonialaisten asuttamaa aluetta.
Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Euboia · Katso lisää »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Aristoteles ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Antipatros
Antipatros Iolaoksen poika (399/398–319 eaa.) oli makedonialainen sotilas ja Makedonian hallitsija vuosina 334–323 eaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Antipatros · Katso lisää »
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Apollon · Katso lisää »
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Arabian kieli · Katso lisää »
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »
Aristoteleen biologia
Aristoteleella biologia liittyy läheisesti filosofiaan sekä muihin luonnontieteisiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen biologia · Katso lisää »
Aristoteleen dialogit
Aristoteleen kuva teoksen ''Historia naturalis'' käsikirjoituksesta vuodelta 1457. Aristoteleen dialogit ovat joukko Aristoteleen varhaiskauden dialogimuotoisia teoksia, jotka tämä kirjoitti Platonin kirjoittamien dialogien tyyliin.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen dialogit · Katso lisää »
Aristoteleen etiikka
Aristoteles Aristoteleen etiikan perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen etiikka · Katso lisää »
Aristoteleen matematiikka
Aristoteleen matematiikan filosofia voidaan nähdä kaikkien eksaktien tai matemaattisten tieteiden filosofiana ja monella tavalla vastakkaisena platonismille.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen matematiikka · Katso lisää »
Aristoteleen painovoimateoria
Aristoteleen painovoimateoria oli painovoimaa käsittelevä teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet liikkuvat kohti niiden luonnollista paikkaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen painovoimateoria · Katso lisää »
Aristoteleen psykologia
Aristoteles määritteli psykologian tieteeksi, joka tutkii sielua (kreik. psykhe, lat. anima) ja sen ominaisuuksia.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen psykologia · Katso lisää »
Aristoteleen teologia
Aristoteleen teologia oli Aristoteleen nimiin pantu uusplatonilainen teos, joka koostui tosiasiassa Plotinoksen Enneadien IV-VI materiaalista, sekä Porfyrioksen kommentaarista, jotka oli käännetty arabian kielelle.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteleen teologia · Katso lisää »
Aristoteles (täsmennyssivu)
Aristoteles on kreikkalainen nimi.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteles (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Aristoteles-kommentaarit
Aristoteles-kommentaareilla tarkoitetaan kaikkia niitä erityisesti antiikin ja keskiajan aikana kirjoitettuja teoksia, joiden tarkoituksena on Aristoteleen teosten selittäminen ja selventäminen.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristoteles-kommentaarit · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Aristoteles ja Aristotelismi · Katso lisää »
Arkhytaan filosofiasta
Arkhytaan filosofiasta oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti pythagoralaisen filosofi Arkhytaan ajattelua.
Uusi!!: Aristoteles ja Arkhytaan filosofiasta · Katso lisää »
Atarneus
Atarneus (myös Atarna) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Aristoteles ja Atarneus · Katso lisää »
Ateenan koulu
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1509–1510. Ateenan koulu on eräs renessanssimaalari Rafaelin tunnetuimpia freskomaalauksia.
Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan koulu · Katso lisää »
Ateenan valtiomuoto (Aristoteles)
Ateenan valtiomuoto on Aristoteleen nimiin laitettu ja joko Aristoteleen tai jonkun hänen oppilaansa kirjoittama tutkielma, joka käsittelee antiikin Ateenan valtiomuotoa ja sen historiaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Ateenan valtiomuoto (Aristoteles) · Katso lisää »
Athenaios
Athenaios (100- ja 200-lukujen vaihde) oli antiikin kreikkalainen reetori ja grammaatikko, joka oli kotoisin Naukratiksesta Egyptistä ja joka toimi kirjastonhoitajana Roomassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Athenaios · Katso lisää »
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Uusi!!: Aristoteles ja Augustinus · Katso lisää »
Aulus Gellius
Aulus Gellius (noin 130–180) oli antiikin roomalainen kirjailija ja latinan kielen kieliopintutkija.
Uusi!!: Aristoteles ja Aulus Gellius · Katso lisää »
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Uusi!!: Aristoteles ja Averroës · Katso lisää »
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Uusi!!: Aristoteles ja Avicenna · Katso lisää »
Bekkerin numerointi
Aristoteleen koottujen teosten nimilehti August Immanuel Bekkerin vuoden 1837 painoksesta. Bekkerin numerointia käytetään viitatessa Aristoteleen säilyneiden teosten tekstikohtiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Bekkerin numerointi · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Aristoteles ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Aristoteles ja Biologia · Katso lisää »
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Uusi!!: Aristoteles ja Boëthius · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Aristoteles ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Chalkidikí
Chalkidikí eli Khalkidike (myös Halkidikí) on Keski-Makedoniassa Kreikassa sijaitseva niemimaa, joka työntyy pohjoiseen Egeanmereen.
Uusi!!: Aristoteles ja Chalkidikí · Katso lisää »
Charles Darwin
Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
Uusi!!: Aristoteles ja Charles Darwin · Katso lisää »
Cicero
Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.
Uusi!!: Aristoteles ja Cicero · Katso lisää »
Dante Alighieri
Dante Alighieri (monesti vain Dante; noin 21. toukokuuta 1265 Firenze – 13. tai 14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -runoelman kirjoittanut prosaisti ja runoilija.
Uusi!!: Aristoteles ja Dante Alighieri · Katso lisää »
De pomo
De pomo, koko nimeltään Tractatus de pomo et morte incliti principi philosophorum Aristotelis ("Omenasta" tai "Aristoteleen kuolema") on keskiaikainen uusplatonilainen teos, joka on laitettu Aristoteleen nimiin, mutta kuuluu todellisuudessa tämän epäperäisiin teoksiin (Pseudo-Aristoteles).
Uusi!!: Aristoteles ja De pomo · Katso lisää »
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Uusi!!: Aristoteles ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »
Deipnosofistai
Deipnosofistai on Athenaioksen kirjoittama teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Deipnosofistai · Katso lisää »
Delfoi
Delfoi oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Parnassos-vuoren juurella Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Delfoi · Katso lisää »
Demokritoksesta
Demokritoksesta oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti esisokraatikkoihin luetun filosofi Demokritoksen ajattelua.
Uusi!!: Aristoteles ja Demokritoksesta · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Aristoteles ja Dialektiikka · Katso lisää »
Dialogi
Dialogi (kr. dia 'kautta' + logos 'sana') on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, keskustelua.
Uusi!!: Aristoteles ja Dialogi · Katso lisää »
Diogenes Laertios
Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Diogenes Laertios · Katso lisää »
Dionysia-juhlien voitot
Dionysia-juhlien voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.
Uusi!!: Aristoteles ja Dionysia-juhlien voitot · Katso lisää »
Dogmi
”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.
Uusi!!: Aristoteles ja Dogmi · Katso lisää »
Eetteri (alkuaine)
Eetteri oli antiikin ja keskiajan luonnontieteissä aine, jonka katsottiin täyttävän kuunylisen kaikkeuden.
Uusi!!: Aristoteles ja Eetteri (alkuaine) · Katso lisää »
Eisagoge
Eisagoge (”Johdanto”) on Porfyrioksen 200-luvulla kirjoittama lyhyt johdanto Aristoteleen logiikkaan ja teokseen Kategoriat.
Uusi!!: Aristoteles ja Eisagoge · Katso lisää »
Eläinoppi (Aristoteles)
Eläinoppi (myös; tai; tai Historia animalium) on Aristoteleen luonnontieteellisiin teoksiin kuuluva eläintiedettä käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Eläinoppi (Aristoteles) · Katso lisää »
Eläinten kehittymisestä
Eläinten kehittymisestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten kehittymisestä · Katso lisää »
Eläinten liikkeestä
Eläinten liikkeestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten liikkeestä · Katso lisää »
Eläinten osista
Eläinten osista on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten osista · Katso lisää »
Eläinten syntymisestä
Eläinten syntymisestä on Aristoteleen kirjoittama eläinopillinen teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Eläinten syntymisestä · Katso lisää »
Eläintiede
Kuhankeittäjä (''Oriolus oriolus'') Eläintiede eli zoologia (kreik. zoon, eläin; logos, tieto) on eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä käsittelevä tieteenala, jonka osa-alueita ovat esimerkiksi eläinekologia, eläinfysiologia sekä -anatomia ja etologia (eläinten käyttäytyminen).
Uusi!!: Aristoteles ja Eläintiede · Katso lisää »
Embryologia
Embryologia eli alkiokehitysoppi (kr. embryo, alkio, kr. logos, oppi) on eliön alkiokehitystä tutkiva anatomian ja kehitysbiologian haara.
Uusi!!: Aristoteles ja Embryologia · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Aristoteles ja Empirismi · Katso lisää »
Ensimmäinen analytiikka
Ensimmäinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Ensimmäinen analytiikka · Katso lisää »
Epiikka
Epiikka (kreikan adjektiivista epike, epikos ’kertova’) eli kertomakirjallisuus on kertovaa kaunokirjallisuutta.
Uusi!!: Aristoteles ja Epiikka · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Aristoteles ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Estetiikka · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Aristoteles ja Etiikka · Katso lisää »
Eudemoksen etiikka
Eudemoksen etiikka on yksi Aristoteleen etiikan alan teoksista.
Uusi!!: Aristoteles ja Eudemoksen etiikka · Katso lisää »
Eudemos Rhodoslainen
Eudemos Rhodoslainen (350–290 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Eudemos Rhodoslainen · Katso lisää »
Evankeliumi
Evankeliumi (kreikaksi, euangelion 'hyvä sanoma') tarkoittaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Evankeliumi · Katso lisää »
Filippos II
Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.
Uusi!!: Aristoteles ja Filippos II · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Aristoteles ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofian historia
Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.
Uusi!!: Aristoteles ja Filosofian historia · Katso lisää »
Filosofisen kirjallisuuden suomennokset
Filosofisen kirjallisuuden suomennokset ovat olleet 1800-luvulta alkaen osa suomennoskirjallisuutta.
Uusi!!: Aristoteles ja Filosofisen kirjallisuuden suomennokset · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Aristoteles ja Fysiikka · Katso lisää »
Fysiikka (Aristoteles)
Fysiikka (Physicae Auscultationes eli ”Fysiikan luennot”) on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa ja luonnontieteen yleisiä perusteita tarkasteleva teos, joka kuuluu Aristoteleen filosofian keskeisiin teoksiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Fysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Fysiognomia (Aristoteles)
Fysiognomia (tai; tai Physiognomia) on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva epäperäinen teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Fysiognomia (Aristoteles) · Katso lisää »
Fysis
Fysis on antiikin kreikkalainen filosofinen, teologinen ja luonnontieteellinen termi, joka käännetään yleensä luonnoksi.
Uusi!!: Aristoteles ja Fysis · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Aristoteles ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Gaudeamus
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo.
Uusi!!: Aristoteles ja Gaudeamus · Katso lisää »
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Uusi!!: Aristoteles ja Geologia · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
Giordano Bruno
Giordano Brunon muotokuva vuodelta 1578. Giordano Bruno (alkujaan Filippo Bruno; 1548 Nola, Italia – 17. helmikuuta 1600 Rooma) oli italialainen filosofi, okkultisti ja tähtitieteilijä, jota katolinen kirkko vainosi hänen kerettiläisten oppiensa takia ja lopulta poltti roviolla Roomassa, sillä Bruno ei halunnut luopua ajatuksistaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Giordano Bruno · Katso lisää »
Gundishapurin akatemia
Gundishapurin akatemian ajatellut rauniot Gundishapurin akatemia (myös Jondishapoor, Jondishapur, Jondishapour, Gondeshapur, Gondê Shâpûr) on viime aikoihin asti säilynyt historiankirjoituksen myytti.
Uusi!!: Aristoteles ja Gundishapurin akatemia · Katso lisää »
Hallinto
Hallinto tarkoittaa valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön laillista toimintaa tehtäviensä täyttämiseksi.
Uusi!!: Aristoteles ja Hallinto · Katso lisää »
Harpalos
Harpalos (k. 323 eaa.) oli makedonialainen aristokraatti ja Aleksanteri Suuren upseeri.
Uusi!!: Aristoteles ja Harpalos · Katso lisää »
Hefaistion
Hefaistion ja Aleksanteri Suuri Hefaistion (n. 356 eaa. – syksy 324 eaa.) oli makedonialainen aristokraatti, Amyntorin poika.
Uusi!!: Aristoteles ja Hefaistion · Katso lisää »
Heidelberg
Heidelberg on kaupunki Saksan lounaisosassa Baden-Württembergin osavaltiossa Neckarjoen varrella.
Uusi!!: Aristoteles ja Heidelberg · Katso lisää »
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Aristoteles ja Hellenismi · Katso lisää »
Helvetti
Hieronymus Bosch, ''Helvetti'', paneeli triptyykistä ''Maallisten ilojen puutarha'', yksityiskohta, noin 1504–1510. Helvetti on paikka tai tila, johon ihminen monien uskontojen mukaan saattaa kuolemansa jälkeen joutua rikkomustensa vuoksi.
Uusi!!: Aristoteles ja Helvetti · Katso lisää »
Hengestä
Hengestä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Hengestä · Katso lisää »
Herculaneum
Herculaneumia on kaivettu esiin vasta pieni osa. Herculaneum oli muinaisitalialainen kaupunki Campaniassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Herculaneum · Katso lisää »
Hierofantti
Hierofantti oli antiikin Kreikassa Attikassa Eleusiin mysteerikultin ylipappi.
Uusi!!: Aristoteles ja Hierofantti · Katso lisää »
Hollywood
Hollywood on kaupunginosa Los Angelesissa, Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.
Uusi!!: Aristoteles ja Hollywood · Katso lisää »
Hyvä elämä
Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.
Uusi!!: Aristoteles ja Hyvä elämä · Katso lisää »
Hyvästä
HyvästäDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.
Uusi!!: Aristoteles ja Hyvästä · Katso lisää »
Hyve
Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.
Uusi!!: Aristoteles ja Hyve · Katso lisää »
Hyve-etiikka
Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.
Uusi!!: Aristoteles ja Hyve-etiikka · Katso lisää »
Hyveistä ja paheista
Hyveistä ja paheista on Aristoteleen nimiin laitettu lyhyt etiikkaa käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteles ja Hyveistä ja paheista · Katso lisää »
Iamblikhos
Iamblikhos (n. 245–325) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Iamblikhos · Katso lisää »
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Uusi!!: Aristoteles ja Ideaoppi · Katso lisää »
Ideoista
Ideoista oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen, metafysiikkaa käsitellyt teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Ideoista · Katso lisää »
Ihmeellisistä kuulluista asioista
Ihmeellisistä kuulluista asioista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Ihmeellisistä kuulluista asioista · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Aristoteles ja Ihminen · Katso lisää »
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Uusi!!: Aristoteles ja Ilma · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Impetusteoria
Impetusteoria oli keskiaikainen fysikaalinen teoria liikkeestä.
Uusi!!: Aristoteles ja Impetusteoria · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Aristoteles ja Islam · Katso lisää »
Isokrates
Isokrateen koottujen teosten laitos ''Isokratous Apanta'', 1570. Isokrates (436–338 eaa.) oli antiikin kreikkalainen puhetaidon opettaja, yksi kymmenestä attikalaisesta puhujasta.
Uusi!!: Aristoteles ja Isokrates · Katso lisää »
Jakamattomista viivoista
Jakamattomista viivoista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Jakamattomista viivoista · Katso lisää »
Jaotteluita
JaotteluitaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.23.
Uusi!!: Aristoteles ja Jaotteluita · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: Aristoteles ja John Locke · Katso lisää »
Joonialainen luonnonfilosofia
Muinaisen Joonian alue. Joonialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin Kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Thaleesta, Anaksimandroksesta ja Anaksimeneesta.
Uusi!!: Aristoteles ja Joonialainen luonnonfilosofia · Katso lisää »
Joonialaiset
joonialaisten murteiden (violetti) alueita antiikin Kreikan murrekartassa. Joonialaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.
Uusi!!: Aristoteles ja Joonialaiset · Katso lisää »
Jumalainen näytelmä
''Comencia la Comedia'', 1472 Eeva maanpäällisessä paratiisissa. Heidän yläpuolellaan Aurinko ja Kuu edustavat taivaallista paratiisia. Fresko viittaa myös itseensä, sillä kuvassa näkyy Firenzen katedraali, johon fresko on maalattu. Jumalainen näytelmä on italialaisen Dante Alighierin 1300-luvulla italiaksi kirjoittama runoelma.
Uusi!!: Aristoteles ja Jumalainen näytelmä · Katso lisää »
Jumalan valtio
Jumalan valtio (”Jumalan kaupungista/valtiosta”, myös De civitate Dei contra paganos, ”Jumalan valtio pakanoita vastaan”) on kirkkoisä Augustinuksen tunnetuin teologinen ja filosofinen teos ja yksi länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksista.
Uusi!!: Aristoteles ja Jumalan valtio · Katso lisää »
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Uusi!!: Aristoteles ja Juutalaisuus · Katso lisää »
Kallisthenes
Kallisthenes Olynthoslainen (n. 360-328 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Uusi!!: Aristoteles ja Kallisthenes · Katso lisää »
Karl Marx
Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.
Uusi!!: Aristoteles ja Karl Marx · Katso lisää »
Kassandros
Lysimakhoksen kuningaskunnat. Kassandros (noin 350–297 eaa.), oli Makedonian kuningas vuosina 302–297 eaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Kassandros · Katso lisää »
Kasveista
Kasveista on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Kasveista · Katso lisää »
Katarsis
Katarsis eli katharsis (kreik. puhdistuminen) on äkkinäinen tunnetila tai kliimaksi, joka johtaa elämänhalun uudistumiseen, palautumiseen tai voimistumiseen.
Uusi!!: Aristoteles ja Katarsis · Katso lisää »
Kategoriat
Kategoriat (tai Praedicamenta) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee termien luokittelua.
Uusi!!: Aristoteles ja Kategoriat · Katso lisää »
Kategoriat (katkelmat)
Kategoriat oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli logiikkaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Kategoriat (katkelmat) · Katso lisää »
Kausaliteetti
Kausaliteetti (lat. causalitas Albert Einsteinin suppeassa suhteellisuusteoriassa kausaliteetin invarianssi on eräs peruslähtökohdista. Sen mukaan kahden tapahtuman syy–vaikuussuhde on sama kaikissa koordinaatistoissa.
Uusi!!: Aristoteles ja Kausaliteetti · Katso lisää »
Käsikirjojen yhteenveto
Käsikirjojen yhteenvetoDiogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit V.24.
Uusi!!: Aristoteles ja Käsikirjojen yhteenveto · Katso lisää »
Köln
Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Aristoteles ja Köln · Katso lisää »
Kehotus
KehotusDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.
Uusi!!: Aristoteles ja Kehotus · Katso lisää »
Khalkis
Khalkis oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Khalkis · Katso lisää »
Kirjallisuus
Veistos näytteillä Berliinissä vuonna 2006. Kirjallisuus tarkoittaa kirjoitettuja tai suullisena perinteenä säilyneitä kielellisiä tuotteita kuten romaaneja ja kansanrunoutta.
Uusi!!: Aristoteles ja Kirjallisuus · Katso lisää »
Klassiset alkuaineet
Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.
Uusi!!: Aristoteles ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »
Komedia
Tragedian (oikealla) sijaan. Komedia ja tragedia ovat draaman kaksi päälajia. Komedia on yleensä onnellisesti päättyvä näytelmä, jossa koomiset ainekset vallitsevat.
Uusi!!: Aristoteles ja Komedia · Katso lisää »
Koulutus
Luennot ovat osa yliopistokoulutusta. Jan Steen (1672) Koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua.
Uusi!!: Aristoteles ja Koulutus · Katso lisää »
Kristillinen teologia
Kristillinen teologia tarkoittaa määritelmästä riippuen kahta eri asiaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Kristillinen teologia · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Kristinusko · Katso lisää »
Ksenokrates
Ksenokrates Ksenokrates Khalkedonilainen (396 eaa. Khalkedon – 314 eaa. Ateena) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Ksenokrates · Katso lisää »
Kultainen keskitie
Kultainen keskitie tarkoittaa filosofiassa tavoiteltua puoliväliä kahden ääripään, joista toinen edustaa liiallisuutta ja toinen puutteellisuutta, välillä.
Uusi!!: Aristoteles ja Kultainen keskitie · Katso lisää »
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Kuolema · Katso lisää »
Kuulemisesta
Kuulemisesta on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Kuulemisesta · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia (kirja)
Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.
Uusi!!: Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Katso lisää »
Lesbos
Lesbos on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään ja sijaitsee Egeanmeren itäosassa lähellä Turkin rannikkoa.
Uusi!!: Aristoteles ja Lesbos · Katso lisää »
Liber Chronicarum
''Liber Chronicarumin'' ensimmäinen kuva: Jumala luo maailman. Liber Chronicarum ("Kronikkojen kirja") eli Nürnbergin kronikka on yksi hienostuneimpia ja parhaiten dokumentoituja varhaisia painettuja kirjoja eli inkunaabeleita.
Uusi!!: Aristoteles ja Liber Chronicarum · Katso lisää »
Liber de causis
Liber de causis (”Syiden kirja”) on uusplatonilainen filosofinen teos, joka on latinankielinen käännös Prokloksen Teologian alkeet (Elementatio theologica) -nimellä tunnetun teoksen osien arabiankielisestä käännöksestä.
Uusi!!: Aristoteles ja Liber de causis · Katso lisää »
Loeb Classical Library
''Loeb Classical Libraryn'' vihreäkantisen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden sarjan niteitä. Loeb Classical Library on Harvard University Pressin julkaisema kirjasarja, jossa julkaistaan merkittäviä antiikin kreikkalaisia ja latinankielisiä teoksia.
Uusi!!: Aristoteles ja Loeb Classical Library · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Aristoteles ja Logiikka · Katso lisää »
Louvre
Louvre on taidemuseo Pariisissa Ranskassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Louvre · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Aristoteles ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Lykeion
Lykeion oli antiikin aikainen gymnasion eli voimistelu- ja urheilupaikka Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Lykeion · Katso lisää »
Lysippos
Lysippos (n. 390–300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti myöhäisklassista kuvanveistoa.
Uusi!!: Aristoteles ja Lysippos · Katso lisää »
Maailmankaikkeudesta (Aristoteles)
Maailmankaikkeudesta on Aristoteleen nimiin laitettu kosmologiaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Maailmankaikkeudesta (Aristoteles) · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Aristoteles ja Maantiede · Katso lisää »
Maaperä
Maaperän poikkileikkaus. Maaperä, lyhyemmin maa, on kallioperää peittävä, irtaimista maalajeista koostuva kerros.
Uusi!!: Aristoteles ja Maaperä · Katso lisää »
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Maimonides · Katso lisää »
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Uusi!!: Aristoteles ja Makedonian valtakunta · Katso lisää »
Matemaattinen logiikka
Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.
Uusi!!: Aristoteles ja Matemaattinen logiikka · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Aristoteles ja Matematiikka · Katso lisää »
Mekaniikan ongelmat
Mekaniikan ongelmat on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Mekaniikan ongelmat · Katso lisää »
Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta
Melissoksesta, Ksenofaneesta ja Gorgiaasta ovat Aristoteleen nimiin pantuja lyhyitä teoksia, jotka eivät kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittamia.
Uusi!!: Aristoteles ja Melissoksesta, Ksenofaneesta, Gorgiaasta · Katso lisää »
Merkittävien filosofien elämät ja opit
Merkittävien filosofien elämät ja opit (Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn) on Diogenes Laertioksen kokoama antiikin kreikkalaisten filosofien elämäkertateos.
Uusi!!: Aristoteles ja Merkittävien filosofien elämät ja opit · Katso lisää »
Metafora
Metafora (’siirto’) on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa samaistetaan ilman ''kuin''-sanaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Metafora · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Aristoteles ja Metafysiikka · Katso lisää »
Metafysiikka (Aristoteles)
Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.
Uusi!!: Aristoteles ja Metafysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Meteorologia
Tuntemattoman graafikon laatimia sääsymboleita. Nämä piirrossymbolit ovat osin epäfysikaalisia, sillä taivaalta ei sada esimerkiksi kraanatipan muotoisia pisaroita. Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.
Uusi!!: Aristoteles ja Meteorologia · Katso lisää »
Meteorologia (Aristoteles)
Meteorologia on Aristoteleen fysiikan ja maantieteen alaan kuuluva teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Meteorologia (Aristoteles) · Katso lisää »
Muistiinpanot
Muistiinpanot oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli logiikkaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Muistiinpanot · Katso lisää »
Mytilene
Mytilene (myös, Mitylēnē; tai Mytilene) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lesboksen saarella Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Mytilene · Katso lisää »
Näytelmäluettelot
NäytelmäluettelotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.
Uusi!!: Aristoteles ja Näytelmäluettelot · Katso lisää »
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Aristoteles ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »
Nikomakhoksen etiikka
Nikomakhoksen etiikka on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhoksen etiikka · Katso lisää »
Nikomakhos (Aristoteleen isä)
Nikomakhos (n. 375 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri.
Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos (Aristoteleen isä) · Katso lisää »
Nikomakhos (Aristoteleen poika)
Nikomakhos (n. 325 eaa.) oli Aristoteleen poika.
Uusi!!: Aristoteles ja Nikomakhos (Aristoteleen poika) · Katso lisää »
Nomima barbarika
Nomima tai Nomima barbarika (”Barbaarien tavat”) oli Aristoteleen kirjoittama antiikin kreikkalainen teos, joka käsitteli eri ei-kreikkalaisten kansojen tapoja.
Uusi!!: Aristoteles ja Nomima barbarika · Katso lisää »
Oikeudenmukaisuusvaatimuksia
OikeudenmukaisuusvaatimuksiaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.
Uusi!!: Aristoteles ja Oikeudenmukaisuusvaatimuksia · Katso lisää »
Olemus
Olemus tarkoittaa metafysiikassa sitä ominaisuutta tai ominaisuusjoukkoa, joka tekee jostakin oliosta tai substanssista sen, mitä se pohjimmiltaan on,.
Uusi!!: Aristoteles ja Olemus · Katso lisää »
Olympian kisojen voitot
Olympian kisojen voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.
Uusi!!: Aristoteles ja Olympian kisojen voitot · Katso lisää »
Ongelmat
Ongelmat on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Ongelmat · Katso lisää »
Ongelmista
OngelmistaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.23.
Uusi!!: Aristoteles ja Ongelmista · Katso lisää »
Onnellisuus
''Onnen hetki''. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvä ja kiitollisuus sekä negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vähyys.
Uusi!!: Aristoteles ja Onnellisuus · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Aristoteles ja Ontologia · Katso lisää »
Organon
Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.
Uusi!!: Aristoteles ja Organon · Katso lisää »
Oxfordin yliopisto
Oxfordin yliopisto on keskiajalla perustettu yliopisto Oxfordin kaupungissa Englannissa.
Uusi!!: Aristoteles ja Oxfordin yliopisto · Katso lisää »
Pakanuus
Pakanuus viittaa ei-kristillisten uskontojen, yleensä ei kuitenkaan juutalaisuuden eikä islamin harjoittamiseen.
Uusi!!: Aristoteles ja Pakanuus · Katso lisää »
Papyrusten huvila
Papyrusten huvilan pohjapiirros. Papyrusten huvila on erään suuren yksityisasunnon rauniot muinaisessa Herculaneumissa.
Uusi!!: Aristoteles ja Papyrusten huvila · Katso lisää »
Pariisin yliopisto
Sorbonnen sisäänkäynti Pariisin yliopiston historia ulottuu 1100-luvulle, jolloin se kasvoi Notre Damen katedraalin yhteyteen.
Uusi!!: Aristoteles ja Pariisin yliopisto · Katso lisää »
Pella
Pella oli antiikin aikainen kaupunki Bottiaiassa Makedoniassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Pella · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Aristoteles ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Philipp Melanchthon
Philipp Melanchthon (alun perin Philipp Schwartzerd; 16. helmikuuta 1497 Bretten – 19. huhtikuuta 1560 Wittenberg) oli saksalainen humanisti ja Martti Lutherin työtoveri.
Uusi!!: Aristoteles ja Philipp Melanchthon · Katso lisää »
Pieniä tutkielmia
Pieniä tutkielmia on nimensä mukaisesti kokoelma Aristoteleen lyhyempiä luonnontieteellisiin tutkimuksiin perustuvia psykologiaa ja ruumiin toimintaa käsitteleviä tutkielmia.
Uusi!!: Aristoteles ja Pieniä tutkielmia · Katso lisää »
Pierre Corneille
Pierre Corneille Pierre Corneille (6. kesäkuuta 1606 Rouen – 1. lokakuuta 1684 Pariisi) oli merkittävä ranskalainen näytelmäkirjailija.
Uusi!!: Aristoteles ja Pierre Corneille · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Aristoteles ja Platon · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Aristoteles ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Aristoteles ja Platonismi · Katso lisää »
Plinius vanhempi
Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.
Uusi!!: Aristoteles ja Plinius vanhempi · Katso lisää »
Plutarkhos
Plutarkhos (noin 45/47 Khaironeia – noin 120/125) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi ja elämäkertakirjailija.
Uusi!!: Aristoteles ja Plutarkhos · Katso lisää »
Poetiikka
Poetiikka eli runousoppi tai kirjallisuudenteoria, tarkoittaa kirjallisuuden ja erityisesti runouden teoriaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Poetiikka · Katso lisää »
Poliittinen filosofia
Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on, jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Poliittinen filosofia · Katso lisää »
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Uusi!!: Aristoteles ja Polis · Katso lisää »
Politiikka
Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.
Uusi!!: Aristoteles ja Politiikka · Katso lisää »
Politiikka (Aristoteles)
Politiikka on toinen osa Aristoteleen etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevistä teoksista, joista ensimmäinen osa on Nikomakhoksen etiikka.
Uusi!!: Aristoteles ja Politiikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Porfyrios
Porfyrios Tyroslainen (n. 232 – n. 304) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Porfyrios · Katso lisää »
Praha
Praha on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Aristoteles ja Praha · Katso lisää »
Predikaattilogiikka
Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.
Uusi!!: Aristoteles ja Predikaattilogiikka · Katso lisää »
Pseudo-Aristoteles
Pseudo-Aristoteles on yleisesti käytetty nimitys niistä tuntemattomista kirjailijoista, jotka ovat kirjoittaneet Aristoteleen nimiin laitettuja pseudepigrafisia filosofisia tai lääketieteellisiä teoksia.
Uusi!!: Aristoteles ja Pseudo-Aristoteles · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: Aristoteles ja Psykologia · Katso lisää »
Ptolemaios I
Lysimakhoksen kuningaskunnat. Ptolemaios I Soter (367–283 eaa.) oli makedonialainen kenraali ja Egyptin kuningas eli faarao vuosina 305–283 eaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Ptolemaios I · Katso lisää »
Pyrrhonismin pääpiirteet
Pyrrhonismin pääpiirteet on Sekstos Empeirikoksen kirjoittama filosofinen teos, joka esittelee nimensä mukaisesti pyrrhonistisen skeptisismin perusajatukset.
Uusi!!: Aristoteles ja Pyrrhonismin pääpiirteet · Katso lisää »
Pythagoralaisista
Pythagoralaisista oli Aristoteleen kirjoittama teos, joka käsitteli nimensä mukaisesti pythagoralaista filosofiaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoralaisista · Katso lisää »
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Uusi!!: Aristoteles ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »
Pythias (Aristoteles)
Pythias (noin 362 eaa. – 335 eaa.) oli Atarneuksen tyranni Hermiaan adoptiotytär ja Aristoteleen ensimmäinen vaimo.
Uusi!!: Aristoteles ja Pythias (Aristoteles) · Katso lisää »
Python kisojen voitot
Python kisojen voitotDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.26.
Uusi!!: Aristoteles ja Python kisojen voitot · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Aristoteles ja Ranska · Katso lisää »
Rembrandt
Rembrandt Harmenszoon van Rijn oli hollantilainen taidemaalari.
Uusi!!: Aristoteles ja Rembrandt · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Aristoteles ja René Descartes · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Aristoteles ja Renessanssi · Katso lisää »
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka · Katso lisää »
Retoriikka (Aristoteles)
Retoriikka (“Retoriikan taide“) on Aristoteleen retoriikan alan pääteos.
Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Retoriikka Aleksanterille
Retoriikka Aleksanterille on Aristoteleen nimiin pantu retoriikkaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Retoriikka Aleksanterille · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Aristoteles ja Runous · Katso lisää »
Runousoppi
Runousoppi on Aristoteleen poetiikkaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Runousoppi · Katso lisää »
Sassanidit
Sassanidien dynastia laajimmillaan vuonna 619 jaa. vähän ennen lopullista romahdusta. Sassanidit tai sasanidit (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651.
Uusi!!: Aristoteles ja Sassanidit · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Sielu · Katso lisää »
Sielusta
Sielusta on Aristoteleen psykologiaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Sielusta · Katso lisää »
Simplikios
Simplikios (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, joka oli kotoisin Kilikiasta.
Uusi!!: Aristoteles ja Simplikios · Katso lisää »
Sisilia
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Sisilia · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Aristoteles ja Skolastiikka · Katso lisää »
Sofistiset kumoamiset
Sofistiset kumoamiset (tai De sophisticis elenchis) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka pyrkii esittämään kaikki mahdolliset virhepäätelmät, jotka saattavat esiintyä väittelytilanteessa.
Uusi!!: Aristoteles ja Sofistiset kumoamiset · Katso lisää »
Sokraattinen menetelmä
Sokrates keskustelemassa. Sokraattinen menetelmä (elenkhos, 'kumoaminen') on Sokrateen kehittämä dialektinen, dialogia hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä.
Uusi!!: Aristoteles ja Sokraattinen menetelmä · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Aristoteles ja Sokrates · Katso lisää »
Speusippos
Speusippos (n. 410–340 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Speusippos · Katso lisää »
Stageira
Stageira (joskus myös Stageiros) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa nykyisin Chalkidikína tunnetun niemimaan itärannikolla Kreikassa.
Uusi!!: Aristoteles ja Stageira · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Aristoteles ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Strabon
Strabon Strabon (n. 63 eaa. – 24 jaa.) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, historioitsija ja filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Strabon · Katso lisää »
Straton
Straton (n. 330–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Straton · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Aristoteles ja Substanssi · Katso lisää »
Summa theologiae
''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.
Uusi!!: Aristoteles ja Summa theologiae · Katso lisää »
Suuri moraalioppi
Suuri moraalioppi on etiikkaa käsittelevä teos, joka on yleisesti pantu Aristoteleen nimiin.
Uusi!!: Aristoteles ja Suuri moraalioppi · Katso lisää »
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Uusi!!: Aristoteles ja Syllogismi · Katso lisää »
Syntymisestä ja häviämisestä
Syntymisestä ja häviämisestä on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Syntymisestä ja häviämisestä · Katso lisää »
Syyria (alue)
Muinaisen Syyrian alue kartassa vaaleanpunaisella värillä. Syyria on Lähi-idässä sijaitseva historiallinen alue.
Uusi!!: Aristoteles ja Syyria (alue) · Katso lisää »
Syyrian kieli
Syyrialainen kirja 1100-luvulta ''Serta''-kursiivilla. Syyria (ܣܘܪܝܝܐ suryoyo, suryāyā) on seemiläisiin kieliin kuuluvan aramean kielen itäinen murre, jota aikoinaan puhuttiin laajalti hedelmällisen puolikuun alueella.
Uusi!!: Aristoteles ja Syyrian kieli · Katso lisää »
Taivaasta
Taivaasta (tai De caelo et mundo) on Aristoteleen kirjoittama kosmologiaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteles ja Taivaasta · Katso lisää »
Talentti
Talentti oli muinainen massan yksikkö.
Uusi!!: Aristoteles ja Talentti · Katso lisää »
Taloudenhoidosta
Taloudenhoidosta on Aristoteleen nimiin laitettu taloudenhoitoa käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteles ja Taloudenhoidosta · Katso lisää »
Talous
Ostajia ja myyjiä markkinoilla Guatemalassa. Shibuyan kaupunginosa ja liikekeskus Tokiossa. Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen.
Uusi!!: Aristoteles ja Talous · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Aristoteles ja Tähtitiede · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Aristoteles ja Teleologia · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Aristoteles ja Teologia · Katso lisää »
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »
Terence Irwin
Terence Henry Irwin (s. 21. huhtikuuta 1947 Enniskillen, Pohjois-Irlanti) on brittiläinen filosofi ja tutkija, joka on erikoistunut antiikin kreikkalaiseen filosofiaan sekä länsimaisen eettisen ajattelun historiaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Terence Irwin · Katso lisää »
Tertullianus
Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 160–220) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.
Uusi!!: Aristoteles ja Tertullianus · Katso lisää »
Theodekteen käsikirjan yhteenveto
Theodekteen käsikirjan yhteenvetoDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.24.
Uusi!!: Aristoteles ja Theodekteen käsikirjan yhteenveto · Katso lisää »
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Theofrastos · Katso lisää »
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Aristoteles ja Thomas Hobbes · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Aristoteles ja Tiede · Katso lisää »
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Uusi!!: Aristoteles ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Uusi!!: Aristoteles ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »
Toinen analytiikka
Toinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.
Uusi!!: Aristoteles ja Toinen analytiikka · Katso lisää »
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Uusi!!: Aristoteles ja Tomismi · Katso lisää »
Topiikka
Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.
Uusi!!: Aristoteles ja Topiikka · Katso lisää »
Traakia
Traakian nykyalue Kreikassa, Turkissa ja Bulgariassa. Traakia (ja) on historiallinen alue Kaakkois-Euroopassa Balkanilla.
Uusi!!: Aristoteles ja Traakia · Katso lisää »
Tragedia
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervon tarina Kalevalassa on traaginen. Väinämöisen mukaan Kullervon eripuran ja riidan värittämä, itsemurhaan huipentunut traaginen kohtalo johtui hänen lapsena kärsimästään: "''Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi''."Kalevala, Kuudesneljättä Runo, E. Lönnrot, http://www.sacred-texts.com/neu/kvfin/index.htm Tragedia eli murhenäytelmä on näytelmäkirjallisuuden muoto, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.
Uusi!!: Aristoteles ja Tragedia · Katso lisää »
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Uusi!!: Aristoteles ja Tuli · Katso lisää »
Tulkinnasta
Tulkinnasta (tai De elocutione oratoria) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.
Uusi!!: Aristoteles ja Tulkinnasta · Katso lisää »
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Uusi!!: Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »
Tuulten sijainnit ja nimet
Tuulten sijainnit ja nimet on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Tuulten sijainnit ja nimet · Katso lisää »
Tyrannion
Tyrannion Amisoslainen (ensimmäinen vuosisata eaa.) oli kreikkalainen grammaatikko ja kirjailija.
Uusi!!: Aristoteles ja Tyrannion · Katso lisää »
Universaali
Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.
Uusi!!: Aristoteles ja Universaali · Katso lisää »
Uusaristotelismi
Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.
Uusi!!: Aristoteles ja Uusaristotelismi · Katso lisää »
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Uusi!!: Aristoteles ja Uusi aika · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Aristoteles ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Vastakohdista
VastakohdistaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.
Uusi!!: Aristoteles ja Vastakohdista · Katso lisää »
Väreistä
Väreistä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.
Uusi!!: Aristoteles ja Väreistä · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Aristoteles ja Vesi · Katso lisää »
Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79
Purkauksen tuottama tuhkapilvi peitti Vesuviuksen etelä- ja kaakkoispuoleiset alueet. Vesuviuksen purkaus 79 tuhosi Campaniassa Rooman valtakunnan kaupungit Pompejin, Herculaneumin ja monia lähistön pikkukaupunkeja ja kyliä, kun pitkään hiljaisena pysynyt Vesuviuksen tulivuori purkautui rajusti syksyllä 79.
Uusi!!: Aristoteles ja Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79 · Katso lisää »
Vilhelm Moerbekelainen
Vilhelm Moerbekelainen (Guillelmi de Morbeka) (n. 1215–1286) oli keskiajalla elänyt arkkipiispa ja orientalisti.
Uusi!!: Aristoteles ja Vilhelm Moerbekelainen · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Aristoteles ja Vuorovesi · Katso lisää »
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Uusi!!: Aristoteles ja Wien · Katso lisää »
Zoon politikon
Zoon politikon tai politikon zoon eli ”poliittinen eläin” oli Aristoteleen ihmisestä käyttämä nimitys.
Uusi!!: Aristoteles ja Zoon politikon · Katso lisää »
158 kaupungin valtiomuodot
158 kaupungin kansanvaltaiset, harvainvaltaiset, parhaidenvaltaiset ja tyranninvaltaiset valtiomuodot lajeittainDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.27.
Uusi!!: Aristoteles ja 158 kaupungin valtiomuodot · Katso lisää »
322 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aristoteles ja 322 eaa. · Katso lisää »
384 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aristoteles ja 384 eaa. · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aristotle, Corpus Aristotelicum.