Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija)
Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija) on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Antiikin Sisilia, Aristofanes, Dionysia, Heeros, Herodotos, Hieron I, Homeros, Khoirilos Ateenalainen, Khoros, Klassinen kreikka, Kreikan arkaainen kausi, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen tragedia, Muinaiskreikka, Näytelmäkirjailija, Persialaiset (Aiskhylos), Pratinas, Salamiin taistelu, Sofokles, Syrakusa (antiikin kaupunki), Themistokles, Thespis.
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Aiskhylos ja Antiikin Ateena · Antiikin Ateena ja Frynikhos (tragediakirjailija) ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Aiskhylos ja Antiikin Kreikka · Antiikin Kreikka ja Frynikhos (tragediakirjailija) ·
Antiikin Sisilia
murrealueita. Sisilia eli Sikelia oli antiikin aikana merkittävää ja kukoistavaa kreikkalaisten siirtokuntien aluetta yhdessä Italian eteläosan niin kutsutun Suur-Kreikan eli Magna Graecian alueen kanssa.
Aiskhylos ja Antiikin Sisilia · Antiikin Sisilia ja Frynikhos (tragediakirjailija) ·
Aristofanes
Aristofanes (n. 450–385 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa.
Aiskhylos ja Aristofanes · Aristofanes ja Frynikhos (tragediakirjailija) ·
Dionysia
Dionysia oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Dionysos-jumalalle.
Aiskhylos ja Dionysia · Dionysia ja Frynikhos (tragediakirjailija) ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Aiskhylos ja Heeros · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Heeros ·
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Aiskhylos ja Herodotos · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Herodotos ·
Hieron I
Hieron I rahan kuvituksena. Hieron I (k. 467 eaa) oli kreikkalaista Deinomedeen sukujuurta oleva sisilialaisen Gelan tyranni vuodesta 485 eaa.
Aiskhylos ja Hieron I · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Hieron I ·
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Aiskhylos ja Homeros · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Homeros ·
Khoirilos Ateenalainen
Khoirilos (n. 546–460 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Aiskhylos ja Khoirilos Ateenalainen · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Khoirilos Ateenalainen ·
Khoros
Khoros (eli tanssijaryhmä, kuoro) oli joukkue, joka tanssi ja lauloi antiikin kreikkalaisten uskonnollisissa (esimerkiksi Dionysia) ja muissa juhlissa juhlayleisön edessä.
Aiskhylos ja Khoros · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Khoros ·
Klassinen kreikka
Klassinen kreikka käsittää muinaiskreikan kielen historian antiikin Kreikan arkaaisella ja klassisella kaudella eli noin vuosina 800–300 eaa.
Aiskhylos ja Klassinen kreikka · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Klassinen kreikka ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Aiskhylos ja Kreikan arkaainen kausi · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Kreikan arkaainen kausi ·
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Aiskhylos ja Kreikkalainen mytologia · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Kreikkalainen mytologia ·
Kreikkalainen tragedia
Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.
Aiskhylos ja Kreikkalainen tragedia · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Kreikkalainen tragedia ·
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Aiskhylos ja Muinaiskreikka · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Muinaiskreikka ·
Näytelmäkirjailija
Näytelmäkirjailija on draamakirjallisuutta kirjoittava kirjailija.
Aiskhylos ja Näytelmäkirjailija · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Näytelmäkirjailija ·
Persialaiset (Aiskhylos)
Persialaiset on Aiskhyloksen kirjoittama antiikin kreikkalainen tragedia.
Aiskhylos ja Persialaiset (Aiskhylos) · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Persialaiset (Aiskhylos) ·
Pratinas
Pratinas (toimi 400-luvun eaa. alussa) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Fleiuksesta.
Aiskhylos ja Pratinas · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Pratinas ·
Salamiin taistelu
Salamiin meritaistelu käytiin Persian sekä Kreikan kaupunkivaltioiden muodostaman helleenisen liiton laivastojen välillä osana persialaissotia syyskuussa 480 eaa. Taistelupaikka oli Salamis-saaren ja Piraeuksen sataman välisessä salmessa.
Aiskhylos ja Salamiin taistelu · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Salamiin taistelu ·
Sofokles
Sofokles (496/495–406 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka toimi myös poliitikkona ja sotapäällikkönä.
Aiskhylos ja Sofokles · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Sofokles ·
Syrakusa (antiikin kaupunki)
Syrakusa (tai Syrakousa, myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.
Aiskhylos ja Syrakusa (antiikin kaupunki) · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Syrakusa (antiikin kaupunki) ·
Themistokles
Themistokles. Themistokles (noin 525–460 eaa.) oli antiikin kreikkalainen poliitikko Ateenassa.
Aiskhylos ja Themistokles · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Themistokles ·
Thespis
Thespis (toimi n. 536 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuoronjohtaja, jota pidetään kreikkalaisen tragedian alullepanijana, vaikkakin hänen todellisesta roolistaan tiedetään vain vähän.
Aiskhylos ja Thespis · Frynikhos (tragediakirjailija) ja Thespis ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija)
- Mitä heillä on yhteistä Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija)
- Yhtäläisyyksiä Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija)
Vertailu Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija)
Aiskhylos on 90 suhteet, kun taas Frynikhos (tragediakirjailija) on 40. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 18.46% = 24 / (90 + 40).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aiskhylos ja Frynikhos (tragediakirjailija). Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
