Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Antiikin Kreikan uskonto ja Polis
Antiikin Kreikan uskonto ja Polis on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Agora, Akragas, Akropolis (Ateena), Anatolia, Antiikin Ateena, Antiikin kreikkalainen kalenteri, Athene, Delfoi, Epidauros, Heeros, Hellenismi, Knossos, Korintti, Kreikan arkaainen kausi, Kydonia, Magna Graecia, Ródos, Rooman valtakunta, Selinus, Sparta, Theba (Kreikka), Välimeri.
Agora
Roomalaisen agoran rauniot. Agora oli tori antiikin kreikkalaisessa kaupungissa.
Agora ja Antiikin Kreikan uskonto · Agora ja Polis ·
Akragas
Akragas, roomalaisella kaudella Agrigentum (lat., myös Acragas), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli nykyisellä Sisilian saarella Italiassa.
Akragas ja Antiikin Kreikan uskonto · Akragas ja Polis ·
Akropolis (Ateena)
Ateenan Akropolis on Ateenassa Kreikassa sijaitseva akropolis eli linnavuori.
Akropolis (Ateena) ja Antiikin Kreikan uskonto · Akropolis (Ateena) ja Polis ·
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Anatolia ja Antiikin Kreikan uskonto · Anatolia ja Polis ·
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Antiikin Kreikan uskonto · Antiikin Ateena ja Polis ·
Antiikin kreikkalainen kalenteri
Ateenan Akropoliin yllä. Antiikin kreikkalaiset kalenterit olivat yleensä kuu-aurinkokalentereita.
Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin kreikkalainen kalenteri · Antiikin kreikkalainen kalenteri ja Polis ·
Athene
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.
Antiikin Kreikan uskonto ja Athene · Athene ja Polis ·
Delfoi
Delfoi oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Parnassos-vuoren juurella Kreikassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Delfoi · Delfoi ja Polis ·
Epidauros
Epidauros oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Kreikassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Epidauros · Epidauros ja Polis ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Antiikin Kreikan uskonto ja Heeros · Heeros ja Polis ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Antiikin Kreikan uskonto ja Hellenismi · Hellenismi ja Polis ·
Knossos
Knossos (myös) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Knossos · Knossos ja Polis ·
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Korintti · Korintti ja Polis ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikan arkaainen kausi · Kreikan arkaainen kausi ja Polis ·
Kydonia
Kydonia (myös) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Kydonia · Kydonia ja Polis ·
Magna Graecia
murrealueita. Magna Graecia (latinaa, myös Graecia Magna, Graecia Major) eli Suur-Kreikka tarkoittaa eteläisen Italian aluetta, johon antiikin kreikkalaiset rakensivat siirtokuntiaan 700-luvulta eaa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Magna Graecia · Magna Graecia ja Polis ·
Ródos
Ródos, antiikin Rhodos, on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään.
Antiikin Kreikan uskonto ja Ródos · Polis ja Ródos ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Antiikin Kreikan uskonto ja Rooman valtakunta · Polis ja Rooman valtakunta ·
Selinus
Selinus (tai Selinous, myös Selinoeis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella Italiassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Selinus · Polis ja Selinus ·
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Antiikin Kreikan uskonto ja Sparta · Polis ja Sparta ·
Theba (Kreikka)
Theba eli Teeba, joskus Ogygion, oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.
Antiikin Kreikan uskonto ja Theba (Kreikka) · Polis ja Theba (Kreikka) ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Antiikin Kreikan uskonto ja Polis
- Mitä heillä on yhteistä Antiikin Kreikan uskonto ja Polis
- Yhtäläisyyksiä Antiikin Kreikan uskonto ja Polis
Vertailu Antiikin Kreikan uskonto ja Polis
Antiikin Kreikan uskonto on 263 suhteet, kun taas Polis on 222. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 4.54% = 22 / (263 + 222).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Antiikin Kreikan uskonto ja Polis. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
