Al-Andalus ja Mozarabit

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Al-Andalus ja Mozarabit

Al-Andalus vs. Mozarabit

Maurilainen basaari (maalaus 1873) Al-Andalus on arabiankielinen nimi arabien valtaamalle ja rajoiltaan vaihtuneelle alueelle Iberian niemimaalla vuosina 711–1492. Muraalimaalaus San Baudelio de Berlangasta, nyt Pradon museossa. Mozarabit (spanjaksi: mozárabes; portugaliksi: moçárabes; katalaaniksi: mossàrabs; arabiaksi: مستعرب‎ trans. musta'rabon) nimitys, jota alettiin keskiajalla käyttää nykyisen Espanjan islamilaisella alueella asuneista tai sieltä tulleista kristityistä, jotka olivat omaksuneet arabialaisia tapoja.

Arabian kieli

Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.

Al-Andalus ja Arabian kieli · Arabian kieli ja Mozarabit · Katso lisää »

Córdoban marttyyrit

Córdoban marttyyrit viittaa 850-luvulle ajoitettuun tapahtumasarjaan, joka tunnetaan Córdoban vapaaehtoisena marttyyriliikkeenä.

Al-Andalus ja Córdoban marttyyrit · Córdoban marttyyrit ja Mozarabit · Katso lisää »

Dhimmi

Jeesuksen kaste Syyriassa. Johannes Kastaja on puettu dhimmien siniseen asuun. Dhimmi (ahl aldhimat‎) on islamilaisessa valtiossa asuva monoteistiseen uskontoon kuuluva henkilö, erityisesti kristitty, juutalainen tai zarathustralainen, joka alistuu islamin määräämään asemaan.

Al-Andalus ja Dhimmi · Dhimmi ja Mozarabit · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Al-Andalus ja Islam · Islam ja Mozarabit · Katso lisää »

Jizya

Kuitti maksetusta jizya-verosta vuodelta 1615 (Osmanien valtakunta, bulgarialainen Tšokmanovon kylä). Jizya tai džizja on vero, jonka islam šaria-lain mukaisesti määrää muslimien alaisuuteen jääneille kristityille ja juutalaisille eli ''dhimmeille''.

Al-Andalus ja Jizya · Jizya ja Mozarabit · Katso lisää »

Saraseenit

Saraseenit (100-luvun jälkeen sanan käyttö laajeni kattamaan Lähi-idän nomadit yleensä samoin kuin kaikki muslimit, joita pidettiin pakanoina. Muslimien tai arabien asemasta Euroopassa puhuttiin "saraseeneista" 1700-luvulle asti. Käsitteellä alettiin tarkoittaa myös pakanoita yleensä, jopa antiikin ajan pakanoita. Eurooppalaiset joutuivat Lähi-idän nomadikansojen kanssa tekemisiin 700-luvulta alkaen, jolloin nämä valloittivat Espanjan, Etelä-Italian ja Sisilian ja etenivät nykyiseen Ranskaan asti ryöstöretkillään. Lähi-idän kalifaatteja kutsuttiin ”saraseenien valtakunnaksi”. Ristiretkien aikana 1000-luvulta alkaen saraseenien kanssa jouduttiin entistä enemmän tekemisiin, mutta tämäkään ei johtanut tiedon lisääntymiseen islamista tai arabeista. "Saraseeni" ei ollut sellaisiksi nimettyjen kansojen itse käyttämä nimi, ja sanan yli tuhat vuotta kestänyt käyttö todisti Lähi-idän olojen heikosta tuntemuksesta. Vasta valistusaikana käsite vaihdettiin "arabiksi". Keskiajalla "saraseeni" tarkoitti joko arabeja tai muslimeja tai molempia. Osmanien valtakunnan laajentuessa muslimeihin alettiin saraseenien asemesta viitata vähitellen sanalla "turkkilainen". Espanjassa sana "saraseeni" alkoi korvautua nimityksellä "mauri". Lähi-itään suuntautuneen matkailun myötä alettiin vähitellen puhua myös "arabeista". Sana seurasi aluksi Lähi-idässä yleistä pejoratiivista käyttöä, missä arabilla tarkoitettiin beduiinipaimentolaista tai maantierosvoa.

Al-Andalus ja Saraseenit · Mozarabit ja Saraseenit · Katso lisää »

Umaijadien kalifaatti

Umaijadikalifaatti 740-luvulla juuri ennen abbasidien vallankumousta Umaijadien dynastia (tai الأمويون, al-Umawiyyūn) oli islamilaisen 800-luvulla kirjatun tarinaperinteen mukaan abbasidien vallankumousta edeltänyt, Damaskoksesta käsin arabien valtakuntaa hallinnut arabidynastia vuosina 661–750.

Al-Andalus ja Umaijadien kalifaatti · Mozarabit ja Umaijadien kalifaatti · Katso lisää »