Abd-ul-Hamid II ja Abd-ul-Mejid

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Abd-ul-Hamid II ja Abd-ul-Mejid

Abd-ul-Hamid II vs. Abd-ul-Mejid

Sulttaani Abdülhamid II (Abdul Hamid II tai Abd Al-Hamid II Khan Ghazi) (osmaniksi عبد الحميد ثانی) (22. syyskuuta 1842 – 10. helmikuuta 1918) oli Osmanien valtakunnan 34. Abd-ul-Mejid I eli Abdülmecid I (25. huhtikuuta 1823 – 25. kesäkuuta 1861) oli Osmanien valtakunnan 31.

Englanti

Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.

Abd-ul-Hamid II ja Englanti · Abd-ul-Mejid ja Englanti · Katso lisää »

Konstantinopoli

Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.

Abd-ul-Hamid II ja Konstantinopoli · Abd-ul-Mejid ja Konstantinopoli · Katso lisää »

Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista

Tämä on luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista.

Abd-ul-Hamid II ja Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista · Abd-ul-Mejid ja Luettelo Osmanien valtakunnan sulttaaneista · Katso lisää »

Mehmed V

Mehmed V Mehmed V (tai Reşat Mehmet; 2. marraskuuta 1844 – 3. heinäkuuta 1918) oli 35.

Abd-ul-Hamid II ja Mehmed V · Abd-ul-Mejid ja Mehmed V · Katso lisää »

Murat V

220px Murat V (21. syyskuuta 1840 – 29. elokuuta 1904) oli 33.

Abd-ul-Hamid II ja Murat V · Abd-ul-Mejid ja Murat V · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Abd-ul-Hamid II ja Osmanien valtakunta · Abd-ul-Mejid ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Sunnalaisuus

Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.

Abd-ul-Hamid II ja Sunnalaisuus · Abd-ul-Mejid ja Sunnalaisuus · Katso lisää »