Yhtäläisyyksiä Arabian kieli ja Kurmandži
Arabian kieli ja Kurmandži on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Affrikaatta, Alveolaari, Approksimantti, Arabialainen kirjaimisto, Frikatiivi, Glottaali, Indoeurooppalaiset kielet, Klusiili, Kurdi, Nasaali, Palataali, Postalveolaari, Tremulantti, Uvulaari, Velaari.
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Affrikaatta ja Arabian kieli · Affrikaatta ja Kurmandži ·
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Arabian kieli · Alveolaari ja Kurmandži ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Arabian kieli · Approksimantti ja Kurmandži ·
Arabialainen kirjaimisto
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään muun muuassa arabian ja persian kirjoittamiseen.
Arabialainen kirjaimisto ja Arabian kieli · Arabialainen kirjaimisto ja Kurmandži ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Arabian kieli ja Frikatiivi · Frikatiivi ja Kurmandži ·
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Arabian kieli ja Glottaali · Glottaali ja Kurmandži ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Arabian kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Kurmandži ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Arabian kieli ja Klusiili · Klusiili ja Kurmandži ·
Kurdi
Kurdi (کوردی, kurdî) on iranilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Arabian kieli ja Kurdi · Kurdi ja Kurmandži ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Arabian kieli ja Nasaali · Kurmandži ja Nasaali ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Arabian kieli ja Palataali · Kurmandži ja Palataali ·
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Arabian kieli ja Postalveolaari · Kurmandži ja Postalveolaari ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Arabian kieli ja Tremulantti · Kurmandži ja Tremulantti ·
Uvulaari
Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.
Arabian kieli ja Uvulaari · Kurmandži ja Uvulaari ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Arabian kieli ja Kurmandži
- Mitä heillä on yhteistä Arabian kieli ja Kurmandži
- Yhtäläisyyksiä Arabian kieli ja Kurmandži
Vertailu Arabian kieli ja Kurmandži
Arabian kieli on 80 suhteet, kun taas Kurmandži on 26. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 14.15% = 15 / (80 + 26).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Arabian kieli ja Kurmandži. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: