Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä 1300-luku ja Maailmanhistoria
1300-luku ja Maailmanhistoria on 11 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eurooppa, Hansaliitto, Ibn Khaldun, Itämeri, Kalmarin unioni, Ming-dynastia, Musta surma, Osmanien valtakunta, Persia, Renessanssi, Satavuotinen sota.
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
1300-luku ja Eurooppa · Eurooppa ja Maailmanhistoria ·
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
1300-luku ja Hansaliitto · Hansaliitto ja Maailmanhistoria ·
Ibn Khaldun
Ibn Khaldunin patsas Tunisiassa. Ibn Khaldun (alk. Abu Zeid Ar-Rahman; 27. toukokuuta 1332 Tunis – 19. maaliskuuta 1406 Kairo) oli arabiankielinen historioitsija ja filosofi.
1300-luku ja Ibn Khaldun · Ibn Khaldun ja Maailmanhistoria ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
1300-luku ja Itämeri · Itämeri ja Maailmanhistoria ·
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.
1300-luku ja Kalmarin unioni · Kalmarin unioni ja Maailmanhistoria ·
Ming-dynastia
Ming-dynastia (明朝) hallitsi Kiinaa 1368–1644.
1300-luku ja Ming-dynastia · Maailmanhistoria ja Ming-dynastia ·
Musta surma
Mustan surman uhrien hautausta. ''Gilles Li Muisisin kronikat'', 1272–1352. Musta surma oli Eurooppaa ja sen lähiseutuja vuosina 1346–1353 runnellut kulkutauti, jonka arvioidaan tappaneen 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä ja saman verran Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
1300-luku ja Musta surma · Maailmanhistoria ja Musta surma ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
1300-luku ja Osmanien valtakunta · Maailmanhistoria ja Osmanien valtakunta ·
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
1300-luku ja Persia · Maailmanhistoria ja Persia ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
1300-luku ja Renessanssi · Maailmanhistoria ja Renessanssi ·
Satavuotinen sota
Satavuotinen sota on nimi, jonka historioitsijat ovat antaneet sarjalle toisiinsa liittyviä sotia, joita käytiin 116 vuoden jakson aikana Englannin ja Ranskan välillä.
1300-luku ja Satavuotinen sota · Maailmanhistoria ja Satavuotinen sota ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät 1300-luku ja Maailmanhistoria
- Mitä heillä on yhteistä 1300-luku ja Maailmanhistoria
- Yhtäläisyyksiä 1300-luku ja Maailmanhistoria
Vertailu 1300-luku ja Maailmanhistoria
1300-luku on 62 suhteet, kun taas Maailmanhistoria on 293. niillä on yhteistä 11, Jaccard'in indeksi on 3.10% = 11 / (62 + 293).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta 1300-luku ja Maailmanhistoria. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
