20 suhteet: Anapestinen dimetri, Daktyyli, Dipodia, Jambi, Kataleksis, Kreikkalainen komedia, Kreikkalainen metriikka, Kreikkalainen tragedia, Kvaternaari, Metron, Oktonaari, Paroimiakos, Prosodiakos, Runojalka, Septenaari, Spondee, Tetrametri, Trimetri, Tripodia, Trokee.
Anapestinen dimetri
Anapestinen dimetri on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jossa dimetrisäkeet koostuvat kahdesta anapestisestä metronista.
Uusi!!: Anapesti ja Anapestinen dimetri · Katso lisää »
Daktyyli
sormea muistuttavasta rakenteestaan: yksi pitkä osa ja kaksi lyhyttä. Daktyyli (”sormi”) on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.
Uusi!!: Anapesti ja Daktyyli · Katso lisää »
Dipodia
Dipodia (”kaksi jalkaa”) eli kaksoisrunojalka on runomittojen tyyppi, jossa säe koostuu kahdesta runojalasta.
Uusi!!: Anapesti ja Dipodia · Katso lisää »
Jambi
Jambi on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.
Uusi!!: Anapesti ja Jambi · Katso lisää »
Kataleksis
Kataleksis (”lopetus”, ”lopputavu”) on kreikkalaisen metriikan käsite, joka viittaa metronin tai runosäkeen viimeiseen tavuun ja sen käsittelyyn eri runomitoissa.
Uusi!!: Anapesti ja Kataleksis · Katso lisää »
Kreikkalainen komedia
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Komedia oli yksi antiikin kreikkalaisen teatterin kolmesta näytelmälajista tragedian ja satyyrinäytelmän ohella.
Uusi!!: Anapesti ja Kreikkalainen komedia · Katso lisää »
Kreikkalainen metriikka
Kreikkalainen metriikka (kreikkalainen runomittaoppi), usein myös prosodia, on oppia antiikin kreikkalaisen runouden runomitoista ja runosäkeiden muodostamisesta runomittojen mukaisesti.
Uusi!!: Anapesti ja Kreikkalainen metriikka · Katso lisää »
Kreikkalainen tragedia
Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.
Uusi!!: Anapesti ja Kreikkalainen tragedia · Katso lisää »
Kvaternaari
Kvaternaari eli tetrapodia (”nelijalkainen”) on runomittojen tyyppi, jossa säe koostuu neljästä runojalasta.
Uusi!!: Anapesti ja Kvaternaari · Katso lisää »
Metron
Metron on antiikin kreikkalaisten runomittojen perusyksikkö, joka vastaa runojalkaa tai koostuu useammasta jalasta.
Uusi!!: Anapesti ja Metron · Katso lisää »
Oktonaari
Oktonaari eli oktapodia (”kahdeksanjalkainen”) on runomittojen tyyppi, jossa säe koostuu kahdeksasta runojalasta.
Uusi!!: Anapesti ja Oktonaari · Katso lisää »
Paroimiakos
Paroimiakos eli anapestinen katalektinen dimetri on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jossa dimetrisäkeet koostuvat kahdesta anapestisestä metronista.
Uusi!!: Anapesti ja Paroimiakos · Katso lisää »
Prosodiakos
Prosodiakos on runomitta, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.
Uusi!!: Anapesti ja Prosodiakos · Katso lisää »
Runojalka
Runojalka on mitallisessa runoudessa runon poljentoyksikkö ja runosäkeen perusosa.
Uusi!!: Anapesti ja Runojalka · Katso lisää »
Septenaari
Septenaari eli heptapodia (”seitsenjalkainen”) on runomittojen tyyppi, jossa säe koostuu seitsemästä runojalasta ja ylimääräisestä tavusta (hyperkataleksis).
Uusi!!: Anapesti ja Septenaari · Katso lisää »
Spondee
Spondee on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.
Uusi!!: Anapesti ja Spondee · Katso lisää »
Tetrametri
Tetrametri (”nelimitta”) on runomittojen tyyppi, jossa runojalka toistuu säkeessä neljä kertaa.
Uusi!!: Anapesti ja Tetrametri · Katso lisää »
Trimetri
Trimetri (”kolmimitta”) on runomittojen tyyppi, jossa runojalka toistuu säkeessä kolme kertaa.
Uusi!!: Anapesti ja Trimetri · Katso lisää »
Tripodia
Tripodia (”kolmijalkainen”) on runomittojen tyyppi, jossa säe koostuu kolmesta runojalasta.
Uusi!!: Anapesti ja Tripodia · Katso lisää »
Trokee
Trokee (adjektiivina trokeinen tai trokeeinen) on runojalka ja metron, joka tunnetaan sekä antiikin kreikkalaisesta metriikasta että muun muassa itämerensuomalaisesta runoudesta (kalevalamitta eli nelipolvinen trokee).
Uusi!!: Anapesti ja Trokee · Katso lisää »