Akku ja Galvaaninen kenno

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Akku ja Galvaaninen kenno

Akku vs. Galvaaninen kenno

Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon. Esimerkki galvaanisesta kennosta ja sen toiminnasta. Galvaaninen kenno on kemiallinen systeemi, jossa kemiallista energiaa muuttuu sähköenergiaksi ilman välivaiheita siten, että tätä sähköenergiaa voidaan käyttää työn suorittamiseen.

Akku

Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.

Akku ja Akku · Akku ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »

Anodi

Anodi vastaanottaa elektroneja liuoksen atomeilta. Anodi on elektrolyyttisessä systeemissä se elektrodi, jolla hapetusreaktio tapahtuu.

Akku ja Anodi · Anodi ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »

Elektrodi

Elektrodi eli kohtio on sähköisen virtapiirin osa, jossa sähkö siirtyy väliaineeseen tai väliaineesta virtapiiriin.

Akku ja Elektrodi · Elektrodi ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »

Elektrolyytti

Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.

Akku ja Elektrolyytti · Elektrolyytti ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Akku ja Energia · Energia ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »

Hapetus-pelkistysreaktio

Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.

Akku ja Hapetus-pelkistysreaktio · Galvaaninen kenno ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »

Jännitelähde

Jännitelähde (ideaalinen jännitelähde, vakiojännitelähde) on piirielementti, joka tuo sähköiseen piiriin sähköenergiaa.

Akku ja Jännitelähde · Galvaaninen kenno ja Jännitelähde · Katso lisää »

Katodi

Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen.

Akku ja Katodi · Galvaaninen kenno ja Katodi · Katso lisää »

Kemiallinen energia

Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa.

Akku ja Kemiallinen energia · Galvaaninen kenno ja Kemiallinen energia · Katso lisää »

Lähdejännite

Lähdejännite on ideaalisen jännitelähteen napojen välinen potentiaaliero.

Akku ja Lähdejännite · Galvaaninen kenno ja Lähdejännite · Katso lisää »

Paristo

Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.

Akku ja Paristo · Galvaaninen kenno ja Paristo · Katso lisää »

Polttokenno

'''Polttokennon yleisperiaate:''' - Polttoaine hapettuu anodilla, eli luovuttaa elektronin. - Positiivinen ioni kulkeutuu elektrolyytin läpi katodille tai negatiivinen ioni anodille. - Elektronit kulkeutuvat ulkoista piiriä pitkin katodille (sähkövirta). - Hapetin pelkistyy katodilla, eli saa elektronin. NASAn valmistama metanolilla toimiva polttokenno Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, joihin syötetään reaktioaineita laitteen ulkopuolelta ja näin voidaan tuottaa sähköä pitkäaikaisesti.

Akku ja Polttokenno · Galvaaninen kenno ja Polttokenno · Katso lisää »

Sähkövirta

Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.

Akku ja Sähkövirta · Galvaaninen kenno ja Sähkövirta · Katso lisää »