Avaa Google MapsissaSisällysluettelo
259 suhteet: Adamello-Presanella, Adige, Afrikan laatta, Afrikka, Albulan Alpit, Albulan rautatie, Allgäun Alpit, Alpit (täsmennyssivu), Alppien suojelua koskeva yleissopimus, Alppimurmeli, Alppinaakka, Alppiruusut, Alppitähti, Alppivaris, Ammergaun Alpit, Apenniinit, Appenzellin Alpit, Ötztalin Alpit, Baijerintunnelimyyrä, Berchtesgadenin Alpit, Bergamon Alpit, Bern (kantoni), Bernin Alpit, Bernina Express, Berninan Alpit, Berninan rautatie, Biopolttoaine, Bodenjärvi, Bolzano, Brennersola, Chablais’n Alpit, Chamonix, Chiemgaun Alpit, Courmayeur, Dachstein, Dauphinén Alpit, Dinaariset Alpit, Dinosaurukset, Dolomiitit, Dolomiitti, Engadin, Ennstalin Alpit, Esikot, Etelä-Tiroli, Euraasian laatta, Euroopan unioni, Euroopanlehtikuusi, Euroopanpyökki, Eurooppa, Föhntuuli, ... Laajenna indeksi (209 lisää) »
- Italian vuoristot
- Ranskan vuoristot
- Saksan vuoristot
- Sveitsin vuoristot
Adamello-Presanella
Adamello-Presanella on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Adamello-Presanella
Adige
Alt-Graunin kellotorni Reschenseessä (Lago di Resia) Adige Veronassa. Adige on Italian toiseksi pisin joki Pojoen jälkeen.
Katsoa Alpit ja Adige
Afrikan laatta
Afrikan laatta oikealla (oranssina). Afrikan laatta on mannerlaatta, joka kattaa Afrikan mantereen sekä laajat alueet ympäröivien valtamerien pohjaa.
Katsoa Alpit ja Afrikan laatta
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Alpit ja Afrikka
Albulan Alpit
Albulan Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue itä-Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Albulan Alpit
Albulan rautatie
Albulan rautatie on osa RhB:n rataverkkoa Albulan rautatie on osa sveitsiläisen Rhätische Bahn -rautatieyhtiön (RhB) rataverkkoa.
Katsoa Alpit ja Albulan rautatie
Allgäun Alpit
Großer Krottenkopf (2 656 m) Allgäun Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue Itävallan ja Saksan alueilla.
Katsoa Alpit ja Allgäun Alpit
Alpit (täsmennyssivu)
Alpit voi tarkoittaa seuraavia vuoristoja.
Katsoa Alpit ja Alpit (täsmennyssivu)
Alppien suojelua koskeva yleissopimus
Alppien suojelua koskeva yleissopimus on Euroopan unionin ja kahdeksan alppimaan yhteinen sopimus Alppien suojelusta.
Katsoa Alpit ja Alppien suojelua koskeva yleissopimus
Alppimurmeli
Alppimurmeli (Marmota marmota) on Euroopassa osissa Alppeja ja Tatraa tavattava murmeli.
Katsoa Alpit ja Alppimurmeli
Alppinaakka
Alppinaakka (Pyrrhocorax graculus) on musta Euraasian alueella pesivä varislintulaji.
Katsoa Alpit ja Alppinaakka
Alppiruusut
Alppiruusut (Rhododendron) on suku kanervakasvien (Ericaceae) heimossa.
Katsoa Alpit ja Alppiruusut
Alppitähti
Euroopanalppitähti eli alppitähti (Leontopodium alpinum) on yksi tunnetuimmista eurooppalaisista vuoristokasveista.
Katsoa Alpit ja Alppitähti
Alppivaris
Alppivaris (Pyrrhocorax pyrrhocorax) on hieman naakkaa suurempi kiiltävänmusta varis.
Katsoa Alpit ja Alppivaris
Ammergaun Alpit
Daniel (2 340 m) nähtynä Zugspitzeltä Ammergaun Alpit (tai Ammergebirge) on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue Saksan Baijerissa ja Itävallan Tirolissa.
Katsoa Alpit ja Ammergaun Alpit
Apenniinit
Apenniinien vuoristoa Emilia-Romagnan alueella. Apenniinit on Italian itärannikkoa myötäilevä 1 400 kilometrin pituinen poimuvuoristo.
Katsoa Alpit ja Apenniinit
Appenzellin Alpit
Säntis (2 502 m) nähtynä Schwägalpilta. Seealpseen järvi. Fälenseen järvi. Aescher-Wildkirchlin alppimaja lähellä Ebenalpia (1 640 m). Appenzellin Alpit on Läntisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka sijaitsee Sveitsissä, Appenzell Ausserrhodenin, Appenzell Innerrhodenin ja Sankt Gallenin kantonien alueella.
Katsoa Alpit ja Appenzellin Alpit
Ötztalin Alpit
Ötztalin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue Itävallassa ja Italiassa.
Katsoa Alpit ja Ötztalin Alpit
Baijerintunnelimyyrä
Baijerintunnelimyyrä (Microtus bavaricus) on myyrien (Cricetidae) heimoon ja peltomyyrien (Microtus) sukuun kuuluva äärimmäisen uhanalainen jyrsijälaji.
Katsoa Alpit ja Baijerintunnelimyyrä
Berchtesgadenin Alpit
Näkymä Kehlsteinhausilta Watzmannin massiiville Hochkönig (2 941 m) Berchtesgadenin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue.
Katsoa Alpit ja Berchtesgadenin Alpit
Bergamon Alpit
Bergamon Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka sijaitsee Lombardiassa, Pohjois-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Bergamon Alpit
Bern (kantoni)
Bernin kantonin kartta Bern on kantoni Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Bern (kantoni)
Bernin Alpit
Bernin Alpit eli Bernin Oberland (saks. Berner Alpen tai Berner Oberland) on Keski-Alppien osa Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Bernin Alpit
Bernina Express
Bernina Express on sveitsiläinen junareitti, joka kulkee Alpeilla Churista, Davosista ja St. Moritzista Italian Tiranoon.
Katsoa Alpit ja Bernina Express
Berninan Alpit
Berninan Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka sijaitsee Sveitsin ja Italian rajaseudulla.
Katsoa Alpit ja Berninan Alpit
Berninan rautatie
Berninan rautatie kaakkoisessa Sveitsissä Radan profiili Talvinen Berninan rautatie Berninan rautatie on osa sveitsiläisen Rhätische Bahn -rautatieyhtiön (RhB) rataverkkoa Graubündenin kantonissa.
Katsoa Alpit ja Berninan rautatie
Biopolttoaine
Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Katsoa Alpit ja Biopolttoaine
Bodenjärvi
Saksankielinen kartta. Bodenjärvi on Sveitsin, Saksan ja Itävallan rajalla sijaitseva järvi, jonka kautta virtaa Rein.
Katsoa Alpit ja Bodenjärvi
Bolzano
Bolzano on autonomisen Etelä-Tirolin alueen pääkaupunki Italian pohjoisosassa.
Katsoa Alpit ja Bolzano
Brennersola
Brennersola pohjoisesta nähtynä. Brennersola on merkittävä sola Alppien yli Italian (Etelä-Tirolin maakunta) ja Itävallan (Tirolin osavaltio) rajalla.
Katsoa Alpit ja Brennersola
Chablais’n Alpit
Chablaisin Alpit on Läntisiin Alppeihin kuuluva vuorijono, joka sijaitsee osittain Sveitsin Valais'n kantonissa, osittain Ranskan puolella Haute-Savoien departementissa.
Katsoa Alpit ja Chablais’n Alpit
Chamonix
Chamonix-Mont-Blanc tai yleisemmin Chamonix on kylä ja kunta itäisessä Ranskassa, Haute-Savoien departementissa Mont Blancin juurella.
Katsoa Alpit ja Chamonix
Chiemgaun Alpit
Geigelstein (1 813 m) Chiemgaun Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue.
Katsoa Alpit ja Chiemgaun Alpit
Courmayeur
Courmayeur on Italian luoteisnurkassa sijaitsevaan Aostanlaakson autonomiseen alueeseen kuuluva kunta.
Katsoa Alpit ja Courmayeur
Dachstein
Köysirata Hunerkogelille kesäkuussa 2001. Dachstein on Pohjoisiin kalkki-Alppeihin lukeutuva vuoristoalue Itävallassa.
Katsoa Alpit ja Dachstein
Dauphinén Alpit
Dauphinén Alpit on Läntisten Alppien osa.
Katsoa Alpit ja Dauphinén Alpit
Dinaariset Alpit
Dinaaristen Alppien korkeimmat kohdat Albaniassa. Vasemmalta oikealle: osittain takana Maja Jezercës (2 694 m), Maja Popluks (2569 m) ja Maja Alisë (2 471 m). Dinaaristen Alppien topografia. Dinaariset Alpit on maantieteellinen alue ja vuoristo, joka ulottuu Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Serbian, Montenegron, Albanian ja Pohjois-Makedonian alueelle.
Katsoa Alpit ja Dinaariset Alpit
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Alpit ja Dinosaurukset
Dolomiitit
Dolomiitit on Alppien osa koillisessa Italiassa Gardajärven koillispuolella.
Katsoa Alpit ja Dolomiitit
Dolomiitti
Dolomiitti (CaMg(CO3)2) on kemialliselta koostumukseltaan kalsiummagnesiumkarbonaattia.
Katsoa Alpit ja Dolomiitti
Engadin
Engadin on laakso sveitsiläisessä Graubündenin kantonissa.
Katsoa Alpit ja Engadin
Ennstalin Alpit
Hochtorin vuoriryhmä (Gesäuse) nähtynä etelästä Hoher Zinkenistä Ennstalin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue.
Katsoa Alpit ja Ennstalin Alpit
Esikot
Esikot (Primula) on esikkokasvien heimoon kuuluva suku, jossa on 400–500 lajia.
Katsoa Alpit ja Esikot
Etelä-Tiroli
Etelä-Tiroli (ladiniksi Südtirol) on Italian pohjoisin maakunta.
Katsoa Alpit ja Etelä-Tiroli
Euraasian laatta
Euraasian laatta vasemmassa ja oikeassa yläkulmassa vihreällä. Euraasian laatta on Maan litosfääriin kuuluva mannerlaatta, joka kelluu astenosfäärin päällä.
Katsoa Alpit ja Euraasian laatta
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Alpit ja Euroopan unioni
Euroopanlehtikuusi
Euroopanlehtikuusi (Larix decidua) on lehtikuusiin kuuluva puu.
Katsoa Alpit ja Euroopanlehtikuusi
Euroopanpyökki
Kasviokuva vuodelta 1887. Franz Eugen Köhler, Köhler's Medizinal-Pflanzen Euroopanpyökki eli lehtopyökki eli pyökki (Fagus sylvatica) on tammen ja kastanjan sukuinen lehtipuu, joka on metsiä muodostava kliimaksivaiheen laji laajalti Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Euroopanpyökki
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Alpit ja Eurooppa
Föhntuuli
Föhntuuli Föhntuuli (myös föhn tai föhn-tuuli) on lämmin ja kuiva tuuli, joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyä kosteutensa.
Katsoa Alpit ja Föhntuuli
Flüelapass
Flüelapass (saksaa) on sola Albulan Alpeilla Itä-Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Flüelapass
Gemssi
Gemssi (Rupicapra rupicapra) on Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa elävä lyhytsarvinen vuohieläin.
Katsoa Alpit ja Gemssi
Geneven kansainvälinen lentoasema
Geneven kansainvälinen lentoasema (myös Cointrinin kansainvälinen lentoasema) sijaitsee viitisen kilometriä Geneven keskustasta luoteeseen, Meyrinin ja Le Grand-Saconnex’n kaupunkien alueella.
Katsoa Alpit ja Geneven kansainvälinen lentoasema
Genevenjärvi
Genevenjärvi (tai Genfer See) on Ranskan ja Sveitsin rajalla sijaitseva suuri ja syvä järvi.
Katsoa Alpit ja Genevenjärvi
Genova
Genova (liguuriksi Zena) on satamakaupunki Ligurian hallinnollisella alueella Luoteis-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Genova
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Katsoa Alpit ja Germaanit
Glacier Express
Glacier Expressin reitti. Landwasserin sillalla. Glacier Express on sveitsiläinen junareitti, joka kulkee Alpeilla St. Moritzista Churin, Brigin ja Vispin kautta Zermattiin.
Katsoa Alpit ja Glacier Express
Glarusin Alpit
Glarusin Alpit on Länsi-Alppien osa.
Katsoa Alpit ja Glarusin Alpit
Gornergrat
Gornergrat on 3 135 metriä korkea vuorenselänne Valais'n Alpeilla, Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Gornergrat
Gotthardin maantietunneli
Tunnelin eteläinen pää Airolossa. Gotthardin solatie (taustalla vuorilla) kulkee tunnelin yläpuolella, Gotthardin solan kautta. Valtatie A2 muuttuu 2-kaistaiseksi ennen tunnelia Göschenenissä. Gotthardin maantietunneli on Alppien läpi kulkeva maantietunneli Sveitsissä välillä Göschenen–Airolo, reitillä Zürich–Milano.
Katsoa Alpit ja Gotthardin maantietunneli
Gotthardin pohjatunneli
Tunneli kulkee monentyyppisten kalliorakenteiden läpi. Gotthardin pohjatunneli sijaitsee Erstfeldin ja Bodion asemien välillä. Gotthardin pohjatunneli on 57-kilometrinen rautatietunneli Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Gotthardin pohjatunneli
Grajiset Alpit
Grajiset Alpit on Läntisiin Alppeihin kuuluva vuorijono, joka sijaitsee osittain Italiassa, osittain Ranskan puolella.
Katsoa Alpit ja Grajiset Alpit
Graubünden
Graubündenin kantonin hallintoalueet. Graubünden on Sveitsin pinta-alaltaan suurin ja itäisin kantoni.
Katsoa Alpit ja Graubünden
Grindelwald
Grindelwald on kunta Bernin kantonissa Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Grindelwald
Hanhikorppikotka
Hanhikorppikotka (Gyps fulvus) on Aasiassa ja Etelä-Euroopassa pesivä korppikotkalaji, joka on eksynyt joitakin kertoja myös Suomeen.
Katsoa Alpit ja Hanhikorppikotka
Hannibal
Hannibal Barka (247 eaa.–183 eaa.) oli karthagolainen poliitikko ja yksi antiikin ajan nerokkaimmista sotapäälliköistä.
Katsoa Alpit ja Hannibal
Haute-Savoie
Haute-Savoie (”Ylä-Savoiji”) on Ranskan departementti numero 74.
Katsoa Alpit ja Haute-Savoie
Havumetsä
Mäntyvaltaista metsää Multialla. Kuusimetsää Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan.
Katsoa Alpit ja Havumetsä
Helmipöllö
Helmipöllö (Aegolius funereus) on Suomen yleisin pöllö.
Katsoa Alpit ja Helmipöllö
Hiirihaukat
Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu Birdlife Suomen mukaan 26 lajia.
Katsoa Alpit ja Hiirihaukat
Hohe Tauern
Hohe Tauern on Keski- ja Länsi-Itävallassa sijaitseva vuorijono.
Katsoa Alpit ja Hohe Tauern
Huuhkaja
Huuhkaja (Bubo bubo) on suurikokoinen pöllölaji.
Katsoa Alpit ja Huuhkaja
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Katsoa Alpit ja Hyönteiset
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Katsoa Alpit ja Ilmasto
Ilmaston lämpeneminen
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
Katsoa Alpit ja Ilmaston lämpeneminen
Ilves
Ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, joka on yksi laajimmalle levittäytyneistä kissoista.
Katsoa Alpit ja Ilves
Innsbruck
Innsbruckin ympärillä kohoavat Alpit. Innsbruck on kaupunki Tirolin osavaltiossa läntisessä Itävallassa.
Katsoa Alpit ja Innsbruck
Iso Aletschjäätikkö
Jäätikkö Eggishornilta katsottuna. Iso Aletschjäätikkö eli Aletschjäätikkö on Alppien suurin jäätikkö.
Katsoa Alpit ja Iso Aletschjäätikkö
Iso Sankt Bernhard
Iso Sankt Bernhardin sola Solalla, Italian ja Sveitsin rajan välittömässä läheisyydessä sijaitseva järvi, Lac du Col du Grand-Saint-Bernard, elokuun alussa 2010 Iso Sankt Bernhard eli Iso Sankt Bernhardin sola on Länsi-Alpeilla Italian ja Sveitsin rajaseudulla sijaitseva sola, joka on vanhoista ajoista saakka ollut tärkeä kulkureitti Keski-Euroopan ja Italian välillä.
Katsoa Alpit ja Iso Sankt Bernhard
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Alpit ja Italia
Itä-Alpit
Itä-Alpit on Alppien vuoriston itäosa.
Katsoa Alpit ja Itä-Alpit
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Itävalta
Jalavat
Jalavat (Ulmus) on jalavakasveihin (Ulmaceae) kuuluva suku.
Katsoa Alpit ja Jalavat
Jalohaukat
Muuttohaukka Jalohaukat (Falconidae) on pieniä ja keskikokoisia jalohaukkalintuja sisältävä heimo.
Katsoa Alpit ja Jalohaukat
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta.
Katsoa Alpit ja Jääkausi
Jääkausi Alpeilla
Alppien laajin ja viimeisin jäätiköityminen kartalla. Laajimpien Riss- ja Mindel-jäätiköiden raja sininen, viimeisimmän Würm-jäätiköitymisen raja violetti. jäätiköitä. Jääkausi Alpeilla tarkoittaa koko maapallolla sen eri osissa samanaikaisesti vaikuttaneiden jäätiköitymisvaiheiden kunakin ajanjaksona toteutuneita paikallisia ilmenemismuotoja erityisesti Alppien alueella.
Katsoa Alpit ja Jääkausi Alpeilla
Jääleinikki
Jääleinikki (Ranunculus glacialis, syn. Beckwithia glacialis) on pohjoisten arktisten alueiden ja vuoristojen isokukkainen leinikkikasvi.
Katsoa Alpit ja Jääleinikki
Jäävirta
Jääputous putoaa hitaasti ylhäältä vuorilta Lambertin jäävirtaan Etelämantereella. Jäävirta on mereen virtaava jäätikkö, jollaisia on muun muassa Grönlannissa ja Antarktiksella.
Katsoa Alpit ja Jäävirta
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Katsoa Alpit ja Jäkälät
Jože Pučnikin kansainvälinen lentoasema
Jože Pučnikin kansainvälinen lentoasema on Brnikin kylässä Sloveniassa, noin 19 kilometrin päässä maan pääkaupunki Ljubljanasta pohjoiseen sijaitseva kansainvälinen lentoasema.
Katsoa Alpit ja Jože Pučnikin kansainvälinen lentoasema
Juliset Alpit
Juliset Alpit on Itä-Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka yltää Koillis-Italiasta Sloveniaan asti.
Katsoa Alpit ja Juliset Alpit
Jungfrau
Jungfrau nähtynä Interlakenista. Jungfrau on Bernin Alpeilla Sveitsissä sijaitsevan Jungfraun vuoristoalueen korkein vuorenhuippu, 4 158 metriä merenpinnan tasosta.
Katsoa Alpit ja Jungfrau
Jura (vuoristo)
Jura on pienehkö vuoristo Keski-Euroopassa Alppien pohjoispuolella, Ranskan ja Sveitsin rajalla.
Katsoa Alpit ja Jura (vuoristo)
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Alpit ja Jurakausi
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Katsoa Alpit ja Kaarle Suuri
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Katsoa Alpit ja Kala
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Katsoa Alpit ja Kalkkikivi
Kalliokiipijä
Kalliokiipijä (Tichodroma muraria) on vuoristoissa elävä varpuslintu.
Katsoa Alpit ja Kalliokiipijä
Karavankit
Karavankit on Itä-Alppeihin kuuluva itä-länsisuuntainen vuoristoalue Itävallan ja Slovenian rajalla.
Katsoa Alpit ja Karavankit
Karhu
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.
Katsoa Alpit ja Karhu
Karniset Alpit
Karniset Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka on saanut nimensä muinaisen Rooman valtakunnan Karnian maakunnan mukaan.
Katsoa Alpit ja Karniset Alpit
Karpalo
Karpalo voi viitata seuraaviin asioihin.
Katsoa Alpit ja Karpalo
Karthago
Karthago (Qart-Ḥadašt, "uusi kaupunki") oli historiallinen kaupunki Pohjois-Afrikassa nykyisessä Tunisiassa.
Katsoa Alpit ja Karthago
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Katsoa Alpit ja Kasvinsyöjä
Kataja
Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuu.
Katsoa Alpit ja Kataja
Katkerokasvit
Katkerokasvit (Gentianaceae) on kaksisirkkaisten Gentianales-lahkoon kuuluva kasviheimo.
Katsoa Alpit ja Katkerokasvit
Kääpiöpaju
Kääpiöpaju (Salix arbuscula) on Pohjois-Euroopassa tunturi- ja vuoristoalueilla tavattava pienikokoinen pajulaji.
Katsoa Alpit ja Kääpiöpaju
Kämmekkäkasvit
Kämmekkäkasvit (Orchidaceae) on runsaslajisin yksisirkkaisten kasvien heimo ja yksi laajimmista ja monimuotoisimmista putkilokasvien heimoista, johon kuuluu yli 800 sukua ja arviolta 15 000–35 000 lajia.
Katsoa Alpit ja Kämmekkäkasvit
Kellokasvit
Kellokasvit (Campanulaceae) on kasviheimo Asterales-lahkossa.
Katsoa Alpit ja Kellokasvit
Keski-Eurooppa
Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.
Katsoa Alpit ja Keski-Eurooppa
Kitzbühelin Alpit
Kitzbühelin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka ympäröi Kitzbühelin kaupunkia Itävallan Tirolissa.
Katsoa Alpit ja Kitzbühelin Alpit
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Katsoa Alpit ja Kivikausi
Klein Matterhorn
Klein Matterhorn on 3 883 metriä korkea vuorenhuippu Wallisin kantonissa Sveitsissä, Valais’n Alpeilla, lähellä Italian rajaa.
Katsoa Alpit ja Klein Matterhorn
Koskikara
Koskikara (Cinclus cinclus) on kottaraisen kokoinen pulleahko varpuslintu, joka sukeltaa ravintonsa virtaavista vesistä.
Katsoa Alpit ja Koskikara
Kottiset Alpit
Kottiset Alpit on Läntisiin Alppeihin kuuluva vuorijono, joka sijaitsee vuoriston eteläosassa osittain Italiassa, osittain Ranskan puolella.
Katsoa Alpit ja Kottiset Alpit
Krimmlerin putoukset
Yksi Krimmlerin putouksistaKrimmlerin putoukset ovat Itävallan puoleisten Alppien suurimmat vesiputoukset.
Katsoa Alpit ja Krimmlerin putoukset
Kuuset
Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Katsoa Alpit ja Kuuset
Kyläpöllönen
Kyläpöllönen (Otus scops), aiemmalta nimeltään kääpiösarvipöllö, on Etelä-Euroopassa sekä läntisessä ja keskisessä Aasiassa tavattava pöllölintu.
Katsoa Alpit ja Kyläpöllönen
Laakso
Pyreneillä Laakso on suurehko, tavallisesti pitkänomainen maanpinnan laskeuma, jota rajoittaa ainakin kahdelta vastakkaiselta sivulta korkeammalla oleva maa.
Katsoa Alpit ja Laakso
Laskettelu
Itävallan Tirolissa. Laskettelua voidaan pitää yleisnimityksenä kaikille talviurheilulajeille, joissa lasketaan lumen pinnalla rinteitä alaspäin.
Katsoa Alpit ja Laskettelu
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Katsoa Alpit ja Lauhkea vyöhyke
Länsi-Alpit
Länsi-Alpit on Alppien vuoriston länsiosa.
Katsoa Alpit ja Länsi-Alpit
Lechtalin Alpit
Parseierspitze (3 040 m) Lechtalin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue läntisessä Itävallassa.
Katsoa Alpit ja Lechtalin Alpit
Lehmukset
pienoiskuva Lehmukset eli siipilehmukset (Tilia) on malvakasveihin (Malvaceae) kuuluva suku.
Katsoa Alpit ja Lehmukset
Lehtikuuset
Lehtikuuset (Larix) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Katsoa Alpit ja Lehtikuuset
Lehtimetsä
Belgialaista pyökkivaltaista metsää. Lehtimetsä on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä.
Katsoa Alpit ja Lehtimetsä
Lepontiset Alpit
Blinnenhorn (3 374 m) Basodino (3 273 m) Lepontiset Alpit on Keski-Alppien osa, joka sijaitsee osittain Sveitsin (Valais, Ticino ja Graubünden), osittain Italian (Piemonte) puolella.
Katsoa Alpit ja Lepontiset Alpit
Liechtenstein
Liechtensteinin ruhtinaskunta (saks. Fürstentum Liechtenstein) eli Liechtenstein on ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä.
Katsoa Alpit ja Liechtenstein
Ligurianmeri
Ligurianmeri (Ligurian sea) Ligurianmeri on Välimeren länsiosan pohjoisin perukka, Korsikan pohjoispuolella.
Katsoa Alpit ja Ligurianmeri
Lihansyöjä
Leijonalla on tyypilliset lihansyöjän hampaat. Kihokki houkuttelee hyönteisiä. Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä.
Katsoa Alpit ja Lihansyöjä
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Katsoa Alpit ja Linnut
Litosfäärilaatta
Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.
Katsoa Alpit ja Litosfäärilaatta
Liuske
Liusketta Liuske on yleisnimitys metamorfisille kivilajeille, jotka ovat hieno- tai keskirakeisia sekä voimakkaasti suuntautuneita.
Katsoa Alpit ja Liuske
Livignon Alpit
Livignon Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue itäisessä Sveitsissä ja Pohjois-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Livignon Alpit
Lumiraja
Andeilla noin 5 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Alaskassa Denalin ylimmät osat jäävät lumirajan yläpuolelle. Lumiraja on se korkeus, jonka yläpuolella on pysyvä lumipeite ja jäätiköitä maan yllä.
Katsoa Alpit ja Lumiraja
Lumivyöry
Irtolumivyöry liikkeessä. Lumivyöry eli laviini on luonnonilmiö, joka syntyy, kun rinteessä paikallaan pysynyt lumimassa irtoaa ja vyöryy alas rinnettä.
Katsoa Alpit ja Lumivyöry
Luzern
Luzern (luzerninsaks. Lozärn) on samannimisen kantonin pääkaupunki Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Luzern
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Katsoa Alpit ja Maailmanperintöluettelo
Maakotka
Maakotka eli kotka (Aquila chrysaetos) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu.
Katsoa Alpit ja Maakotka
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Katsoa Alpit ja Mannerliikunnot
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Katsoa Alpit ja Matelijat
Matterhorn
Matterhorn on vuorenhuippu Etelä-Sveitsissä, Italian rajalla, Valais’n Alpeilla, Monte Rosasta länteen.
Katsoa Alpit ja Matterhorn
Männlichen
Männlichen on 2 343 metriä korkea vuorenhuippu Bernin Alpeilla, Grindelwaldin kunnassa, Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Männlichen
Männyt
Männyt (Pinus) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Katsoa Alpit ja Männyt
Münchenin lentoasema
Münchenin lentoasema eli Franz Josef Straußin lentoasema on Saksassa, 28 kilometriä Münchenistä koilliseen sijaitseva kansainvälinen lentoasema.
Katsoa Alpit ja Münchenin lentoasema
Mehikasvi
mehitähtilaji. Aaloen haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston. Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo.
Katsoa Alpit ja Mehikasvi
Meri-Alpit
Meri-Alpit on Läntisiin Alppeihin kuuluva vuorijono, joka sijaitsee vuoriston eteläosassa osittain Italiassa, osittain Ranskan puolella, sekä Monacossa.
Katsoa Alpit ja Meri-Alpit
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Alpit ja Mesotsooinen maailmankausi
Metsäjänis
Talviasuinen metsäjänis. Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Katsoa Alpit ja Metsäjänis
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Katsoa Alpit ja Metsäkuusi
Milanon lentoasema
Milanon lentoasema voi tarkoittaa.
Katsoa Alpit ja Milanon lentoasema
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Alpit ja Mioseeni
Mittelland
Sveitsi kartta, Mittelland keltaisella. Mittelland eli Sveitsin Mittelland on tasankoalue Sveitsissä Juravuorten ja Alppien välissä.
Katsoa Alpit ja Mittelland
Monaco
Monacon ruhtinaskunta (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Monaco
Mont Blanc
Mont Blanc, joka tunnetaan myös nimellä ”La Dame Blanche”, on Alppien korkein huippu (4 810,90 m).
Katsoa Alpit ja Mont Blanc
Mont Blancin massiivi
Mer de Glace -jäätikkö Aiguille de Bionnassay (4 066 m) Mont Blancin massiivi on Grajisiin Alppeihin kuuluva Mont Blancin ympärillä oleva vuoristoalue, joka sijaitsee Italian, Ranskan ja Sveitsin rajaseudulla.
Katsoa Alpit ja Mont Blancin massiivi
Mont Blancin tunneli
Tunnelin pää Italiassa. Tunnelin pää Ranskassa. Mont Blancin tunneli on Mont Blancin vuoren läpi kulkeva maantietunneli Ranskan ja Italian välillä.
Katsoa Alpit ja Mont Blancin tunneli
Mont Dolent
Mont Dolent on Mont Blancin massiivilla, Sveitsin ja Italian rajalla sijaitseva 3 823 metriä korkea vuorenhuippu.
Katsoa Alpit ja Mont Dolent
Mufloni
Muflonit ovat villejä lampaita (Ovis aries) ja kesylampaista villiintyneitä populaatioita.
Katsoa Alpit ja Mufloni
Mustikka
Mustikka eli kangasmustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kanervakasvi (Ericaceae), joka tuottaa syötäviä marjoja.
Katsoa Alpit ja Mustikka
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Katsoa Alpit ja Napoleon I
Niedere Tauern
Niedere Tauern on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka sijaitsee Itävallan keskiosissa.
Katsoa Alpit ja Niedere Tauern
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Alpit ja Nisäkkäät
Nizza
Nizza (/nis/) on kaupunki Välimeren rannikolla Ranskan kaakkoisosassa.
Katsoa Alpit ja Nizza
Oligoseeni
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Alpit ja Oligoseeni
Onsilo
Onsilo on pyöreä, jyrkkäreunainen jäätikköeroosion muodostama laakso.
Katsoa Alpit ja Onsilo
Ortlesin Alpit
Ortler (3 905 m) Ortlesin Alpit eli Ortlerin Alpit on Itä-Alppeihin kuuluva vuoristoalue Italian Trentino-Etelä-Tirolissa ja Lombardiassa sekä Sveitsin Graubündenissä.
Katsoa Alpit ja Ortlesin Alpit
Partakorppikotka
Partakorppikotka (Gypaetus barbatus) on Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa elävä suurikokoinen korppikotka.
Katsoa Alpit ja Partakorppikotka
Pähkinähakki
Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) on närhen kokoinen tukevanokkainen varislintu.
Katsoa Alpit ja Pähkinähakki
Pöllöt
Pöllöt (Strigidae) on pöllölintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Katsoa Alpit ja Pöllöt
Piemonte
Piemonte on hallinnollinen alue Luoteis-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Piemonte
Pieni jääkausi
Pienen jääkauden lämpötila-arvioita muun muassa vuosirenkaista laskettuna. Siniset kuvaajat ovat vanhempien, punaiset uudempien tutkimusten kuvaajia. Pieni jääkausi tai pikku jääkausi oli viileä ajanjakso etenkin Euroopassa noin vuosien 1400–1900 välisenä aikana.
Katsoa Alpit ja Pieni jääkausi
Pihdat
Pihdat (Abies) on mäntykasveihin kuuluva havupuiden suku.
Katsoa Alpit ja Pihdat
Pihlajat
Kotipihlaja kukkii suurimmassa osassa Suomea kesäkuussa. Riippapihlaja täydessä marjassa. Pihlajat eli paripihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia.
Katsoa Alpit ja Pihlajat
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Katsoa Alpit ja Pleistoseeni
Po
Po on joki Pohjois-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Po
Pohorje
Pohorje on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue pohjois-Sloveniassa.
Katsoa Alpit ja Pohorje
Punalatvat
Punalatvat (Eupatorium) on asterikasvien heimoon kuuluva kasvisuku.
Katsoa Alpit ja Punalatvat
Punta Helbronner
Punta Helbronner tai Pointe Helbronner on Grajisilla Alpeilla, Italian ja Ranskan rajalla sijaitseva 3 462 metriä korkea vuorenhuippu.
Katsoa Alpit ja Punta Helbronner
Puolukka
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla.
Katsoa Alpit ja Puolukka
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Katsoa Alpit ja Putkilokasvit
Puunilaissodat
Puunilaissodat olivat kolmen sodan sarja, jotka käytiin Rooman ja Karthagon välillä vuosina 264–146 eaa.
Katsoa Alpit ja Puunilaissodat
Puupolttoaine
Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai juurista.
Katsoa Alpit ja Puupolttoaine
Pyökit
Pyökit eli kehtopyökit (Fagus) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluu kymmenen puulajia.
Katsoa Alpit ja Pyökit
Rahkasammalet
Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku.
Katsoa Alpit ja Rahkasammalet
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Alpit ja Ranska
Ranskan keskiylänkö
Keskiylängön sijainti Puy de Dôme -vuori Ranskan keskiylängöllä Ranskan keskiylänkö on ylänköalue Etelä-Ranskan keskiosassa.
Katsoa Alpit ja Ranskan keskiylänkö
Rätikon
Rätikon on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue.
Katsoa Alpit ja Rätikon
Röyhykaislat
Röyhykaislat eli kaislat (Scirpus) on sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajeja kasvaa kosteilla paikoilla.
Katsoa Alpit ja Röyhykaislat
Reschensola
Reschensola Reschensolan pyörätietä, näkymä etelään. Reschensola on 1 504 metriä korkea sola Alpeilla Itävallan ja Italian rajalla.
Katsoa Alpit ja Reschensola
Reunamoreeni
Moraine frontale) erottuu maisemassa poikittaisena kohoumana. Päätemoreeni syntyy jäätikkökielekkeen eteen. Jäätikkö etenee kuvassa oikealta päin. Takaa kuvaajaa päin etenevä ''Isunnguata Sermia'' -jäätikkö (Grönlanti) on puskenut eteensä harmaita moreenikasoja, joiden edessä näkyy tasainen sanduurikenttä.
Katsoa Alpit ja Reunamoreeni
Reuss
Reuss on joki Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Reuss
Rhône
Rhône (paikallisesti Valais’ssa tai,, retorom. Rodan) on joki Ranskassa ja Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Rhône
Ruostealppiruusu
Ruostealppiruusu (Rhododendron ferrugineum) on Euroopassa kasvava alppiruusulaji, joka kasvaa alkuperäisenä Alpeilla ja Pyreneillä.
Katsoa Alpit ja Ruostealppiruusu
Saarni
Täysikasvuinen saarnipuu tien varressa. Saarni eli lehtosaarni (Fraxinus excelsior), toisinaan myös metsäsaarni, on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva 15–25 metriä korkea puulaji, jota kasvaa laajalla alueella Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Saarni
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Saksa
Saksanhirvi
Saksanhirvi eli punahirvi eli isokauris (Cervus elaphus) on hirvieläinten heimoon ja jalohirvien alaheimoon kuuluva sorkkaeläinlaji, jota tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Katsoa Alpit ja Saksanhirvi
Saksanpihta
Saksanpihta (Abies alba, syn. A. pectinata) on ainavihanta, paljassiemeninen havupuu.
Katsoa Alpit ja Saksanpihta
Salzburg
Salzburg on Itävallan neljänneksi suurin kaupunki ja Salzburgin osavaltion pääkaupunki.
Katsoa Alpit ja Salzburg
Salzkammergut
Salzkammergut on Itävallassa sijaitseva lomanviettoalue, joka ulottuu Salzburgista Dachsteinin vuoristoalueelle.
Katsoa Alpit ja Salzkammergut
Samedan
Samedan on kunta Itä-Sveitsissä, Graubündenin kantonissa.
Katsoa Alpit ja Samedan
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Katsoa Alpit ja Sammakkoeläimet
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Katsoa Alpit ja Sammalet
Sankt Gotthardin sola
Vanha tie ylhäällä solassa. Tie nousee solaan etelästä. Sankt Gotthardin sola on alppisola Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Sankt Gotthardin sola
Sarat
Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku.
Katsoa Alpit ja Sarat
Sardinia
Sardinia (sardiksi Sardigna) on Välimeren toiseksi suurin saari Italian länsipuolella ja Korsikan saaren eteläpuolella.
Katsoa Alpit ja Sardinia
Sarvijäärät
Sarvijäärät eli hapsenkakkiaisetOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 1090 (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo.
Katsoa Alpit ja Sarvijäärät
Sarvipöllö
Sarvipöllö (Asio otus) on pienen huuhkajan näköinen, Suomessa rauhoitettu pöllölaji.
Katsoa Alpit ja Sarvipöllö
Savikivi
Savikiveä Savikivi on sedimenttikivilaji, joka on syntynyt savikerroksen vähitellen puristuessa kiveksi.
Katsoa Alpit ja Savikivi
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Katsoa Alpit ja Sedimentti
Sedimenttikivilaji
Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.
Katsoa Alpit ja Sedimenttikivilaji
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Katsoa Alpit ja Selkärangattomat
Sembramänty
Sembramänty eli sembra (Pinus cembra) on mäntyjen (Pinus) suvun havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Katsoa Alpit ja Sembramänty
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Katsoa Alpit ja Sienet
Simplonsola
Simplonsola on 46 kilometriä pitkä sola Valais’n Alpeilla Sveitsin ja Italian rajalla.
Katsoa Alpit ja Simplonsola
Slovenia
Slovenia, virallisesti Slovenian tasavalta on valtio eteläisessä Keski-Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Slovenia
Soča
Soča (sloveeniksi) tai Isonzo (italiaksi) on Sloveniasta alkava joki, joka laskee Adrianmereen Italiassa lähellä Monfalconen kaupunkia.
Katsoa Alpit ja Soča
SOIUSA
SOIUSA (''Suddivisione Orografica Internazionale Unificata del Sistema Alpino'') Aluejakojärjestelmää kuvastava pyramidi SOIUSA eli ISMSA on tarkka esitys Alppien aluejaosta, jonka tavoitteena on yhtenäistää erilaiset kansalliset luokittelut ja toteuttaa kansainvälisesti hyväksytty järjestelmä.
Katsoa Alpit ja SOIUSA
Sola
Alppien yli. Sola on kahden vuoren, tunturin tai harjanteen välissä oleva matalin kohta.
Katsoa Alpit ja Sola
Splügenpass
Splügenpass (saksaa) on sola Lepontisilla Alpeilla Italian ja Sveitsin rajalla.
Katsoa Alpit ja Splügenpass
Stubain Alpit
Timmelsjoch Stubain Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue Itävallassa ja Italiassa.
Katsoa Alpit ja Stubain Alpit
Susi
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs.
Katsoa Alpit ja Susi
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Katsoa Alpit ja Sveitsi
Sveitsin frangi
Sveitsin frangi (lyhenne Sfr, valuuttatunnus CHF) on Sveitsin ja Liechtensteinin virallinen rahayksikkö.
Katsoa Alpit ja Sveitsin frangi
Tammet
Tammet (Quercus) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimon suku.
Katsoa Alpit ja Tammet
Tertiäärikausi
Tertiäärikausi on vanhentunut geologisen ajanjakson käsite, joka käsitti suurimman osan kenotsooisesta maailmankaudesta.
Katsoa Alpit ja Tertiäärikausi
Tethysmeri
Tethysmeri 200 miljoonaa vuotta sitten. Tethysmeri oli muinainen Lauraasian ja Gondwanamantereen erottanut meri.
Katsoa Alpit ja Tethysmeri
Ticino
Ticino (virallisesti) on Sveitsin italiankielisessä osassa sijaitseva maan eteläisin kantoni.
Katsoa Alpit ja Ticino
Tikat
Tikan hakkaamia reikiä puussa. Isbn.
Katsoa Alpit ja Tikat
Tirano
Tirano sijaitsee Alppien keskellä, Addajoen varrella. Tirano on kunta Pohjois-Italiassa, Valtellinan laaksossa, Addajoen varrella, Sondrion maakunnassa ja Lombardian alueella lähellä Sveitsin rajaa.
Katsoa Alpit ja Tirano
Tiroli
Tiroli on Itävallan osavaltio Alpeilla.
Katsoa Alpit ja Tiroli
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Alpit ja Toinen maailmansota
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.
Katsoa Alpit ja Tonava
Torino
Torino (paikallisella piemonten kielellä Turin) on teollisuus- ja yliopistokaupunki Luoteis-Italiassa.
Katsoa Alpit ja Torino
Torino-Casellen lentoasema
Torino-Casellen lentoasema (italiaksi: Aeroporto di Torino-Caselle) on kansainvälinen lentoasema Piemonten alueella Italiassa, 16 kilometrin päässä Torinosta.
Katsoa Alpit ja Torino-Casellen lentoasema
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Alpit ja Triaskausi
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Katsoa Alpit ja Tundra
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Katsoa Alpit ja Unesco
Urin Alpit
Urin Alpit sijaitsevat Keski-Sveitsissä. Wendenhorn Jegerstock lähellä Klausenpassia. Urin Alpit on Länsi-Alppien osa, joka sijaitsee Keski-Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Urin Alpit
Vaahterat
Vaahterat (Acer) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva suku.
Katsoa Alpit ja Vaahterat
Valais’n Alpit
Grand Combin (4 314 m) nähtynä pohjoisesta. Matterhornin (4 478 m) pohjoispuoli. Gornergrat Zermattissa. Valais’n Alpit eli Wallisin Alpit tai Penniiniset Alpit (tai Valais Alps) on Länsi-Alppeihin kuuluva vuorijono, joka sijaitsee osittain Sveitsin (Valais) ja osittain Italian (Piemonte ja Aostanlaakso) puolella.
Katsoa Alpit ja Valais’n Alpit
Valkopyökit
Valkopyökit (Carpinus) on kasvisuku koivukasvien (Betulaceae) heimossa.
Katsoa Alpit ja Valkopyökit
Varpu
Mustikka ja monet muut kanervakasvit kuuluvat varpuihin. Varpu tarkoittaa puuvartista, tyvestä haarovaa, korkeintaan puoli metriä korkeaa kasvia.
Katsoa Alpit ja Varpu
Varpuspöllö
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Euroopan pienin pöllö.
Katsoa Alpit ja Varpuspöllö
Vasco da Gama
Vasco da Gama (1460-luvulla Sines, Portugalin kuningaskunta – 24. joulukuuta 1524 Kochi, Portugalin Intia) oli portugalilainen tutkimusmatkailija.
Katsoa Alpit ja Vasco da Gama
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Katsoa Alpit ja Välimeri
Verijuuret
Verijuuret (Agrimonia) on kasvisuku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa.
Katsoa Alpit ja Verijuuret
Vesivoima
Tammerkosken Keskikosken voimalaitos, jonka vesivarastona on Näsijärvi. Kartta Henry Bordonin vesivoimalaitoksen patojärvestä Brasilian Sao Paolossa. Vesivoimalaitoksen rakennekuva Vesivoima on energiaa, joka on tuotettu vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energiasta tai putoavan veden potentiaalienergiasta ja joka on muutettu muuksi energiamuodoksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan.
Katsoa Alpit ja Vesivoima
Vuoriapollo
Vuoriapollo (Parnassius phoebus) on ritariperhosiin kuuluva arktoalpiininen päiväperhoslaji, jota tavataan Euroopassa vuoristoalueilla kuten Alpeilla ja Uralilla.
Katsoa Alpit ja Vuoriapollo
Vuorikauris
Vuorikauris eli alppikauris eli ibex eli alppivuohi (Capra ibex) on Alpeilla elävä vuohieläinlaji.
Katsoa Alpit ja Vuorikauris
Vuorimänty
Vuorimänty (Pinus mugo) on Euroopan vuoristoissa kasvava mäntyjen sukuun kuuluva ainavihanta havupuu.
Katsoa Alpit ja Vuorimänty
Vuoristo
Kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on Tiibetin ylänkö. mannerlaattojen rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja. Vuoristo eli vuoriryhmä tai vuorijakso on toisiinsa liittyvien vuorten tai vuorijonojen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein.
Katsoa Alpit ja Vuoristo
Vuoristokasvillisuus
Vuoristokasvillisuus on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy arktisten alueiden ulkopuolella sijaitsevien vuoristojen puurajan yläpuolella.
Katsoa Alpit ja Vuoristokasvillisuus
Wetterstein
Wettersteinin vuoriryhmää ja Zugspitze (2 962 m) Wetterstein on Itä-Alppeihin kuuluva vuoristoalue, joka sijaitsee osittain sekä Saksan Baijerissa että Itävallan Tirolissa.
Katsoa Alpit ja Wetterstein
Wienin kansainvälinen lentoasema
Wienin kansainvälinen lentoasema on Itävallan suurin ja tärkein lentoasema.
Katsoa Alpit ja Wienin kansainvälinen lentoasema
Ybbstalin Alpit
Kräuterinin karstimassiivi sekä korkein huippu Hochstadl (1 919 m) Ybbstalin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue.
Katsoa Alpit ja Ybbstalin Alpit
Zürichin lentoasema
Zürichin lentoasema (aikaisemmin myös Zürich-Kloten ja Unique) on lentoasema Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Zürichin lentoasema
Zermatt
Zermatt on kunta Valais’n kantonissa Sveitsissä.
Katsoa Alpit ja Zermatt
Zillertalin Alpit
Zillertalin Alpit on Itäisiin Alppeihin kuuluva vuoristoalue Itävallan ja Italian rajalla.
Katsoa Alpit ja Zillertalin Alpit
Katso myös
Italian vuoristot
- Ötztalin Alpit
- Adulan Alpit
- Alpit
- Apenniinit
- Bergamon Alpit
- Berninan Alpit
- Dolomiitit
- Grajiset Alpit
- Itä-Alpit
- Juliset Alpit
- Karniset Alpit
- Kottiset Alpit
- Länsi-Alpit
- Lepontiset Alpit
- Livignon Alpit
- Marmarole
- Mont Blancin massiivi
- Monte Rosan massiivi
- Oberhalbsteinin Alpit
- Ortlesin Alpit
- Reettiset Alpit
Ranskan vuoristot
- Alpit
- Mont Blancin massiivi
Saksan vuoristot
- Alpit
- Harz
- Schwabenin Jura
Sveitsin vuoristot
- Adulan Alpit
- Albulan Alpit
- Alpit
- Appenzellin Alpit
- Bernin Alpit
- Chablais’n Alpit
- Dufourspitze
- Glarusin Alpit
- Grajiset Alpit
- Itä-Alpit
- Jura (vuoristo)
- Länsi-Alpit
- Lepontiset Alpit
- Livignon Alpit
- Mont Blancin massiivi
- Monte Rosan massiivi
- Oberhalbsteinin Alpit
- Ortlesin Alpit
- Plessurin Alpit
- Rätikon
- Reettiset Alpit
- Silvretta
- Urin Alpit
Tunnetaan myös nimellä Kalkki-Alpit.
, Flüelapass, Gemssi, Geneven kansainvälinen lentoasema, Genevenjärvi, Genova, Germaanit, Glacier Express, Glarusin Alpit, Gornergrat, Gotthardin maantietunneli, Gotthardin pohjatunneli, Grajiset Alpit, Graubünden, Grindelwald, Hanhikorppikotka, Hannibal, Haute-Savoie, Havumetsä, Helmipöllö, Hiirihaukat, Hohe Tauern, Huuhkaja, Hyönteiset, Ilmasto, Ilmaston lämpeneminen, Ilves, Innsbruck, Iso Aletschjäätikkö, Iso Sankt Bernhard, Italia, Itä-Alpit, Itävalta, Jalavat, Jalohaukat, Jääkausi, Jääkausi Alpeilla, Jääleinikki, Jäävirta, Jäkälät, Jože Pučnikin kansainvälinen lentoasema, Juliset Alpit, Jungfrau, Jura (vuoristo), Jurakausi, Kaarle Suuri, Kala, Kalkkikivi, Kalliokiipijä, Karavankit, Karhu, Karniset Alpit, Karpalo, Karthago, Kasvinsyöjä, Kataja, Katkerokasvit, Kääpiöpaju, Kämmekkäkasvit, Kellokasvit, Keski-Eurooppa, Kitzbühelin Alpit, Kivikausi, Klein Matterhorn, Koskikara, Kottiset Alpit, Krimmlerin putoukset, Kuuset, Kyläpöllönen, Laakso, Laskettelu, Lauhkea vyöhyke, Länsi-Alpit, Lechtalin Alpit, Lehmukset, Lehtikuuset, Lehtimetsä, Lepontiset Alpit, Liechtenstein, Ligurianmeri, Lihansyöjä, Linnut, Litosfäärilaatta, Liuske, Livignon Alpit, Lumiraja, Lumivyöry, Luzern, Maailmanperintöluettelo, Maakotka, Mannerliikunnot, Matelijat, Matterhorn, Männlichen, Männyt, Münchenin lentoasema, Mehikasvi, Meri-Alpit, Mesotsooinen maailmankausi, Metsäjänis, Metsäkuusi, Milanon lentoasema, Mioseeni, Mittelland, Monaco, Mont Blanc, Mont Blancin massiivi, Mont Blancin tunneli, Mont Dolent, Mufloni, Mustikka, Napoleon I, Niedere Tauern, Nisäkkäät, Nizza, Oligoseeni, Onsilo, Ortlesin Alpit, Partakorppikotka, Pähkinähakki, Pöllöt, Piemonte, Pieni jääkausi, Pihdat, Pihlajat, Pleistoseeni, Po, Pohorje, Punalatvat, Punta Helbronner, Puolukka, Putkilokasvit, Puunilaissodat, Puupolttoaine, Pyökit, Rahkasammalet, Ranska, Ranskan keskiylänkö, Rätikon, Röyhykaislat, Reschensola, Reunamoreeni, Reuss, Rhône, Ruostealppiruusu, Saarni, Saksa, Saksanhirvi, Saksanpihta, Salzburg, Salzkammergut, Samedan, Sammakkoeläimet, Sammalet, Sankt Gotthardin sola, Sarat, Sardinia, Sarvijäärät, Sarvipöllö, Savikivi, Sedimentti, Sedimenttikivilaji, Selkärangattomat, Sembramänty, Sienet, Simplonsola, Slovenia, Soča, SOIUSA, Sola, Splügenpass, Stubain Alpit, Susi, Sveitsi, Sveitsin frangi, Tammet, Tertiäärikausi, Tethysmeri, Ticino, Tikat, Tirano, Tiroli, Toinen maailmansota, Tonava, Torino, Torino-Casellen lentoasema, Triaskausi, Tundra, Unesco, Urin Alpit, Vaahterat, Valais’n Alpit, Valkopyökit, Varpu, Varpuspöllö, Vasco da Gama, Välimeri, Verijuuret, Vesivoima, Vuoriapollo, Vuorikauris, Vuorimänty, Vuoristo, Vuoristokasvillisuus, Wetterstein, Wienin kansainvälinen lentoasema, Ybbstalin Alpit, Zürichin lentoasema, Zermatt, Zillertalin Alpit.