Avaa Google MapsissaSisällysluettelo
263 suhteet: AFC Ajax, Alankomaalainen keittiö, Alankomaat (alue), Alankomaiden Antillit, Alankomaiden hallitsija, Alankomaiden historia, Alankomaiden jalkapallomaajoukkue, Alankomaiden Karibia, Alankomaiden kuningaskunta, Alankomaiden maantiede, Alankomaiden parlamentti, Alankomaiden pääministeri, Alankomaiden provinssit, Alankomaiden taide, Alankomaiden valtaus, Amaryllis, Amsterdam, Amsterdamin puolustusrintama, Angelique Seriese, Anky van Grunsven, Anton Geesink, Ardennit, Arnhem, Aruba, Assen, Bataavit, Batavian tasavalta, Beatrix, Beemster, Belgia, Benelux, Biodiversiteetti, Bonaire, Bordelli, Boreaalinen vyöhyke, Burgundi, CD-levy, ChristenUnie, Coffee shop, Curaçao, De Stijl, Deltawerken, Demokraatit 66, Drenthe, Dyyni, Eaa, Edam (juusto), Edith Bosch, Edustajainhuone (Alankomaat), Elfstedentocht, ... Laajenna indeksi (213 lisää) »
- Euroopan unionin jäsenvaltiot
- Naton jäsenvaltiot
- OECD:n jäsenvaltiot
AFC Ajax
Amsterdamsche Football Club Ajax (AFC Ajax) on alankomaalainen jalkapalloseura.
Katsoa Alankomaat ja AFC Ajax
Alankomaalainen keittiö
Alankomaalainen keittiö eli hollantilainen keittiö perustuu yksinkertaisiin ruokiin, joita ovat muun muassa erilaiset pataruoat, ohukaiset, meren antimet ja meijerituotteet.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaalainen keittiö
Alankomaat (alue)
Alankomaat vuosina 1556–1648 Alankomaat on historiallinen alue Luoteis-Euroopassa.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaat (alue)
Alankomaiden Antillit
Alankomaiden Antillit oli vuosina 1954–2010 Alankomaiden kuningaskuntaan kuulunut kahdesta saariryhmästä muodostunut autonominen alue Karibianmerellä.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden Antillit
Alankomaiden hallitsija
Alankomaiden hallitsijoista oli ensimmäinen vuosina 1806–1810 hallinnut Ranskan keisarin Napoleon I:n veli Ludvig Bonaparte, jonka Alankomaat vallannut Napoleon asetti perustamansa Hollannin kuningaskunnan nukkevaltion hallitsijaksi.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden hallitsija
Alankomaiden historia
Alankomaiden historia alkaa esihistorialliselta ajalta 10 000 vuotta sitten.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden historia
Alankomaiden jalkapallomaajoukkue
Alankomaiden miesten jalkapallomaajoukkue edustaa Alankomaita kansainvälisissä jalkapallo-otteluissa.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden jalkapallomaajoukkue
Alankomaiden Karibia
Alankomaiden Karibia tai Hollannin Karibia (hol. Caribisch Nederland) ovat kolme erityisasemissa olevaa Alankomaiden kuntaa, jotka sijaitsevat Karibialla.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden Karibia
Alankomaiden kuningaskunta
Alankomaiden kuningaskunta (holl. Koninkrijk der Nederlanden) on Länsi-Euroopassa sijaitsevista Alankomaista sekä Karibialla sijaitsevista Arubasta, Curaçaosta ja Sint Maartenista koostuva valtioliitto.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden kuningaskunta
Alankomaiden maantiede
Alankomaiden maantiede keskittyy valtion Euroopassa sijaitsevaan osaan, joka ulottuu leveyspiiriltä 50° leveyspiirille 54° N, ja pituuspiirien 3° ja 8° E välille.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden maantiede
Alankomaiden parlamentti
Alankomaiden parlamentti on Alankomaiden kaksikamarinen lainsäädäntöelin, joka koostuu senaatista (Eerste Kamer) ja edustajainhuoneesta (Tweede Kamer).
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden parlamentti
Alankomaiden pääministeri
Alankomaiden pääministeri on Alankomaiden ministerineuvoston puheenjohtaja.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden pääministeri
Alankomaiden provinssit
Alankomaiden provinssit ovat Alankomaiden alueellisia hallinnollisia yksiköitä, jotka toimivat hallintokerroksena kuntien ja maan hallituksen välillä.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden provinssit
Alankomaiden taide
Alankomaiden taide on nykyisen Belgian ja Alankomaiden alueen taidetta 1300-luvun lopulta 1700-luvulle.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden taide
Alankomaiden valtaus
Alankomaiden valtaus oli toisessa maailmansodassa osa Saksan armeijan operaatio Keltaista, joka sisälsi hyökkäyksen Benelux-maihin ja Ranskaan.
Katsoa Alankomaat ja Alankomaiden valtaus
Amaryllis
Amaryllis (Amaryllis belladonna) on Etelä-Afrikasta kotoisin oleva sipulikasvi, jota käytetään myös leikkokukkana.
Katsoa Alankomaat ja Amaryllis
Amsterdam
Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki.
Katsoa Alankomaat ja Amsterdam
Amsterdamin puolustusrintama
Amsterdamin puolustusrintama tai Amsterdamin puolustuslinja on vuosina 1880–1914 Amsterdamin kaupungin ympärille rakennettu linnoituksien rengas.
Katsoa Alankomaat ja Amsterdamin puolustusrintama
Angelique Seriese
Angelique Elisabeth Seriese (s. 12. heinäkuuta 1968 Zevenbergen, Noord-Brabant) on hollantilainen judoka.
Katsoa Alankomaat ja Angelique Seriese
Anky van Grunsven
Theodora Elisabeth Gerarda "Anky" van Grunsven (s. 2. tammikuuta 1968 Erp) on alankomaalainen uransa päättänyt kouluratsastuksen olympiavoittaja, maailmanmestari ja Euroopan-mestari.
Katsoa Alankomaat ja Anky van Grunsven
Anton Geesink
Anton Geesink mursi japanilaisten pitkällisen ylivallan judossa. Anton Geesink (6. huhtikuuta 1934 – 27. elokuuta 2010) oli hollantilainen judon euroopan- ja maailmanmestari, ja hän sai myös olympialaisten kultamitalin Tokiossa 1964.
Katsoa Alankomaat ja Anton Geesink
Ardennit
Ardennien alue väreissä (korkeussuhteet). Ardennien aluetta Ardennien aluetta Ardennit on Belgian ja Luxemburgin metsäinen vuoristoalue, joka ulottuu Ranskaan saakka.
Katsoa Alankomaat ja Ardennit
Arnhem
Kartta Arnhemin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (''Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen''). Arnhem on kunta ja kaupunki Alankomaiden itäosassa Ala-Reinin varrella.
Katsoa Alankomaat ja Arnhem
Aruba
Aruba on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karibianmerellä Venezuelan edustalla.
Katsoa Alankomaat ja Aruba
Assen
Assen on kaupunki itäisessä Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Assen
Bataavit
Rembrandt: ''Bataavien uskollisuudenvala''. Julius Civilis on kuvattu kruunu päässä. Bataavit olivat germaaniheimo, joka asui Reinin, Waalin ja Pohjanmeren välimaastossa.
Katsoa Alankomaat ja Bataavit
Batavian tasavalta
Batavian tasavalta oli vuosina 1795–1806 Yhdistyneistä provinsseista (käsitti nykyiset Alankomaat ja Belgian) ranskalaisvalloituksen jälkeen Ranskan mallin mukaan luotu tasavalta.
Katsoa Alankomaat ja Batavian tasavalta
Beatrix
Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau (s. 31. tammikuuta 1938) on entinen Alankomaiden kuningatar.
Katsoa Alankomaat ja Beatrix
Beemster
Beemster on kunta ja polderi Pohjois-Hollannissa.
Katsoa Alankomaat ja Beemster
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Katsoa Alankomaat ja Belgia
Benelux
Benelux-maat kartalla. Benelux-alueen lippu Benelux-maat on Euroopassa sijaitseva talousliitto, joka käsittää Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin valtiot.
Katsoa Alankomaat ja Benelux
Biodiversiteetti
Koralliriutat ovat maapallon monimuotoisimpia ekosysteemeitä. Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta.
Katsoa Alankomaat ja Biodiversiteetti
Bonaire
Bonaire on Alankomaihin kuuluva saari Karibianmerellä.
Katsoa Alankomaat ja Bonaire
Bordelli
''Bordelli'' (J. Beuckelaer, 1562) Bordelli eli ilotalo on talo tai huoneisto, jossa prostituoidut ottavat vastaan asiakkaita.
Katsoa Alankomaat ja Bordelli
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Katsoa Alankomaat ja Boreaalinen vyöhyke
Burgundi
Burgundi on Keski-Ranskassa, Juravuoriston länsipuolella, Saônejoen laaksossa ja Loirejoen itäpuolella sijaitseva alue, joka tunnetaan varsinkin bourgogneviiniä tuottavista viinitarhoistaan.
Katsoa Alankomaat ja Burgundi
CD-levy
CD Jewel Case -kotelossa. CD on optinen digitaalisen datan tallennusmedia.
Katsoa Alankomaat ja CD-levy
ChristenUnie
ChristenUnie (CU) on vuonna 2000 perustettu hollantilainen puolue.
Katsoa Alankomaat ja ChristenUnie
Coffee shop
Kannabista ja kahvia myyvä coffee shop Amsterdamissa. Coffeeshop tarkoittaa Alankomaissa usein kahvilaa, jossa myydään virvokkeiden ja kahvin lisäksi erilaisia kannabistuotteita yksityiseen käyttöön.
Katsoa Alankomaat ja Coffee shop
Curaçao
Curaçao (/kyrɑˈsɑo/; holl.; papiamentuksi Kòrsou) on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen maa Pienillä Antilleilla Karibiassa.
Katsoa Alankomaat ja Curaçao
De Stijl
Gerrit Rietveld, ''Punainen ja sininen tuoli'', 1917 De Stijl (hollantia.
Katsoa Alankomaat ja De Stijl
Deltawerken
Patorakennelmia Deltawerken on hollanninkielinen nimitys suuresta suistotyömaasta, joka käynnistettiin tammi-helmikuun 1953 Pohjanmeren tulvien jälkeen vastaavan luonnonkatastrofin ehkäisemiseksi.
Katsoa Alankomaat ja Deltawerken
Demokraatit 66
Demokraatit 66 (lyh. D66) on alankomaalainen sosiaaliliberaali puolue.
Katsoa Alankomaat ja Demokraatit 66
Drenthe
Drenthe on Alankomaiden provinssi maan koillisosassa.
Katsoa Alankomaat ja Drenthe
Dyyni
Valkoisesta hiekasta muodostunut dyyni, joka pinnassa näkyy pienempää hiekan väreilyä Dyyni on tuulen hiekasta kasaama hiekkakumpu, jollaisia tavataan aavikoilla ja hiekkarannoilla.
Katsoa Alankomaat ja Dyyni
Eaa
EAA tai eaa. tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Alankomaat ja Eaa
Edam (juusto)
Edam on vaaleankeltaista kypsytettyä juustoa, jossa on perinteisesti punainen parafiinikuori.
Katsoa Alankomaat ja Edam (juusto)
Edith Bosch
Edith Bosch (s. 31. toukokuuta 1980 Den Helder, Pohjois-Hollanti) on alankomaalainen judoka.
Katsoa Alankomaat ja Edith Bosch
Edustajainhuone (Alankomaat)
Edustajainhuone on Alankomaiden kaksikamarisen parlamentin, Staten-Generaalin, alahuone.
Katsoa Alankomaat ja Edustajainhuone (Alankomaat)
Elfstedentocht
Sivut.
Katsoa Alankomaat ja Elfstedentocht
Embraer
Air Francen Embraer ERJ 145. Empresa Brasileira de Aeronáutica S.A. eli Embraer on brasilialainen, vuonna 1969 perustettu lentokonetehdas.
Katsoa Alankomaat ja Embraer
Encyclopedia of Life
Encyclopedia of Life (EOL) on vapaa tietosanakirja, jonka tarkoituksena on dokumentoida maapallon kaikki 1,9 miljoonaa tunnistettua elävää eliötä.
Katsoa Alankomaat ja Encyclopedia of Life
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Katsoa Alankomaat ja Englannin kieli
Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota
Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota käytiin vuosina 1652–1654 Englannin tasavallan ja Alankomaiden tasavallan välillä.
Katsoa Alankomaat ja Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Alankomaat ja Ensimmäinen maailmansota
Eredivisie
Eredivisie (suomeksi kunniasarja) on ollut Alankomaiden miesten jalkapallon pääsarja vuodesta 1956 saakka.
Katsoa Alankomaat ja Eredivisie
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Alankomaat ja Espanja
Etelä-Holland
Etelä-Holland, myös Zuid-Holland (aiemmin Etelä-Hollanti), on maakunta Alankomaiden länsiosassa, Pohjanmeren rannalla.
Katsoa Alankomaat ja Etelä-Holland
Euro
Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.
Katsoa Alankomaat ja Euro
Eurobarometri
Eurobarometri on Euroopan komission rahoittama, kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa samanaikaisesti tehtävä kyselytutkimus, jolla komissio mittaa ja analysoi julkisen mielipiteen kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa sekä ehdokasmaissa.
Katsoa Alankomaat ja Eurobarometri
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) oli eurooppalainen kansainvälinen järjestö ja vapaakauppa-alue.
Katsoa Alankomaat ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Alankomaat ja Euroopan unioni
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Alankomaat ja Eurooppa
Europoort
Satelliittikuva Rotterdamin satamasta ympäristöineen. Europoortin sijainti Rotterdamissa. Europoort on Rotterdamin satamaan kuuluva satama-alue ja teollisuusalue Rotterdamissa, Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Europoort
Feyenoord Rotterdam
Feyenoord Rotterdam on vuonna 1908 perustettu jalkapalloseura Rotterdamista, Alankomaista.
Katsoa Alankomaat ja Feyenoord Rotterdam
Filip II (Espanja)
Filip II, (21. toukokuuta 1527 Valladolid – 13. syyskuuta 1598 El Escorial) oli ensimmäinen virallinen Espanjan kuningas 1556–1598, Napolin ja Sisilian kuningas 1544–1559 ja Portugalin kuningas (hallitsijanimellä Filip I) 1580–1598 sekä Englannin kuningas 1554–1558 vaimonsa Maria I:n puolisona.
Katsoa Alankomaat ja Filip II (Espanja)
Flevoland
Flevoland on provinssi Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Flevoland
Fokker
Fokker oli alankomaalaisen lentokonesuunnittelija Anthony Fokkerin (1890–1939) 21.
Katsoa Alankomaat ja Fokker
Frank Rijkaard
Franklin Edmundo Rijkaard (s. 30. syyskuuta 1962 Amsterdam, Pohjois-Hollannin provinssi, Alankomaat) on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja, joka pelasi sekä puolustajana että keskikenttäpelaajana.
Katsoa Alankomaat ja Frank Rijkaard
Frankit
Frankkien valtakunnan laajeneminen vuosien 481 ja 814 välillä. Frankit (lat. Franci) olivat alun perin Reinin itäpuolella asunut suuri germaaninen kansa, joka ilmestyi 200-luvulla Gallian koillisrajalle.
Katsoa Alankomaat ja Frankit
Frankkien valtakunta
Frankkien valtakunta oli pitkäaikaisin ja vaikutusvaltaisin germaaniheimojen varhaiskeskiajalla Länsi-Eurooppaan perustamista valtakunnista.
Katsoa Alankomaat ja Frankkien valtakunta
Frans Hals
Frans Hals (n. 1582 Antwerpen – 26. elokuuta 1666 Haarlem) oli Antwerpenissa syntynyt Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut hollantilainen taidemaalari.
Katsoa Alankomaat ja Frans Hals
Freesiat
Freesiat (Freesia) on 15–16-lajinen yksisirkkaisten kasvien suku, joka kuuluu kurjenmiekkakasvien heimoon.
Katsoa Alankomaat ja Freesiat
Friisin kieli
Friisi (omalla kielellä frysk, frasch, fresk tai friisk) on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat friisit Alankomaiden ja Saksan rannikoilla (Friisinmaalla).
Katsoa Alankomaat ja Friisin kieli
Friisinmaa
Friisinmaa (friisiksi Fryslân, joka on ollut provinssin virallinen nimi vuodesta 1997 ja jota käytetään myös hollannin kielessä) on yksi Alankomaiden provinsseista.
Katsoa Alankomaat ja Friisinmaa
Friisit
Friisit ovat Pohjanmeren rannoilla asuva friisin kieltä puhuva kansa, joiden alkuperäinen asuma-alue sijoittuu sekä Alankomaiden, Saksan että Tanskan alueelle.
Katsoa Alankomaat ja Friisit
Gelderland
Gelderland on Alankomaiden provinssi maan keskiosassa.
Katsoa Alankomaat ja Gelderland
Gerberat
Gerberat (Gerbera) on asterikasvien heimoon kuuluva suku, johon kuuluu noin 25 lajia.
Katsoa Alankomaat ja Gerberat
Gouda (juusto)
Vanhempaa goudajuustoa Gouda on hollantilainen lehmänmaidosta valmistettu, kypsytetty, puolikova juustotyyppi, jota on valmistettu jo ainakin 1100-luvulta.
Katsoa Alankomaat ja Gouda (juusto)
Groningen
Groningen on Groningenin provinssin pääkaupunki Alankomaissa lähellä Pohjanmeren rannikkoa.
Katsoa Alankomaat ja Groningen
Groningen (provinssi)
Groningen on Alankomaiden koillinen provinssi.
Katsoa Alankomaat ja Groningen (provinssi)
Haag
Haag (tai ’s-Gravenhage) on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla.
Katsoa Alankomaat ja Haag
Haarlem
Haarlem on kaupunki Alankomaiden länsiosassa.
Katsoa Alankomaat ja Haarlem
Habsburg
Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.
Katsoa Alankomaat ja Habsburg
Hedelmä (ruoka)
Hedelmiä Barcelonan kauppahallissa. Hedelmä on ruokatalouden, puutarhanhoidon ja ravinto-opin käsitteenä syötävä pehmeä- ja mehukaslihainen kasvinosa, jonka sisässä on yksi tai useampi siemen.
Katsoa Alankomaat ja Hedelmä (ruoka)
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Katsoa Alankomaat ja Hehtaari
Hiekkakivi
alt.
Katsoa Alankomaat ja Hiekkakivi
Hieronymus Bosch
Hieronymus Bosch (Jheronimus van Aken; noin 1450 ’s-Hertogenbosch – 9. elokuuta 1516 ’s-Hertogenbosch) oli renessanssiajan hollantilainen taidemaalari.
Katsoa Alankomaat ja Hieronymus Bosch
Hoge Veluwen kansallispuisto
Hoge Veluwen kansallispuisto on luonnonsuojelualue Alankomaiden keskiosassa, Gelderlandin maakunnassa.
Katsoa Alankomaat ja Hoge Veluwen kansallispuisto
Hollannin kieli
Puhuttua hollantia Hollannin kieli (Nederlandse taal) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Alankomaat ja Hollannin kieli
Hollannin kuningaskunta
Hollannin kuningaskunta oli lyhytaikainen Napoleonin luoma valtio Euroopassa vuosina 1806–1810.
Katsoa Alankomaat ja Hollannin kuningaskunta
Hollantilaiset
Hollantilaiset ovat pääasiassa Alankomaissa elävä etninen germaaninen ryhmä.
Katsoa Alankomaat ja Hollantilaiset
IJmuiden
IJmuidenin venesatama. IJmuiden on lähes 31 000 asukkaan taajama- ja satama-alue Velsenin kunnassa Pohjois-Hollannin länsirannikolla.
Katsoa Alankomaat ja IJmuiden
IJsselmeer
IJsselmeer tummansinisellä. Sen eteläpuolella Markermeer-järvi. IJsselmeer satelliittikuvassa. IJsselmeerin rantaa De Venin kylän kohdalla. IJsselmeer on matala, keskimäärin 5–6 metrin syvyinen merenlahdesta padottu keinotekoinen murtovesiallas Alankomaiden keskiosissa.
Katsoa Alankomaat ja IJsselmeer
Indonesia
Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa.
Katsoa Alankomaat ja Indonesia
Ir. D.F. Woudagemaal
ir.
Katsoa Alankomaat ja Ir. D.F. Woudagemaal
Ireen Wüst
Ireen Wüst (s. 1. huhtikuuta 1986 Goirle, Alankomaat) on alankomaalainen pikaluistelija.
Katsoa Alankomaat ja Ireen Wüst
Itä-Intia
Itä-Intian kartta 1600-luvulta. Itä-Intia on Etu-Intian, Taka-Intian ja Malaijien saariston vanhentunut yhteisnimitys, jota aikoinaan käytettiin Länsi-Intian vastakohtana.
Katsoa Alankomaat ja Itä-Intia
Jalkapallo
Jalkapallo on Britteinsaarilla 1800-luvun loppupuolella kehitetty pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pyrkii ensisijaisesti jalkoja ja päätä käyttäen saamaan pallon vastapuolen maaliin useammin kuin vastustaja.
Katsoa Alankomaat ja Jalkapallo
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974 järjestettiin Saksan liittotasavallassa.
Katsoa Alankomaat ja Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978
Daniel Passarella Vuoden 1978 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Argentiinassa.
Katsoa Alankomaat ja Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010
Vuoden 2010 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Etelä-Afrikassa 11.
Katsoa Alankomaat ja Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010
Jalkapallon maailmanranking
FIFA-ranking (FIFA/Coca-Cola World Ranking) on kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n lista, joka asettaa jalkapallon miesten A-maajoukkueet paremmuusjärjestykseen.
Katsoa Alankomaat ja Jalkapallon maailmanranking
Johan Cruijff
Hendrik Johannes Cruijff, tunnettu myös nimellä Johan Cruyff, (25. huhtikuuta 1947 Amsterdam, Alankomaat – 24. maaliskuuta 2016 Barcelona, Katalonia, Espanja) oli alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja.
Katsoa Alankomaat ja Johan Cruijff
Johannes Vermeer
Jan Vermeer tai Johannes Vermeer van Delft (hollanniksi; 31. lokakuuta 1632 Delft – 15. joulukuuta 1675 Delft) oli hollantilainen taidemaalari.
Katsoa Alankomaat ja Johannes Vermeer
Judo
Judo on Japanista lähtöisin oleva kamppailulaji, jonka kehitti Jigorō Kanō 1880-luvulla.
Katsoa Alankomaat ja Judo
Juliana (Alankomaat)
Juliana (Juliana Emma Louise Wilhelmina van Oranje-Nassau; 30. huhtikuuta 1909 − 20. maaliskuuta 2004) oli Alankomaiden kuningatar ja hallitsija vuosina 1948–1980.
Katsoa Alankomaat ja Juliana (Alankomaat)
Kaarle V (keisari)
Kaarle, (esp. Carlos Quinto, Carlos V); (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Extremadura, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556.
Katsoa Alankomaat ja Kaarle V (keisari)
Kahdeksankymmenvuotinen sota
Kahdeksankymmenvuotinen sota (tai Alankomaiden kapina tai -vapaussota) käytiin vuodesta 1568 vuoteen 1648, jolloin varhainen Alankomaiden tasavalta saavutti itsenäisyytensä.
Katsoa Alankomaat ja Kahdeksankymmenvuotinen sota
Kahvittelu
Kahvittelu, kahvitarjoilu tai kahvinjuonti on erityisesti Suomessa ja Ruotsissa yleinen sosiaalinen instituutio, jossa kokoonnutaan juomaan kahvia sekä syömään makeita ja suolaisia leivonnaisia ja samalla keskustelemaan.
Katsoa Alankomaat ja Kahvittelu
Kalvinismi
Jean Calvin. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä ranskalaissyntyisen Jean Calvinin mukaan.
Katsoa Alankomaat ja Kalvinismi
Kanava
Yhdysvaltalainen lentotukialus USS America Suezin kanavassa vuonna 1981. Panaman kanavatyömaa Culebran leikkauksella vuonna 1907. Kanava avattiin liikenteelle 1914. Kanava on keinotekoinen, vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma.
Katsoa Alankomaat ja Kanava
Kannabis
Hampun lehtiä, joita voidaan käyttää päihteenä, mutta tavallisesti päihteenä käytetään hamppukasvin emikukintoja tai hasista, mitkä ovat kaikki kannabistuotteita. Kannabis (myös marihuana) on hamppukasvista valmistettava päihde- ja lääkeaine.
Katsoa Alankomaat ja Kannabis
Kansainvaellusaika
Itä-Rooman valtakuntien alueella 100–700-luvuilla Kansainvaellusaika on keskiaikaa edeltänyt ajanjakso, jolloin useat kansat lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan.
Katsoa Alankomaat ja Kansainvaellusaika
Karja
Karjaeläimiä. Karjalla tarkoitetaan lähinnä elintarviketuotantoon tarkoitettuja kotieläimiä, ennen muuta nautakarjaa, mutta myös esimerkiksi porokarja on käsitteenä yleisesti käytetty, ja karjatalouden piiriin luetaan yleensä myös esimerkiksi siat, vuohet ja lampaat.
Katsoa Alankomaat ja Karja
Keltit
Keltit ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja.
Katsoa Alankomaat ja Keltit
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Katsoa Alankomaat ja Kenotsooinen maailmankausi
Kesäolympialaiset 1900
Vuoden 1900 kesäolympialaiset järjestettiin Pariisissa.
Katsoa Alankomaat ja Kesäolympialaiset 1900
Kesäolympialaiset 1928
Vuoden 1928 kesäolympialaiset järjestettiin Amsterdamissa, Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Kesäolympialaiset 1928
Keukenhof
Keukenhof on puisto Lissen kunnassa Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Keukenhof
Kinderdijk
Kinderdijk on kylä Alankomaissa, Alblasserdamin ja Nieuw-Lekkerlandin kuntien alueella, 15 kilometriä Rotterdamin itäpuolella.
Katsoa Alankomaat ja Kinderdijk
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Alankomaat ja Kivihiilikausi
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Katsoa Alankomaat ja Kolmikymmenvuotinen sota
Kontti
40-jalkainen eli 12-metrinen ISO-kontti on perusmittayksiköltään 2 TEU. Maailman suurin konttisatama on kiinalainen Shanghain satama. Kontti on tavarankuljetussäiliö, jota voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastausta.
Katsoa Alankomaat ja Kontti
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Katsoa Alankomaat ja Kotimaisten kielten keskus
Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat)
Kristillisdemokraattinen puolue (lyh. CDA) on hollantilainen kristillisdemokraattinen puolue, joka syntyi vuonna 1980 kolmen kristillisen puolueen, Katolisen kansanpuolueen, Antivallankumouksellisen puolueen ja Kristillis-historiallisen liiton, yhdistyessä.
Katsoa Alankomaat ja Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat)
Krysanteemit
Krysanteemit (Chrysanthemum) on monivuotisten asterikasvien suku, johon kuuluu noin 30 lajia.
Katsoa Alankomaat ja Krysanteemit
Leeuwarden
Leeuwarden (friisiksi Ljouwert, stadsfriesin murteella Liwwadden) on kaupunki Alankomaiden pohjoisosassa Frieslandin provinssissa.
Katsoa Alankomaat ja Leeuwarden
Lehtimetsä
Belgialaista pyökkivaltaista metsää. Lehtimetsä on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä.
Katsoa Alankomaat ja Lehtimetsä
Lelystad
Lelystad on kunta ja kaupunki keskellä Alankomaita.
Katsoa Alankomaat ja Lelystad
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Alankomaat ja Liitukausi
Liljat
Liljat eli isoliljat (Lilium) on liljakasvien (Liliaceae) heimoon kuuluva, noin 100 lajia käsittävä kasvisuku.
Katsoa Alankomaat ja Liljat
Limburg (Alankomaat)
Limburg on provinssi Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Limburg (Alankomaat)
Limburgin kieli
Puhuttua limburgia Limburgin kieli (omakielinen nimi: lèmburgs) on alueellinen kieli, jota puhutaan Limburgin maakunnassa Alankomaissa ja samannimisessa provinsissa Belgiassa sekä Saksan puolella lähellä Alankomaiden ja Belgian rajaa.
Katsoa Alankomaat ja Limburgin kieli
Louis Bonaparte
Louis Napoléon Bonaparte (synt. Luigi Buonaparte, 2. syyskuuta 1778 Ajaccio – 25. heinäkuuta 1846 Livorno) oli Ranskan keisari Napoleon Bonaparten nuorempi veli ja Hollannin kuningas vuosina 1806–1810 nimellä Ludvig Napoleon (Lodewijk Napoleon).
Katsoa Alankomaat ja Louis Bonaparte
Luettelo Alankomaiden kunnista
Alankomaiden kunnat vuonna 2018. Tämä artikkeli on luettelo Alankomaiden kunnista.
Katsoa Alankomaat ja Luettelo Alankomaiden kunnista
Luxemburg
Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa.
Katsoa Alankomaat ja Luxemburg
Maa (alue)
Maa on alue, jota asuttaa yksi kansa.
Katsoa Alankomaat ja Maa (alue)
Maaöljy
Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.
Katsoa Alankomaat ja Maaöljy
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Katsoa Alankomaat ja Maailmanperintöluettelo
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Katsoa Alankomaat ja Maakaasu
Maas
Maas on 925 kilometrin pituinen Pohjanmereen laskeva joki Euroopassa.
Katsoa Alankomaat ja Maas
Maastricht
Maastricht on noin 122 000 asukkaan kaupunki Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Maastricht
Maksimilian I (keisari)
Maksimilian I (22. maaliskuuta 1459–12. tammikuuta 1519) oli Habsburg-sukuun kuulunut Saksan kuningas vuodesta 1493 ja Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari vuodesta 1508.
Katsoa Alankomaat ja Maksimilian I (keisari)
Marco van Basten
Marcel "Marco" van Basten (s. 31. lokakuuta 1964 Utrecht, Utrechtin provinssi, Alankomaat) on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä.
Katsoa Alankomaat ja Marco van Basten
Mark Rutte
Mark Rutte (s. 14. helmikuuta 1967 Haag) on liberaali Vapauden ja demokratian kansanpuoluetta edustava hollantilaispoliitikko, joka on toiminut Alankomaiden pääministerinä lokakuusta 2010 lähtien.
Katsoa Alankomaat ja Mark Rutte
Marokko
Marokon kuningaskunta (berberiksi 120px) eli Marokko on valtio Afrikan luoteisosassa.
Katsoa Alankomaat ja Marokko
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Katsoa Alankomaat ja Mänty
Merenpinnan taso
ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinnan taso on valtamerien keskimääräinen pinnan korkeus.
Katsoa Alankomaat ja Merenpinnan taso
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Katsoa Alankomaat ja Meri-ilmasto
Metsäkauris
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Euroopassa yleisenä elävä pienikokoinen, lyhythäntäinen ja monenlaisiin elinympäristöihin sopeutunut hirvieläin.
Katsoa Alankomaat ja Metsäkauris
Middelburg
Middelburg on Alankomaissa sijaitseva Zeelandin maakunnan pääkaupunki sekä kunta.
Katsoa Alankomaat ja Middelburg
Miekkaliljat
Miekkaliljat (Gladiolus) on kurjenmiekkakasvien heimoon kuuluva suku.
Katsoa Alankomaat ja Miekkaliljat
Moerdijk
Moerdijk on Alankomaissa Pohjois-Brabantin provinssissa sijaitseva kunta.
Katsoa Alankomaat ja Moerdijk
Mufloni
Muflonit ovat villejä lampaita (Ovis aries) ja kesylampaista villiintyneitä populaatioita.
Katsoa Alankomaat ja Mufloni
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Katsoa Alankomaat ja Napoleon I
Narsissit
Valkonarsissi (''Narcissus poëticus'') Narsissit eli kruununarsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimon suku.
Katsoa Alankomaat ja Narsissit
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Katsoa Alankomaat ja Nato
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Alankomaat ja Norja
Orania-Nassau
Alankomaiden ensimmäisen käskynhaltijan Vilhelm I:n vaakuna Orania-Nassau on Nassaun suvun haara, jolla on ollut merkittävä asema Alankomaiden historiassa siitä asti, kun Vilhelm I Oranialainen järjesti hollantilaisten kapinan Espanjan hallintoa vastaan, mikä johti kahdeksankymmenvuotisen sodan jälkeen itsenäiseen Hollannin valtioon.
Katsoa Alankomaat ja Orania-Nassau
Oranjestad
Oranjestad on Aruban pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Katsoa Alankomaat ja Oranjestad
Oranjestad (Sint Eustatius)
Oranjestad on Karibianmerellä sijaitsevan on Sint Eustatiuksen saaren pääkaupunki.
Katsoa Alankomaat ja Oranjestad (Sint Eustatius)
Overijssel
Overijssel on yksi Alankomaiden provinsseista.
Katsoa Alankomaat ja Overijssel
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Alankomaat ja Permikausi
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Katsoa Alankomaat ja Peruna
Perustuslaillinen monarkia
Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.
Katsoa Alankomaat ja Perustuslaillinen monarkia
Peter Paul Rubens
Marchesa Brigida Spinola Doria 1606 Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens (28. kesäkuuta 1577 Siegen, Nassau-Dillenburg, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 30. toukokuuta 1640 Antwerpen, Espanjan Alankomaat) oli flaamilainen taiteilija, jota pidetään yhtenä Euroopan suurimmista taidemaalareista.
Katsoa Alankomaat ja Peter Paul Rubens
Philips
Philipsin pääkonttori Amsterdamissa. Koninklijke Philips N.V., lyhyemmin Philips, on terveysteknologiaan keskittynyt alankomaalainen suuryritys.
Katsoa Alankomaat ja Philips
Philipsburg (Sint Maarten)
Philipsburg on Sint Maartenin pääkaupunki.
Katsoa Alankomaat ja Philipsburg (Sint Maarten)
Piet Mondrian
Pieter Cornelis (Piet) Mondrian (vuoteen 1912 Mondriaan; 7. maaliskuuta 1872 Amersfoort, Alankomaat – 1. helmikuuta 1944 New York, Yhdysvallat) oli hollantilaissyntyinen taidemaalari, eräs tunnetuimmista abstraktin taiteen edustajista ja 1920-luvulla vaikuttaneen De Stijl -ryhmän perustajajäsen.
Katsoa Alankomaat ja Piet Mondrian
Pieter Brueghel vanhempi
Brueghelin piirustusta ''Taidemaalari ja taiteentuntija'' vuodelta 1565 pidetään taiteilijan omakuvana Pieter Brueghel vanhempi (noin 1525 Breda – 9. syyskuuta 1569 Bryssel) oli alankomaalainen taidemaalari ja taidegraafiikko, joka oli tunnettu maisemamaalauksistaan ja talonpoikaiskuvauksistaan.
Katsoa Alankomaat ja Pieter Brueghel vanhempi
Pikaluistelu olympialaisissa
Pikaluistelu on ollut talviolympialaisten ohjelmassa ensimmäisistä talviolympialaisista, vuodesta 1924 lähtien.
Katsoa Alankomaat ja Pikaluistelu olympialaisissa
Pohjanmeren tulva 1953
Pohjanmeren tulva oli voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva 31. tammikuuta – 1. helmikuuta 1953, jolloin kuoli.
Katsoa Alankomaat ja Pohjanmeren tulva 1953
Pohjanmeri
right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.
Katsoa Alankomaat ja Pohjanmeri
Pohjois-Brabant
Pohjois-Brabant on yksi Alankomaiden provinsseista.
Katsoa Alankomaat ja Pohjois-Brabant
Pohjois-Holland
Pohjois-Holland, myös Noord-Holland (aiemmin Pohjois-Hollanti), on maakunta Alankomaiden luoteisosassa.
Katsoa Alankomaat ja Pohjois-Holland
Polderi
Polderi on ympäröivää vesialuetta matalammalla sijaitseva maa-alue, joka on erotettu siitä valleilla ja padoilla.
Katsoa Alankomaat ja Polderi
Potkunyrkkeily
Potkunyrkkeily eli kickboxing on kamppailulaji, joka kehitettiin alun perin Japanissa, mutta kehittyi myöhemmin myös itsenäisesti Yhdysvalloissa.
Katsoa Alankomaat ja Potkunyrkkeily
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Katsoa Alankomaat ja Preussi
PSV Eindhoven
Philips Sport Vereniging eli PSV on eindhovenilainen urheiluseura.
Katsoa Alankomaat ja PSV Eindhoven
Pumppu
alt.
Katsoa Alankomaat ja Pumppu
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Katsoa Alankomaat ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Randstad
Randstadin alue Randstad on useiden kaupunkialueiden muodostama konurbaatio ja megapoli Alankomaiden länsiosassa.
Katsoa Alankomaat ja Randstad
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Alankomaat ja Ranska
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Alankomaat ja Ranskan kieli
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Katsoa Alankomaat ja Ranskan suuri vallankumous
Ranskan toinen keisarikunta
Ranskan toinen keisarikunta on nimitys, jota käytetään Ranskasta vuosina 1852–1870, jolloin Napoleon III oli keisarina.
Katsoa Alankomaat ja Ranskan toinen keisarikunta
Ranskan–Hollannin sota
Ranskan–Hollannin sota käytiin vuosina 1672–79 Ranskan johtaman liittokunnan ja Alankomaiden johtaman Ranskan vastaisen liittokunnan välillä.
Katsoa Alankomaat ja Ranskan–Hollannin sota
Rein
Rein on yksi Euroopan pisimmistä joista.
Katsoa Alankomaat ja Rein
Rembrandt
Rembrandt Harmenszoon van Rijn oli hollantilainen taidemaalari.
Katsoa Alankomaat ja Rembrandt
Rietveld-Schröder-talo
Talo puiston suunnalta. Rietveld-Schröder-talo on arkkitehtonisesti merkittävä entinen yksityisperheen asuintalo Utrechtissä, Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Rietveld-Schröder-talo
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Alankomaat ja Rooman valtakunta
Rotterdam
Rotterdam on Alankomaiden kunta ja toiseksi suurin kaupunki.
Katsoa Alankomaat ja Rotterdam
Rotterdamin satama
Rotterdamin satama (LOCODE: NL RTM) on Rotterdamissa sijaitseva Hollannin ja Euroopan suurin satama.
Katsoa Alankomaat ja Rotterdamin satama
Ruud Gullit
Ruud Gullit (s. 1. syyskuuta 1962 Amsterdam) on hollantilainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja.
Katsoa Alankomaat ja Ruud Gullit
Ruusut
Ruusut eli aitoruusut (Rosa) on suku ruusukasvien heimossa.
Katsoa Alankomaat ja Ruusut
Saalilainen laki
Frankkien kuningas Klodvig sanelee kirjurille saalilaisen lain. Saalilainen laki (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos.
Katsoa Alankomaat ja Saalilainen laki
Saba (Karibia)
Saba on Alankomaihin kuuluva saari Karibianmerellä.
Katsoa Alankomaat ja Saba (Karibia)
Sahramit
Sahramit eli aitosahramit (Crocus) eli krookukset on kurjenmiekkakasvien suku.
Katsoa Alankomaat ja Sahramit
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Alankomaat ja Saksa
Saksalaiset
Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.
Katsoa Alankomaat ja Saksalaiset
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Alankomaat ja Saksan kieli
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Katsoa Alankomaat ja Saksan liitto
Saksanhirvi
Saksanhirvi eli punahirvi eli isokauris (Cervus elaphus) on hirvieläinten heimoon ja jalohirvien alaheimoon kuuluva sorkkaeläinlaji, jota tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Katsoa Alankomaat ja Saksanhirvi
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Katsoa Alankomaat ja Savi
Schipholin kansainvälinen lentoasema
Schipholin lentoaseman näköalatasanne. Rullaustien silta ylittää valtatien. Schipholin lentoasema on Alankomaiden päälentoasema, joka sijaitsee Haarlemmermeerissa noin 12 km Amsterdamin keskustasta lounaaseen.
Katsoa Alankomaat ja Schipholin kansainvälinen lentoasema
Schokland
Schokland oli saari Alankomaiden Zuiderzeessä.
Katsoa Alankomaat ja Schokland
Sedimenttikivilaji
Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.
Katsoa Alankomaat ja Sedimenttikivilaji
Senaatti (Alankomaat)
Senaatti (tai vain (ensimmäinen kamari), joskus, ) on Alankomaiden parlamentin ylähuone.
Katsoa Alankomaat ja Senaatti (Alankomaat)
Siirtomaa
Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva, mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä.
Katsoa Alankomaat ja Siirtomaa
Sint Eustatius
Sint Eustatius on Alankomaihin kuuluva saari Karibianmerellä.
Katsoa Alankomaat ja Sint Eustatius
Sint Maarten (Alankomaat)
Sint Maarten on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue Karibianmerellä.
Katsoa Alankomaat ja Sint Maarten (Alankomaat)
Sokerijuurikas
Kaksi sokerijuurikasta. Sokerijuurikas (Beta vulgaris var. altissima, syn. Beta vulgaris var. saccarifera) on juurikkaan muunnos, jota viljellään sokerin valmistamiseksi.
Katsoa Alankomaat ja Sokerijuurikas
Sosialistinen puolue (Alankomaat)
Sosialistinen puolue (hollanniksi: Socialistische Partij lyh. SP) on alankomaalainen vasemmistolainen puolue.
Katsoa Alankomaat ja Sosialistinen puolue (Alankomaat)
Suriname
Surinamen tasavalta eli Suriname (aiemmin Surinam) on valtio Etelä-Amerikassa.
Katsoa Alankomaat ja Suriname
Sven Kramer
Sven Kramer (s. 23. huhtikuuta 1986 Heerenveen, Alankomaat) on alankomaalainen pikaluistelija, joka on hallinnut yleisluistelun ja pitkien matkojen arvokilpailuja vuodesta 2007 lähtien.
Katsoa Alankomaat ja Sven Kramer
Tammi
Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.
Katsoa Alankomaat ja Tammi
Tähtikirkas yö
Tähtikirkas yö on Vincent van Goghin öljyvärimaalaus, jonka hän maalasi kesäkuussa 1889 Saint-Rémyssa Provencessa Etelä-Ranskassa mielisairaalan huoneessa.
Katsoa Alankomaat ja Tähtikirkas yö
Terneuzen
Terneuzen on kaupunki Alankomaiden lounaisosassa, Zeelandin maakunnassa.
Katsoa Alankomaat ja Terneuzen
Toinen Englannin–Hollannin sota
Toinen Englannin–Hollannin sota käytiin vuosina 1665–1667 Englannin kuningaskunnan ja Alankomaiden tasavallan, kahden maailman suurimman merivallan välillä.
Katsoa Alankomaat ja Toinen Englannin–Hollannin sota
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Alankomaat ja Toinen maailmansota
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Alankomaat ja Triaskausi
Tulppaanit
Tulppaanipelto Saksassa. Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia.
Katsoa Alankomaat ja Tulppaanit
Turbaanipäinen tyttö
Turbaanipäinen tyttö (tunnetaan myös nimellä Tyttö ja helmikorvakoru) on hollantilaisen Johannes Vermeerin maalaus.
Katsoa Alankomaat ja Turbaanipäinen tyttö
Turkkilaiset
Anatolian turkkilaiset eli turkkilaiset (- myös Türk halkı; Turkin kansa) on isoin turkkilainen kansa, joka puhuu erinäisiä Turkin kielen murteita ja on enemmistönä Turkissa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa.
Katsoa Alankomaat ja Turkkilaiset
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Katsoa Alankomaat ja Turve
Tuulimylly
Tuulimyllyjä La Manchassa, Espanjassa. thumb thumb Tuulimylly on mylly, jonka toiminta perustuu tuulen liike-energian eli tuulivoiman hyödyntämiseen pyörivien siivekkeiden avulla.
Katsoa Alankomaat ja Tuulimylly
Työväenpuolue (Alankomaat)
Työväenpuolue (lyh. PvdA) on hollantilainen keskusta-vasemmistolainen puolue ja maan johtava sosiaalidemokraattinen puolue.
Katsoa Alankomaat ja Työväenpuolue (Alankomaat)
Uinti olympialaisissa
Uinti on yksi olympialaisten alkuperäisistä urheilulajeista, se on ollut mukana kaikissa olympialaisissa vuodesta 1896 lähtien.
Katsoa Alankomaat ja Uinti olympialaisissa
Utrecht
Kartta Utrechtin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (''Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen''). Utrecht on samannimisen provinssin pääkaupunki ja neljänneksi suurin kaupunki Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Utrecht
Utrecht (provinssi)
Utrecht on provinssi keskellä Alankomaita.
Katsoa Alankomaat ja Utrecht (provinssi)
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Katsoa Alankomaat ja Uusi aika
Vaalserberg
Näkymä Vaalserbergiä kohti, vasemmalla Tour Baudouin ja oikealla Wilheminatoren. Vaalserberg on kukkula Alankomaiden, Saksan ja Belgian rajalla.
Katsoa Alankomaat ja Vaalserberg
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Katsoa Alankomaat ja Valtio
Vapaauinti
Vapaauinti on yksi uinnin kilpailulajeista.
Katsoa Alankomaat ja Vapaauinti
Vapauden ja demokratian kansanpuolue
Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD) on alankomaalainen keskustaoikeistolainen konservatiiviliberalismia edustava puolue.
Katsoa Alankomaat ja Vapauden ja demokratian kansanpuolue
Vapauspuolue (Alankomaat)
Vapauspuolue (holl. Partij voor de Vrijheid) (PVV) on alankomaalainen kansallisliberaalinen puolue.
Katsoa Alankomaat ja Vapauspuolue (Alankomaat)
Vattimeri
Vattimeri merkittynä karttaan sinisellä. Vattimeri (friisiksi Waadsee; alasaksaksi Wattensee) on vuorovesialue Pohjanmeren kaakkoisosassa.
Katsoa Alankomaat ja Vattimeri
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Katsoa Alankomaat ja Veiksel-jääkausi
Veluwezoomin kansallispuisto
Veluwezoomin kansallispuisto on luonnonsuojelualue Alankomaiden keskiosassa, Gelderlandin maakunnassa.
Katsoa Alankomaat ja Veluwezoomin kansallispuisto
Vihannes
Tomaatti on maailman suosituin vihannes ja yksi eteläitalialaisen keittiön tyypillisimmistä raaka-aineista.Tuominen 2011, s. 32. Sipuli on maailman toiseksi suosituin vihannes. Parsakaalia herneenpalkoja joiden sisällä näkyy tuoreherneitä. Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.
Katsoa Alankomaat ja Vihannes
Vilhelm I (Alankomaat)
Vilhelm I (24. elokuuta 1772 Haag – 12. joulukuuta 1843 Berliini),, oli Alankomaiden prinssihallitsija 1813–1815 sekä Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua 1815–1840.
Katsoa Alankomaat ja Vilhelm I (Alankomaat)
Vilhelm II (Alankomaat)
Vilhelm II (6. joulukuuta 1792 Haag – 17. maaliskuuta 1849 Tilburg) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua lokakuusta 1840 kuolemaansa asti.
Katsoa Alankomaat ja Vilhelm II (Alankomaat)
Vilhelm III (Alankomaat)
Vilhelm III (Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk, 19. helmikuuta 1817 – 23. marraskuuta 1890) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua vuosina 1849–1890.
Katsoa Alankomaat ja Vilhelm III (Alankomaat)
Vilhelmiina (Alankomaat)
Vilhelmiina (koko nimi Wilhelmina Helena Pauline Maria, 31. elokuuta 1880 – 28. marraskuuta 1962) oli Oranje-Nassaun prinsessa.
Katsoa Alankomaat ja Vilhelmiina (Alankomaat)
Vilja
Vehnä Viljat ovat heinäkasveihin (Poaceae eli Gramineae) kuuluvia siemenkasveja, joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien siementen eli jyvien vuoksi.
Katsoa Alankomaat ja Vilja
Villisika
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto.
Katsoa Alankomaat ja Villisika
Vincent van Gogh
Vincent Willem van Gogh oli alankomaalainen postimpressionistinen taidemaalari.
Katsoa Alankomaat ja Vincent van Gogh
Vlissingen
Kartta Vlissingenin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (''Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen''). Vlissingen on kaupunki Alankomaissa Zeelandin maakunnassa.
Katsoa Alankomaat ja Vlissingen
Vuorisuola
Vuorisuola (NaCl) eli haliitti, joskus myös kivisuola, on geologinen aines, jonka nimitys viittaa sekä mineraaliin että sen muodostamaan kivilajiin.
Katsoa Alankomaat ja Vuorisuola
Waal
Waal on Reinin suuhaara keskisessä Alankomaissa, ja se on pituudeltaan noin 85 km.
Katsoa Alankomaat ja Waal
Westfalenin rauha
Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana allekirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä.
Katsoa Alankomaat ja Westfalenin rauha
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Katsoa Alankomaat ja Wienin kongressi
Wilhelmus van Nassouwe
Wilhelmus van Nassouwe on Alankomaiden kansallislaulu.
Katsoa Alankomaat ja Wilhelmus van Nassouwe
Willem-Alexander
Willem-Alexander Claus George Ferdinand (s. 27. huhtikuuta 1967) on Alankomaiden kuningas.
Katsoa Alankomaat ja Willem-Alexander
Willemstad
Queen Emma -silta Willemstadissa Willemstadin sataman matkailualuetta Willemstad on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvan Curaçaon autonomisen alueen pääkaupunki.
Katsoa Alankomaat ja Willemstad
Wim Ruska
Willem ”Wim” Ruska (29. elokuuta 1940 Amsterdam – 14. helmikuuta 2015) oli alankomaalainen judoka, olympiavoittaja ja maailmanmestari.
Katsoa Alankomaat ja Wim Ruska
Yhdistyneet provinssit
Yhdistyneet provinssit eli Alankomaiden tasavalta tai Yhdistyneet Alankomaat oli vuosina 1581–1795 olemassa ollut länsi-eurooppalainen tasavalta.
Katsoa Alankomaat ja Yhdistyneet provinssit
Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta
Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta on epävirallinen nimi vuosina 1815–1830 olemassa olleelle valtiolle, joka käsitti nykyiset Benelux-maat.
Katsoa Alankomaat ja Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta
Yhdysvaltain dollari
1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan. Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö.
Katsoa Alankomaat ja Yhdysvaltain dollari
Zeeland
Zeeland on provinssi Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Zeeland
Zuiderzee
Zuiderzee Zuiderzee oli Pohjanmeren lahti Alankomaissa.
Katsoa Alankomaat ja Zuiderzee
Zwolle
Zwolle on kaupunki Alankomaissa, noin 70 km Amsterdamista koilliseen.
Katsoa Alankomaat ja Zwolle
Katso myös
Euroopan unionin jäsenvaltiot
- Alankomaat
- Alankomaiden kuningaskunta
- Belgia
- Bulgaria
- Espanja
- Euroopan unionin jäsenvaltiot
- Irlanti
- Itävalta
- Italia
- Kreikka
- Kroatia
- Kyproksen tasavalta
- Latvia
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Tšekki
- Tanska
- Unkari
- Viro
Naton jäsenvaltiot
- Alankomaat
- Alankomaiden kuningaskunta
- Albania
- Belgia
- Bulgaria
- Espanja
- Islanti
- Italia
- Kanada
- Kreikka
- Kroatia
- Latvia
- Liettua
- Luxemburg
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Tšekki
- Tanska
- Turkki
- Unkari
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
- Yhdysvallat
OECD:n jäsenvaltiot
- Alankomaat
- Australia
- Belgia
- Chile
- Costa Rica
- Espanja
- Irlanti
- Islanti
- Itävalta
- Italia
- Japani
- Kanada
- Kolumbia
- Korean tasavalta
- Kreikka
- Liettua
- Luxemburg
- Norja
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Ruotsi
- Saksa
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tšekki
- Tanska
- Unkari
- Uusi-Seelanti
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
Tunnetaan myös nimellä NED, NLD, Nederland.
, Embraer, Encyclopedia of Life, Englannin kieli, Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota, Ensimmäinen maailmansota, Eredivisie, Espanja, Etelä-Holland, Euro, Eurobarometri, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan unioni, Eurooppa, Europoort, Feyenoord Rotterdam, Filip II (Espanja), Flevoland, Fokker, Frank Rijkaard, Frankit, Frankkien valtakunta, Frans Hals, Freesiat, Friisin kieli, Friisinmaa, Friisit, Gelderland, Gerberat, Gouda (juusto), Groningen, Groningen (provinssi), Haag, Haarlem, Habsburg, Hedelmä (ruoka), Hehtaari, Hiekkakivi, Hieronymus Bosch, Hoge Veluwen kansallispuisto, Hollannin kieli, Hollannin kuningaskunta, Hollantilaiset, IJmuiden, IJsselmeer, Indonesia, Ir. D.F. Woudagemaal, Ireen Wüst, Itä-Intia, Jalkapallo, Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974, Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978, Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010, Jalkapallon maailmanranking, Johan Cruijff, Johannes Vermeer, Judo, Juliana (Alankomaat), Kaarle V (keisari), Kahdeksankymmenvuotinen sota, Kahvittelu, Kalvinismi, Kanava, Kannabis, Kansainvaellusaika, Karja, Keltit, Kenotsooinen maailmankausi, Kesäolympialaiset 1900, Kesäolympialaiset 1928, Keukenhof, Kinderdijk, Kivihiilikausi, Kolmikymmenvuotinen sota, Kontti, Kotimaisten kielten keskus, Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat), Krysanteemit, Leeuwarden, Lehtimetsä, Lelystad, Liitukausi, Liljat, Limburg (Alankomaat), Limburgin kieli, Louis Bonaparte, Luettelo Alankomaiden kunnista, Luxemburg, Maa (alue), Maaöljy, Maailmanperintöluettelo, Maakaasu, Maas, Maastricht, Maksimilian I (keisari), Marco van Basten, Mark Rutte, Marokko, Mänty, Merenpinnan taso, Meri-ilmasto, Metsäkauris, Middelburg, Miekkaliljat, Moerdijk, Mufloni, Napoleon I, Narsissit, Nato, Norja, Orania-Nassau, Oranjestad, Oranjestad (Sint Eustatius), Overijssel, Permikausi, Peruna, Perustuslaillinen monarkia, Peter Paul Rubens, Philips, Philipsburg (Sint Maarten), Piet Mondrian, Pieter Brueghel vanhempi, Pikaluistelu olympialaisissa, Pohjanmeren tulva 1953, Pohjanmeri, Pohjois-Brabant, Pohjois-Holland, Polderi, Potkunyrkkeily, Preussi, PSV Eindhoven, Pumppu, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Randstad, Ranska, Ranskan kieli, Ranskan suuri vallankumous, Ranskan toinen keisarikunta, Ranskan–Hollannin sota, Rein, Rembrandt, Rietveld-Schröder-talo, Rooman valtakunta, Rotterdam, Rotterdamin satama, Ruud Gullit, Ruusut, Saalilainen laki, Saba (Karibia), Sahramit, Saksa, Saksalaiset, Saksan kieli, Saksan liitto, Saksanhirvi, Savi, Schipholin kansainvälinen lentoasema, Schokland, Sedimenttikivilaji, Senaatti (Alankomaat), Siirtomaa, Sint Eustatius, Sint Maarten (Alankomaat), Sokerijuurikas, Sosialistinen puolue (Alankomaat), Suriname, Sven Kramer, Tammi, Tähtikirkas yö, Terneuzen, Toinen Englannin–Hollannin sota, Toinen maailmansota, Triaskausi, Tulppaanit, Turbaanipäinen tyttö, Turkkilaiset, Turve, Tuulimylly, Työväenpuolue (Alankomaat), Uinti olympialaisissa, Utrecht, Utrecht (provinssi), Uusi aika, Vaalserberg, Valtio, Vapaauinti, Vapauden ja demokratian kansanpuolue, Vapauspuolue (Alankomaat), Vattimeri, Veiksel-jääkausi, Veluwezoomin kansallispuisto, Vihannes, Vilhelm I (Alankomaat), Vilhelm II (Alankomaat), Vilhelm III (Alankomaat), Vilhelmiina (Alankomaat), Vilja, Villisika, Vincent van Gogh, Vlissingen, Vuorisuola, Waal, Westfalenin rauha, Wienin kongressi, Wilhelmus van Nassouwe, Willem-Alexander, Willemstad, Wim Ruska, Yhdistyneet provinssit, Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta, Yhdysvaltain dollari, Zeeland, Zuiderzee, Zwolle.