Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
208 suhteet: Aelius Aristides, Aforismi, Ainesidemos, Akateeminen skeptisismi, Anaksagoras, Anaksimandros, Anatolia, Antiikin Aleksandria, Antiikin Ateena, Antiikin filosofien salaiset opetukset, Antiikin Kreikka, Antiikin tiede, Antisthenes, Aristarkhos Samoslainen, Aristoteleen dialogit, Aristoteles, Arkesilaos, Arkhe, Arkhelaos, Arkhimedes, Asketismi, Astrologia, Ataraksia, Atomismi, Augustinus, Babylonia, Boëthius, Bysanttilainen filosofia, Cicero, Demetrios Faleronlainen, Demokritos, Dialektinen koulukunta, Dialogi, Diatribe, Diofantos, Diogenes Laertios, Diogenes Sinopelainen, Dion Khrysostomos, Egypti, Eklektinen, Elealaiset, Elisläinen koulukunta, Empedokles, Empirismi, Epiktetos, Epikurolaisuus, Epikuros, Eratosthenes, Erityistieteet, Esisokraatikot, ..., Essee, Etiikka, Eudaimonismi, Eukleides, Faidon (dialogi), Faidros (dialogi), Filodemos, Filosofi, Filosofia, Gnostilaisuus, Hadrianus, Hellenistinen filosofia, Herakleides Pontoslainen, Herakleitos, Herculaneum, Herodes Atticus, Heron Aleksandrialainen, Hesiodos, Hipparkhia, Homeros, Horatius, Hyve, Iamblikhos, Idealismi, Ideaoppi, Islamilainen filosofia, Italialainen luonnonfilosofia, Itselleni, Järki, Joonia, Joonialainen luonnonfilosofia, Justinianus I, Justinos Marttyyri, Juutalaisuus, Kalkidios, Karneades, Keskiajan filosofia, Khrysippos, Kirje, Kirkkoisä, Klaudios Ptolemaios, Kleanthes, Klemens Aleksandrialainen, Kommentaari, Krantor, Krates Thebalainen, Kreikan seitsemän viisasta, Kristillinen teologia, Kristinusko, Ksenofanes, Ksenokrates, Kyreneläiset, Kyynikot, Lakydes, Latina, Leukippos, Lucretius, Luento, Luettelo antiikin filosofian termeistä, Luonnonfilosofia, Lykon Troaslainen, Maailmankaikkeudesta (Lucretius), Maantiede, Marcus Aurelius, Matemaatikkoja vastaan, Matematiikka, Megaralaiset, Melissos, Menedemos Eretrialainen, Merkittävien filosofien elämät ja opit, Mesopotamia, Metafysiikka, Metafysiikka (Aristoteles), Muinaiskreikka, Mystiikka, Mytologia, Naturalismi, Orfeus, Orfilaisuus, Origenes, Ovidius, Paideia, Pakina, Papyrusten huvila, Parmenides, Peripateettinen koulukunta, Persia, Pessimismi, Pidot (Platon), Platon, Platonin Akatemia, Plotinos, Plutarkhos, Polemon Ateenalainen, Polis, Poseidonios, Proosa, Puhe, Pyrrhon, Pyrrhonismi, Pyrrhonismin pääpiirteet, Pythagoralaisuus, Pythagoras, Raamattu, Rationaalisuus, Rationalismi (tietoteoria), Renessanssi, Retoriikka, Rooma, Roomalainen filosofia, Rooman valtakunta, Runous, Seemiläiset, Sekstos Empeirikos, Seneca nuorempi, Sielu, Simplikios, Skeptikot, Sofismi, Sokraatikot, Sokraattinen dialogi, Sokraattinen menetelmä, Sokrates, Speusippos, Stilpon, Stoalaisuus, Straton, Sulkeistaminen, Tähtitieteen historia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Teosofia, Thales, Theodoros, Theofrastos, Tiede, Tieteellinen menetelmä, Tieto, Toinen sofistiikka, Tutkielma, Uskomus, Uusplatonismi, Uuspythagoralaisuus, Valistus, Valtio (Platon), Vanha testamentti, Vergilius, Zarathustralaisuus, Zenon Elealainen, Zenon Kitionilainen, Zenonin paradoksit, 176, 200-luku, 300 eaa., 320 eaa., 335 eaa., 385 eaa., 430 eaa., 600-vuosikymmen eaa.. Laajenna indeksi (158 lisää) »
Aelius Aristides
Vatikaanin museossa. Publius Aelius Aristides (117–181) oli kreikkalais-roomalainen reettori, jota pidetään toisen sofistiikan keskeisimpänä edustajana.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Aelius Aristides · Katso lisää »
Aforismi
Aforismi eli ajatelma, mietelmä tai mietelause on tiiviissä ja lyhyessä muodossa lausuttu ajatus.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Aforismi · Katso lisää »
Ainesidemos
Ainesidemos (ensimmäinen vuosisata eaa.) oli antiikin kreikkalainen, myöhäishelleenisellä kaudella elänyt skeptikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi ja pyrrhonismin perustaja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Ainesidemos · Katso lisää »
Akateeminen skeptisismi
Akateeminen skeptisismi (akatemialainen skeptisismi;, ”Akatemialaiset (skeptikot)”) viittaa antiikin aikaisen skeptisismin suuntaukseen, joka vaikutti Platonin Akatemiassa noin vuodesta 265 eaa., jolloin Arkesilaoksesta tuli koulun johtaja, noin vuoteen 90 eaa., jolloin Antiokhos Askalonlainen hylkäsi skeptisismin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Akateeminen skeptisismi · Katso lisää »
Anaksagoras
Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Anaksagoras · Katso lisää »
Anaksimandros
Anaksimandros Rafaelin maalauksessa ''Ateenan koulu''. Anaksimandros (610/609 – n. 546 eaa.) oli eräs antiikin Kreikan esisokraattisista filosofeista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Anaksimandros · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Anatolia · Katso lisää »
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin filosofien salaiset opetukset
Useiden antiikin kreikkalaisten filosofien opetukseen kuului toisaalta julkisia opetuksia, jotka oli tarkoitettu kaikille, ja toisaalta salaisia opetuksia, jotka oli tarkoitettu vain edistyneemmille tai valituille oppilaille.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Antiikin filosofien salaiset opetukset · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Antiikin tiede
Antiikin tieteellä tarkoitetaan Välimeren rannikolla noin 700 eaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Antiikin tiede · Katso lisää »
Antisthenes
Antisthenes Antisthenes (n. 444–365 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja kyynisen koulukunnan perustaja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Antisthenes · Katso lisää »
Aristarkhos Samoslainen
Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa. Aristarkhos Samoslainen (noin 310–230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Aristarkhos Samoslainen · Katso lisää »
Aristoteleen dialogit
Aristoteleen kuva teoksen ''Historia naturalis'' käsikirjoituksesta vuodelta 1457. Aristoteleen dialogit ovat joukko Aristoteleen varhaiskauden dialogimuotoisia teoksia, jotka tämä kirjoitti Platonin kirjoittamien dialogien tyyliin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Aristoteleen dialogit · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Aristoteles · Katso lisää »
Arkesilaos
Arkesilaos (316–241 eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Arkesilaos · Katso lisää »
Arkhe
Arkhē tarkoitti antiikin kreikkalaisessa filosofiassa alkua tai alkuperustetta, kaikkein ensimmäistä prinsiippiä, jollaisen etsiminen oli tyypillistä erityisesti useille esisokraattisille filosofeille.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Arkhe · Katso lisää »
Arkhelaos
Arkhelaos (400-luku eaa.) oli eräs antiikin kreikan esisokraattisista filosofeista, hänet luetaan kuuluvaksi ns.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Arkhelaos · Katso lisää »
Arkhimedes
Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 – 212/211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Arkhimedes · Katso lisää »
Asketismi
Asketismi tai askeesi on sellaisen elämäntavan harjoittamista, jossa itsehillinnällä, itsekurilla ja myös hyveiden harjoittamisella on keskeinen merkitys.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Asketismi · Katso lisää »
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Astrologia · Katso lisää »
Ataraksia
Ataraksia oli antiikin kreikkalaisen filosofian ja erityisesti hellenistisen filosofian termi, joka tarkoitti mielenrauhaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Ataraksia · Katso lisää »
Atomismi
Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Atomismi · Katso lisää »
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Augustinus · Katso lisää »
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Babylonia · Katso lisää »
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Boëthius · Katso lisää »
Bysanttilainen filosofia
Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Bysanttilainen filosofia · Katso lisää »
Cicero
Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Cicero · Katso lisää »
Demetrios Faleronlainen
Demetrioksen patsas Bibliotheca Alexandrinassa. Demetrios Faleronlainen (kuoli n. 280 eaa.) oli antiikin kreikkalainen puhuja ja yksi ensimmäisistä peripateettisen koulukunnan filosofeista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Demetrios Faleronlainen · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Demokritos · Katso lisää »
Dialektinen koulukunta
Dialektinen koulukunta oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta, joka erkaantui megaralaisesta koulukunnasta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Dialektinen koulukunta · Katso lisää »
Dialogi
Dialogi (kr. dia 'kautta' + logos 'sana') on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, keskustelua.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Dialogi · Katso lisää »
Diatribe
Diatribē (”ajanviete”, ”keskustelu”) oli hellenistisille filosofeille, erityisesti kyynikoille ja stoalaisille, tyypillinen moraalisten puheiden muoto.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Diatribe · Katso lisää »
Diofantos
Diofantoksen ''Aritmetiikan'' kansisivu vuodelta 1621. Kreikasta latinaan teoksen käänsi Claude Gaspard Bachet de Méziriac. Diofantos Aleksandrialainen (n. 200/214 – n. 284/298) oli kreikkalainen matemaatikko, joka nimettiin kreikkalaisen algebran isäksi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Diofantos · Katso lisää »
Diogenes Laertios
Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Diogenes Laertios · Katso lisää »
Diogenes Sinopelainen
Diogenes Sinopelainen (useimmiten vain Diogenes) eli Diogenes Koira tai Diogenes Kyynikko (412 eaa. Sinope – 323 eaa. Korintti) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka edusti kyynikkojen koulukuntaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Diogenes Sinopelainen · Katso lisää »
Dion Khrysostomos
Dion Khrysostomos eli Dion Prusalainen (n. 40–120) oli kreikkalais-roomalainen reettori, sofisti ja kirjailija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Dion Khrysostomos · Katso lisää »
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Egypti · Katso lisää »
Eklektinen
Eklektisyys (kreikan kielen ἐκλεκτικός eklektikós 'valikoiva') kuvaa suuntausta tai teoriaa, joka yhdistelee vaikutteita eri suuntauksista tai teorioista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Eklektinen · Katso lisää »
Elealaiset
Elealaiset oli esisokraattinen filosofinen koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Elealaiset · Katso lisää »
Elisläinen koulukunta
Elisläinen koulukunta, myöhemmin eretrialainen koulukunta, oli Sokrateen oppilaan Faidon Elisläisen perustama sokraattinen filosofikoulukunta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Elisläinen koulukunta · Katso lisää »
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Empedokles · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Empirismi · Katso lisää »
Epiktetos
Epiktetos (55 – n. 135 Nikopolis) oli antiikin kreikkalainen stoalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Epiktetos · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Epikuros
Epikuros. Epikuros (341–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, jonka mukaan on nimetty epikurolaisuus.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Epikuros · Katso lisää »
Eratosthenes
Eratosthenes Kyreneläinen (276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Eratosthenes · Katso lisää »
Erityistieteet
Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia, jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä. Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä. Tällöin taustalla on usein käsitys, että erityistieteet ovat filosofian piiristä aikojen saatossa erkaantuneita aloja, ja filosofia keskittyy nykyään erityistieteiden ongelmien sijaan todellisuuden yleisten piirteiden ja erityistieteiden tarvitseman yhteisen yleistieteellisen pohjan tutkimiseen. Monilla erityistieteillä on oma taustafilosofiansa filosofian piirissä (esimerkiksi fysiikalla fysiikan filosofia, psykologialla mielenfilosofia).
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Erityistieteet · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Essee
Essee on asiatekstien luokkaan kuuluva tekstilaji.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Essee · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Etiikka · Katso lisää »
Eudaimonismi
Eudaimonismi (kreikan sanasta eudaimonia eli onni) eli onnellisuusoppi on etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Eudaimonismi · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Eukleides · Katso lisää »
Faidon (dialogi)
Faidon on Platonin kirjoittama dialogi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Faidon (dialogi) · Katso lisää »
Faidros (dialogi)
Faidros on Platonin kirjoittama dialogi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Faidros (dialogi) · Katso lisää »
Filodemos
Filodemos Gadaralainen (n. 110 eaa., Gadara – n. 40/35 eaa., Herculaneum) oli antiikin kreikkalainen epikurolainen filosofi ja runoilija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Filodemos · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Filosofia · Katso lisää »
Gnostilaisuus
Gnostilaisuus oli varsinkin 100- ja 200-luvuilla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, jota esiintyi monien ajan uskontojen, muun muassa kristinuskon, yhteydessä Välimeren alueelta Keski-Aasiaan saakka.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Gnostilaisuus · Katso lisää »
Hadrianus
Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus (synt. Publius Aelius Hadrianus, yleisesti Hadrianus) (24. tammikuuta 76 – 10. heinäkuuta 138) oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 117–138.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Hadrianus · Katso lisää »
Hellenistinen filosofia
Hellenistinen filosofia käsittää antiikin filosofian aikakauden, joka alkoi Aristoteleen jälkeisistä filosofeista (noin vuodesta 300 eaa.) ja päättyi Rooman keisariaikaan ja uusplatonismin syntyyn.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Hellenistinen filosofia · Katso lisää »
Herakleides Pontoslainen
Herakleides Pontoslainen (n. 387–312 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Herakleides Pontoslainen · Katso lisää »
Herakleitos
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Herakleitos · Katso lisää »
Herculaneum
Herculaneumia on kaivettu esiin vasta pieni osa. Herculaneum oli muinaisitalialainen kaupunki Campaniassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Herculaneum · Katso lisää »
Herodes Atticus
Herodes Atticuksen rintakuva, 100-luku Herodes Atticus (n. 101–177) oli kreikkalais-roomalainen reettori, joka kuuluu toisen sofistiikan merkittävimpiin edustajiin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Herodes Atticus · Katso lisää »
Heron Aleksandrialainen
Heronin aeolipiili Heron Aleksandrialainen (n. 10–70) oli antiikin kreikkalainen keksijä, mekaanikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Heron Aleksandrialainen · Katso lisää »
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Hesiodos · Katso lisää »
Hipparkhia
Hipparkhia (s. noin 340/330 eaa.) oli kreikkalainen kyynikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Hipparkhia · Katso lisää »
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Homeros · Katso lisää »
Horatius
Quintus Horatius Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Horatius · Katso lisää »
Hyve
Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Hyve · Katso lisää »
Iamblikhos
Iamblikhos (n. 245–325) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Iamblikhos · Katso lisää »
Idealismi
Idealismi (ontologinen idealismi) on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Idealismi · Katso lisää »
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Ideaoppi · Katso lisää »
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »
Italialainen luonnonfilosofia
Italialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Pythagoraasta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Italialainen luonnonfilosofia · Katso lisää »
Itselleni
Itselleni (’itselle osoitetut ’), suomennettu myös nimellä Itsetutkisteluja, on filosofikeisari Marcus Aureliuksen tunnetuin ja ainoa säilynyt teos.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Itselleni · Katso lisää »
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Järki · Katso lisää »
Joonia
doorilaisten alue sinisellä. Joonia oli antiikin kreikkalainen joonialaisten siirtokuntien alue Vähän-Aasian länsirannikolla nykyisen Turkin alueella sekä rannikon edustalla olevilla Egeanmeren saarilla.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Joonia · Katso lisää »
Joonialainen luonnonfilosofia
Muinaisen Joonian alue. Joonialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin Kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Thaleesta, Anaksimandroksesta ja Anaksimeneesta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Joonialainen luonnonfilosofia · Katso lisää »
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Justinianus I · Katso lisää »
Justinos Marttyyri
Athos-vuorelta 1500-luvulta. Pyhä Justinos Marttyyri (joskus myös Justinos Filosofi, n. 100 – n. 165) oli varhainen kristitty filosofi, apologeetti ja pyhä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Justinos Marttyyri · Katso lisää »
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Juutalaisuus · Katso lisää »
Kalkidios
Kalkidios oli 400-luvulla elänyt kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kalkidios · Katso lisää »
Karneades
Karneades Karneades (214–129 eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Karneades · Katso lisää »
Keskiajan filosofia
Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia · Katso lisää »
Khrysippos
Khrysippos (279–207 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Khrysippos · Katso lisää »
Kirje
right Kirje on kirjallinen viesti henkilöltä (luonnolliselta tai juridiselta) toiselle.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kirje · Katso lisää »
Kirkkoisä
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kirkkoisä · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Kleanthes
Kleanthes (n. 301–232/252 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kleanthes · Katso lisää »
Klemens Aleksandrialainen
Klemens Aleksandrialainen. Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Klemens Aleksandrialainen · Katso lisää »
Kommentaari
Kommentaari tarkoittaa filologiassa kohta-kohdalta tai jopa sana-sanalta tehtyä tekstin selitystä, joka on liitetty joko suoraan tekstilaitoksen yhteyteen (alaviitteinä, rinnakkaistekstinä) tai julkaistu erillisenä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kommentaari · Katso lisää »
Krantor
Krantor (335–275 eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Krantor · Katso lisää »
Krates Thebalainen
Krates Thebalainen. Yksityiskohta Villa Farnesinassa olevasta roomalaisesta seinämaalauksesta. Krates Thebalainen (200-luku eaa.) oli kreikkalainen kyynikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Krates Thebalainen · Katso lisää »
Kreikan seitsemän viisasta
Seitsemän viisasta. Kuvitusta keskiaikaisessa teoksessa ''Liber Chronicarum''. Kreikan seitsemäksi viisaaksi kutsutaan antiikin Kreikan arkaaisen kauden seitsemää merkittävintä miestä, jotka vaikuttivat noin vuosina 620–550 eaa. Nämä viisaat olivat arvostettuja filosofeja, puhujia, valtiomiehiä ja lainsäätäjiä, tai vain yleisesti oikeamielisyydestään tunnettuja miehiä yhteisössään.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kreikan seitsemän viisasta · Katso lisää »
Kristillinen teologia
Kristillinen teologia tarkoittaa määritelmästä riippuen kahta eri asiaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kristillinen teologia · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kristinusko · Katso lisää »
Ksenofanes
Ksenofanes. Kuparipiirros 1600-luvulta. Ksenofanes (570 – 480 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, runoilija sekä yhteiskunta- ja uskontokriitikko.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Ksenofanes · Katso lisää »
Ksenokrates
Ksenokrates Ksenokrates Khalkedonilainen (396 eaa. Khalkedon – 314 eaa. Ateena) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Ksenokrates · Katso lisää »
Kyreneläiset
Kyreneläinen koulukunta (”kyreneläiset”) oli antiikin kreikkalainen hellenistisen filosofian koulukunta, joka perustettiin 300-luvulla eaa. Sen perusti Aristippos, Sokrateen oppilas, joka oli kotoisin Kyrenestä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kyreneläiset · Katso lisää »
Kyynikot
Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Kyynikot · Katso lisää »
Lakydes
Lakydes (200-luku eaa., kuoli n. 205 eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Lakydes · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Latina · Katso lisää »
Leukippos
Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Leukippos · Katso lisää »
Lucretius
Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Lucretius · Katso lisää »
Luento
Teknillisessä korkeakoulussa. Luento on suullinen esitys jonkin asian opettamiseksi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Luento · Katso lisää »
Luettelo antiikin filosofian termeistä
Tämä on luettelo antiikin filosofian keskeisimmistä termeistä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Luettelo antiikin filosofian termeistä · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Lykon Troaslainen
Lykon Troaslainen (n. 270–226 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Lykon Troaslainen · Katso lisää »
Maailmankaikkeudesta (Lucretius)
Maailmankaikkeudesta (sananmukaisesti ”Asioiden luonteesta”) on roomalaisen filosofin ja runoilijan Lucretiuksen kirjoittama eeppinen runoelma.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Maailmankaikkeudesta (Lucretius) · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Maantiede · Katso lisää »
Marcus Aurelius
Caesar Marcus Aurelius Antoninus Augustus (synt. Marcus Annius Catilius Severus, myöh. Marcus Annius Verus, yleisesti Marcus Aurelius; 26. huhtikuuta 121 – 17. maaliskuuta 180) oli Rooman keisari 8. maaliskuuta 161 – 17. maaliskuuta 180.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Marcus Aurelius · Katso lisää »
Matemaatikkoja vastaan
Matemaatikkoja vastaan on Sekstos Empeirikoksen kirjoittama filosofinen teos, joka edustaa pyrrhonistista skeptisismiä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Matemaatikkoja vastaan · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Matematiikka · Katso lisää »
Megaralaiset
Megaralainen koulukunta (”megaralaiset”) oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Megaralaiset · Katso lisää »
Melissos
Melissos (s. noin 470 eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka kuului elealaiseen koulukuntaan.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Melissos · Katso lisää »
Menedemos Eretrialainen
Menedemos (s. noin 350 – k. noin 278–275 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja eretrialaisen koulukunnan perustaja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Menedemos Eretrialainen · Katso lisää »
Merkittävien filosofien elämät ja opit
Merkittävien filosofien elämät ja opit (Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn) on Diogenes Laertioksen kokoama antiikin kreikkalaisten filosofien elämäkertateos.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Merkittävien filosofien elämät ja opit · Katso lisää »
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Mesopotamia · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Metafysiikka · Katso lisää »
Metafysiikka (Aristoteles)
Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Metafysiikka (Aristoteles) · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Mystiikka
Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Mystiikka · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Mytologia · Katso lisää »
Naturalismi
Naturalismi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Naturalismi · Katso lisää »
Orfeus
Orfeuksen pää, Gustave Moreaun maalaus vuodelta 1865. Eurydiken kuolema Orfeus oli kreikkalaisessa mytologiassa muusa Kalliopen ja traakialaisen joenjumala Oiagroksen poika.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Orfeus · Katso lisää »
Orfilaisuus
Orfeus eläinten ympäröimänä. Roomalainen mosaiikki Palermosta. Orfilaisuus oli uskonnollinen liike antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Orfilaisuus · Katso lisää »
Origenes
Origenes (n. 185–254) oli kristitty oppinut ja teologi, ja yksi merkittävimmistä varhaisen kristillisen kirkon kirkkoisistä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Origenes · Katso lisää »
Ovidius
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Ovidius · Katso lisää »
Paideia
Paideia tarkoitti antiikin Kreikassa "miehen kouluttamista siksi mitä hänestä voi tulla, todellisen ihmisluonnon mukaan" ja käsitti siten ihmisten kasvatuksen ja paremmaksi tekemisen ihanteet.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Paideia · Katso lisää »
Pakina
Ollin pakinoita kuvitti Erkki Koponen. Pakina on lyhyt, humoristinen kirjoitus, joka yleensä ilmestyy säännöllisesti vakiopaikalla sanoma- tai aikakauslehdessä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pakina · Katso lisää »
Papyrusten huvila
Papyrusten huvilan pohjapiirros. Papyrusten huvila on erään suuren yksityisasunnon rauniot muinaisessa Herculaneumissa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Papyrusten huvila · Katso lisää »
Parmenides
Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Parmenides · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Persia · Katso lisää »
Pessimismi
Pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pessimismi · Katso lisää »
Pidot (Platon)
Pidot on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee erityisesti erosta eli rakkautta ja sen osuutta filosofisella polulla.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pidot (Platon) · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Platon · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Plotinos
Plotinos (noin 204/205 – 270) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Plotinos · Katso lisää »
Plutarkhos
Plutarkhos (noin 45/47 Khaironeia – noin 120/125) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi ja elämäkertakirjailija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Plutarkhos · Katso lisää »
Polemon Ateenalainen
Polemon (n. 350–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi ja koulun johtaja Ksenokrateen jälkeen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Polemon Ateenalainen · Katso lisää »
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Polis · Katso lisää »
Poseidonios
Poseidonios. Poseidonios (n. 135–51 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, poliitikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä, historioitsija ja opettaja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Poseidonios · Katso lisää »
Proosa
Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Proosa · Katso lisää »
Puhe
Puhe on ainoastaan ihmiselle ominainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Puhe · Katso lisää »
Pyrrhon
Pyrrhon myrskyssä. Petrarca-Meister, 1500-luku. Pyrrhon (n. 360 eaa. – n. 270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pyrrhon · Katso lisää »
Pyrrhonismi
Pyrrhonismi eli pyrrhonilainen skeptisismi (”Pyrrhonlaiset (skeptikot)”) viittaa antiikin aikaisen skeptisismin suuntaukseen, jonka perusti Ainesidemos ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pyrrhonismi · Katso lisää »
Pyrrhonismin pääpiirteet
Pyrrhonismin pääpiirteet on Sekstos Empeirikoksen kirjoittama filosofinen teos, joka esittelee nimensä mukaisesti pyrrhonistisen skeptisismin perusajatukset.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pyrrhonismin pääpiirteet · Katso lisää »
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Pythagoras · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Raamattu · Katso lisää »
Rationaalisuus
Rationaalisuus tarkoittaa kykyä käyttää subjektiivisen emootion (tunteiden, hahmottamisen, kokemusten ja havaintojen) ja objektiivisen tiedon vuorovaikutusta hyödykseen päätöksenteossa vaistojen ja perinteen lisäksi tai niiden sijaan.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Rationaalisuus · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Renessanssi · Katso lisää »
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Retoriikka · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Rooma · Katso lisää »
Roomalainen filosofia
Roomalainen filosofia eli Rooman valtakunnassa harjoitettu myöhempi antiikin filosofia oli kaikessa kreikkalaisen filosofian perillinen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Roomalainen filosofia · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Runous · Katso lisää »
Seemiläiset
Guntherus Zinerin kartta vuodelta 1472, jossa Afrikka esitetään Haamin, Aasia Seemin ja Eurooppa Jaafetin jälkeläisten kotimaana Seemiläiset ovat seemiläisiä kieliä puhuvia kansoja, joita asuu Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Seemiläiset · Katso lisää »
Sekstos Empeirikos
Sekstos Empeirikos Sekstos Empeirikos (100-luvun loppu) oli antiikin kreikkalainen lääkäri ja filosofi, joka edusti pyrrhonistista skeptismiä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sekstos Empeirikos · Katso lisää »
Seneca nuorempi
Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Seneca nuorempi · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sielu · Katso lisää »
Simplikios
Simplikios (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, joka oli kotoisin Kilikiasta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Simplikios · Katso lisää »
Skeptikot
Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Skeptikot · Katso lisää »
Sofismi
Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sofismi · Katso lisää »
Sokraatikot
Sokrates oppilaineen (Johann Friedrich Greuter) Sokraatikoilla tarkoitetaan Sokrateen oppilaita.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sokraatikot · Katso lisää »
Sokraattinen dialogi
Sokraattiset dialogit (tai, Sôkratikoi (dia)logoi, ”keskustelut Sokrateen kanssa”) ovat antiikin Kreikassa 400- ja 300-lukujen eaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sokraattinen dialogi · Katso lisää »
Sokraattinen menetelmä
Sokrates keskustelemassa. Sokraattinen menetelmä (elenkhos, 'kumoaminen') on Sokrateen kehittämä dialektinen, dialogia hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sokraattinen menetelmä · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sokrates · Katso lisää »
Speusippos
Speusippos (n. 410–340 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Speusippos · Katso lisää »
Stilpon
Stilpon (n. 380 – 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Stilpon · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Straton
Straton (n. 330–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Straton · Katso lisää »
Sulkeistaminen
Sulkeistaminen on fenomenologiassa käytetty käsite arvostelusta pidättymiselle.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Sulkeistaminen · Katso lisää »
Tähtitieteen historia
Tähtitiede eli astronomia, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä, on todennäköisesti lääketieteen ohella vanhin tiede.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Tähtitieteen historia · Katso lisää »
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »
Teosofia
Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Teosofia · Katso lisää »
Thales
Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Thales · Katso lisää »
Theodoros
Theodoros (”lahja jumalalta”:, ”jumala” +, ”lahja”) voi viitata seuraaviin henkilöihin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Theodoros · Katso lisää »
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Theofrastos · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Tiede · Katso lisää »
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Tieto · Katso lisää »
Toinen sofistiikka
Toinen sofistiikka on kirjallisuus-historiallinen termi, jolla viitataan kreikkalaisiin Roomassa näytösluontoisesti esiintyneisiin puhujiin, jotka jäljittelivät klassista sofismia ja retoriikkaa pitämällä kreikankielisiä puheita klassisista aiheista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Toinen sofistiikka · Katso lisää »
Tutkielma
Tutkielma on määräaiheesta laadittu tutkimusraportti tai suppeahko pohtiva kirjoitus, essee.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Tutkielma · Katso lisää »
Uskomus
Uskomus on yleiskielessä uskoon, luuloon pohjautuva käsitys, erityisesti käsitys jostakin yliluonnollisesta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Uskomus · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Uuspythagoralaisuus
Uuspythagoralaisuus oli antiikin kreikkalaisen filosofian koulukunta, joka syntyi ensimmäisen vuosisadan puolessa välissä pythagoralaisuuden ja teosofisen ajattelun yhteensulautumana.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Uuspythagoralaisuus · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Valistus · Katso lisää »
Valtio (Platon)
Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Valtio (Platon) · Katso lisää »
Vanha testamentti
Osa hepreankielistä Pentateukkia eli Tooraa (2. Moos 20:1-5) Vanha testamentti (VT) on ensimmäinen kristinuskon pyhän kirjan Raamatun kahdesta testamentista.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Vanha testamentti · Katso lisää »
Vergilius
Publius Vergilius Maro (15. lokakuuta 70 eaa. Andes, Gallia cisalpina, Rooman tasavalta – 21. syyskuuta 19 eaa. Brundisium, Italia, Rooman valtakunta) oli roomalainen runoilija.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Vergilius · Katso lisää »
Zarathustralaisuus
Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, joka syntyi muinaisessa Persiassa joskus vuosien 1500–600 eaa.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Zarathustralaisuus · Katso lisää »
Zenon Elealainen
Zenon Elealainen (n. 490–420 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi ja Parmenideen perustaman elealaisen koulukunnan jäsen.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Zenon Elealainen · Katso lisää »
Zenon Kitionilainen
Zenon Kitionilainen (n. 333–264 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, jota pidetään stoalaisuuden perustajana.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Zenon Kitionilainen · Katso lisää »
Zenonin paradoksit
elealaiseen koulukuntaan. Zenonin paradoksit ovat Zenon Elealaisen ja hänen oppilaidensa kehittämiä paradokseja, jotka perustuvat liikkeen, moneuden, jatkuvuuden ja äärettömyyden käsitteisiin.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja Zenonin paradoksit · Katso lisää »
176
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 176 · Katso lisää »
200-luku
200-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 200–299.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 200-luku · Katso lisää »
300 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 300 eaa. · Katso lisää »
320 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 320 eaa. · Katso lisää »
335 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 335 eaa. · Katso lisää »
385 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 385 eaa. · Katso lisää »
430 eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 430 eaa. · Katso lisää »
600-vuosikymmen eaa.
Ei kuvausta.
Uusi!!: Antiikin filosofia ja 600-vuosikymmen eaa. · Katso lisää »
