Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia
Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia on 30 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aristoteles, Augustinus, Boëthius, Bysanttilainen filosofia, Egypti, Faidon (dialogi), Filosofia, Islamilainen filosofia, Justinianus I, Juutalaisuus, Kalkidios, Kirkkoisä, Klemens Aleksandrialainen, Kristinusko, Luonnonfilosofia, Mesopotamia, Metafysiikka, Mystiikka, Origenes, Peripateettinen koulukunta, Platon, Raamattu, Rationalismi (tietoteoria), Renessanssi, Rooman valtakunta, Seneca nuorempi, Stoalaisuus, Theofrastos, Tieteellinen menetelmä, Uusplatonismi.
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Antiikin filosofia ja Aristoteles · Aristoteles ja Keskiajan filosofia ·
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Antiikin filosofia ja Augustinus · Augustinus ja Keskiajan filosofia ·
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Antiikin filosofia ja Boëthius · Boëthius ja Keskiajan filosofia ·
Bysanttilainen filosofia
Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan.
Antiikin filosofia ja Bysanttilainen filosofia · Bysanttilainen filosofia ja Keskiajan filosofia ·
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Antiikin filosofia ja Egypti · Egypti ja Keskiajan filosofia ·
Faidon (dialogi)
Faidon on Platonin kirjoittama dialogi.
Antiikin filosofia ja Faidon (dialogi) · Faidon (dialogi) ja Keskiajan filosofia ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Antiikin filosofia ja Filosofia · Filosofia ja Keskiajan filosofia ·
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Antiikin filosofia ja Islamilainen filosofia · Islamilainen filosofia ja Keskiajan filosofia ·
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Antiikin filosofia ja Justinianus I · Justinianus I ja Keskiajan filosofia ·
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Antiikin filosofia ja Juutalaisuus · Juutalaisuus ja Keskiajan filosofia ·
Kalkidios
Kalkidios oli 400-luvulla elänyt kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Antiikin filosofia ja Kalkidios · Kalkidios ja Keskiajan filosofia ·
Kirkkoisä
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Antiikin filosofia ja Kirkkoisä · Keskiajan filosofia ja Kirkkoisä ·
Klemens Aleksandrialainen
Klemens Aleksandrialainen. Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi.
Antiikin filosofia ja Klemens Aleksandrialainen · Keskiajan filosofia ja Klemens Aleksandrialainen ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Antiikin filosofia ja Kristinusko · Keskiajan filosofia ja Kristinusko ·
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Antiikin filosofia ja Luonnonfilosofia · Keskiajan filosofia ja Luonnonfilosofia ·
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Antiikin filosofia ja Mesopotamia · Keskiajan filosofia ja Mesopotamia ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Antiikin filosofia ja Metafysiikka · Keskiajan filosofia ja Metafysiikka ·
Mystiikka
Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.
Antiikin filosofia ja Mystiikka · Keskiajan filosofia ja Mystiikka ·
Origenes
Origenes (n. 185–254) oli kristitty oppinut ja teologi, ja yksi merkittävimmistä varhaisen kristillisen kirkon kirkkoisistä.
Antiikin filosofia ja Origenes · Keskiajan filosofia ja Origenes ·
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Antiikin filosofia ja Peripateettinen koulukunta · Keskiajan filosofia ja Peripateettinen koulukunta ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Antiikin filosofia ja Platon · Keskiajan filosofia ja Platon ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Antiikin filosofia ja Raamattu · Keskiajan filosofia ja Raamattu ·
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Antiikin filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Keskiajan filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Antiikin filosofia ja Renessanssi · Keskiajan filosofia ja Renessanssi ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Antiikin filosofia ja Rooman valtakunta · Keskiajan filosofia ja Rooman valtakunta ·
Seneca nuorempi
Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.
Antiikin filosofia ja Seneca nuorempi · Keskiajan filosofia ja Seneca nuorempi ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Antiikin filosofia ja Stoalaisuus · Keskiajan filosofia ja Stoalaisuus ·
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Antiikin filosofia ja Theofrastos · Keskiajan filosofia ja Theofrastos ·
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Antiikin filosofia ja Tieteellinen menetelmä · Keskiajan filosofia ja Tieteellinen menetelmä ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Antiikin filosofia ja Uusplatonismi · Keskiajan filosofia ja Uusplatonismi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia
- Mitä heillä on yhteistä Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia
- Yhtäläisyyksiä Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia
Vertailu Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia
Antiikin filosofia on 208 suhteet, kun taas Keskiajan filosofia on 200. niillä on yhteistä 30, Jaccard'in indeksi on 7.35% = 30 / (208 + 200).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
