28 suhteet: Antiikin Kreikka, Arabialainen kirjaimisto, Arabialaiset numerot, Asteekit, Babylonia, Babylonialaiset numerot, Demoottinen kirjoitus, Helmitaulu, Heprealainen kirjaimisto, Hieraattinen kirjoitus, Hieroglyfit, Kiinalaiset numerot, Konkistadori, Kymmenjärjestelmä, Mayojen kirjoitusjärjestelmä, Mayojen numerot, Nuolenpääkirjoitus, Paikkamerkintä, Päässälasku, Potenssi, Roomalaiset numerot, Rooman valtakunta, Seksagesimaalijärjestelmä, Sormilla laskeminen, Sumer, Summa, Tukkimiehen kirjanpito, Viisilukujärjestelmä.
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Arabialainen kirjaimisto
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään muun muuassa arabian ja persian kirjoittamiseen.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Arabialainen kirjaimisto · Katso lisää »
Arabialaiset numerot
abudhabilaisessa tienviitassa Uppsalan tuomiokirkon kelloa esittävä puukaiverrus 1500-luvulta. Siinä on kaksi kellotaulua, joista toisessa on roomalaiset, toisessa arabialaiset numerot. Arabialaiset numerot (myös intialaiset numerot tai intialaisarabialaiset numerot) ovat nykyään yleisin tapa esittää lukuja kirjallisesti.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Arabialaiset numerot · Katso lisää »
Asteekit
Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. Codex Mendozasta. Asteekit (aiemmin myös atsteekit ja azteekit) olivat Meksikon ylätasangoilla elänyt intiaanikansa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Asteekit · Katso lisää »
Babylonia
Hammurabin lakipatsaan yläosa. Babylonia oli valtakunta Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Babylonia · Katso lisää »
Babylonialaiset numerot
Babylonialaiset numerot yhdestä 59:ään Babylonialaiset numerot (tai Sumerilais-babylonialaiset numerot) kehittivät sumerit noin 3000 eaa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Babylonialaiset numerot · Katso lisää »
Demoottinen kirjoitus
Rosettan kivestä Demoottinen kirjoitus (– ’demoottinen’, ’kansanomainen’) on merkistö, jota käytettiin hieroglyfien ja hieraattisen kirjoituksen ohella kirjoittamaan muinaisegyptiä.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Demoottinen kirjoitus · Katso lisää »
Helmitaulu
Kiinalaistyyppinen helmitaulu Helmitaulu eli abakus on laskemisväline, jossa keskeisessä osassa ovat tankojen varteen ripustetut helposti liikuteltavat helmet.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Helmitaulu · Katso lisää »
Heprealainen kirjaimisto
Heprealainen kirjaimisto on 22 merkistä koostuva kirjaimisto, jolla kirjoitetaan heprean kieltä ja myös muun muassa jiddišiä ja ladinoa sekä juutalaisten arameankielisiä tekstejä kuten Talmudia.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Heprealainen kirjaimisto · Katso lisää »
Hieraattinen kirjoitus
Hieraattista kirjoitusta Georg Ebersin papyruksessa. Hieraattinen kirjoitus oli hieroglyfikirjoituksen tyylitelty muoto, joka korvasi vaikeatekoisemman edeltäjänsä kirjeissä, papyruksissa ja muissa kiireellisimmissä viestinnän muodoissa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Hieraattinen kirjoitus · Katso lisää »
Hieroglyfit
Hieroglyfikirjoitusta haudassa Assuanissa. Hieroglyfit (Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin esidynastisen kauden lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.Davies 1987, s. 10–11. Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6 000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti. Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin Filain saarella vuonna 394 jaa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Hieroglyfit · Katso lisää »
Kiinalaiset numerot
Kiinassa on nykyisin käytössä kolmenlaisia numeraalimerkkejä.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Kiinalaiset numerot · Katso lisää »
Konkistadori
Pedro Liran 1889 maalaus Santiago de Chilen perustamisesta. Konkistadoreja rukoilemassa ennen Tenochtitlánin valloitusta. Maalaus vuodelta 1909. Konkistadorit olivat espanjalaisia sotilaita, jotka löivät ensin muslimit Espanjassa 1400-luvun lopulla ja valloittivat sitten Amerikan 1490-luvun ja 1500-luvun aikana.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Konkistadori · Katso lisää »
Kymmenjärjestelmä
Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä on yleismaailmallisessa käytössä oleva lukujärjestelmä, jonka kantaluku on 10.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Kymmenjärjestelmä · Katso lisää »
Mayojen kirjoitusjärjestelmä
Mayojen kirjoitusjärjestelmä eli mayahieroglyfit oli esikolumbiaanisen mayojen korkeakulttuurin käyttämä kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Mayojen kirjoitusjärjestelmä · Katso lisää »
Mayojen numerot
Mayojen numerot 0-29 Mayojen numerot muodostuvat kolmesta peruselementistä: pisteestä (1), viivasta (5) ja simpukasta (0).
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Mayojen numerot · Katso lisää »
Nuolenpääkirjoitus
Nuolenpääkirjoitusta savitaulussa noin vuodelta 2360 eaa. Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus on sumerilaisten kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Nuolenpääkirjoitus · Katso lisää »
Paikkamerkintä
Paikkamerkintä eli positiojärjestelmä on tapa kirjoittaa luku niin, että sen arvo riippuu käytettävien numeromerkkien arvoista ja niiden keskinäisestä järjestyksestä.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Paikkamerkintä · Katso lisää »
Päässälasku
Päässälaskulla tarkoitetaan matemaattisten laskutoimitusten suorittamista mielessä, ilman apuvälineitä.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Päässälasku · Katso lisää »
Potenssi
Potenssi on matemaattinen lyhennysmerkintä, jolla esitetään saman luvun toistuva kertolasku.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Potenssi · Katso lisää »
Roomalaiset numerot
Roomalaiset numerot on etruskien numeroista muokattu antiikin Roomassa yleistynyt ja pitkään käytetty numerojärjestelmä.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Roomalaiset numerot · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Seksagesimaalijärjestelmä
Seksagesimaalijärjestelmä on lukujärjestelmä, jonka kantaluku on 60.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Seksagesimaalijärjestelmä · Katso lisää »
Sormilla laskeminen
Beda Venerabiliksen kuvailemasta sormilla laskemisen menetelmästä. Kirjasta Barrow, John D.: Lukujen taivas, s. 80. Sormilla laskeminen on tapa laskea kokonaislukuja.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Sormilla laskeminen · Katso lisää »
Sumer
Sumerin tärkeimmät kaupungit Mesopotamian kartalla. Oikean reunan vaaleanvihreä alue oli Sumerin aikaan merta, nykyisin maata. Sumer (eme-gi) oli varhainen sivilisaatio Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Sumer · Katso lisää »
Summa
Summaksi kutsutaan yhteenlaskun tulosta tai yhteenlaskutoimitusta.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Summa · Katso lisää »
Tukkimiehen kirjanpito
Tukkimiehen kirjanpitoa: luvut yhdestä viiteen. Tukkimiehen kirjanpito on lukumäärän merkitsemistapa.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Tukkimiehen kirjanpito · Katso lisää »
Viisilukujärjestelmä
Näyte mayojen seinäkirjoituksesta La Mojarrasta. Viisilukujärjestelmä on kehittynyt kaksilukujärjestelmästä, kun puhuttuun kieleen otettiin lisää lukusanoja ja pienet luvut esitettiin sanoilla yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi.
Uusi!!: Additiivinen merkintä ja Viisilukujärjestelmä · Katso lisää »