Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
16 suhteet: Berliini, Brandenburgin Maria Eleonoora, Brandenburgin markkreivikunta, Fredrik Vilhelm (Brandenburg), Hohenzollern, Itä-Preussi, Juhana Sigismund, Kalvinismi, Königsberg, Kolmikymmenvuotinen sota, Kustaa II Aadolf, Nördlingenin taistelu, Ruotsi, Vaaliruhtinas, 1619, 1640.
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Berliini · Katso lisää »
Brandenburgin Maria Eleonoora
Brandenburgin Maria Eleonoora (Marie Eleanore von Hohenzollern) (11. marraskuuta 1599 – 28. maaliskuuta 1655) oli saksalainen prinsessa ja Ruotsin kuningatar Kustaa II Aadolfin puolisona.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Brandenburgin Maria Eleonoora · Katso lisää »
Brandenburgin markkreivikunta
Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Brandenburgin markkreivikunta · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm (Brandenburg)
Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Fredrik Vilhelm (Brandenburg) · Katso lisää »
Hohenzollern
Hohenzollern-suvun vaakuna Hohenzollernin linna on lähellä Hechingenia Baden-Württembergissä. Vilhelm II (1859–1941) hallitsi vuosina 1888–1918. Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Hohenzollern · Katso lisää »
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Itä-Preussi · Katso lisää »
Juhana Sigismund
Juhana Sigismund (s. 8. marraskuuta 1572 Halle – k. 23. joulukuuta 1619 Berliini) oli Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinas vuosina 1608–1619 ja Preussin herttua.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Juhana Sigismund · Katso lisää »
Kalvinismi
Jean Calvin. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä ranskalaissyntyisen Jean Calvinin mukaan.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Kalvinismi · Katso lisää »
Königsberg
Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Königsberg · Katso lisää »
Kolmikymmenvuotinen sota
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Nördlingenin taistelu
Nördlingenin taistelu (joskus myös Allbuchin taistelu) käytiin 6. syyskuuta 1634 kolmikymmenvuotisen sodan aikana lähellä Nördlingenin kaupunkia Etelä-Saksassa.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Nördlingenin taistelu · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Ruotsi · Katso lisää »
Vaaliruhtinas
Henrik VII:n valintaan osallistuneet vaaliruhtinaat. Pergamentti ''Codex Balduineus'' vuodelta 1341. Vaaliruhtinas oli eräiden kirkollisten tai maallisten ruhtinaiden nimitys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja Vaaliruhtinas · Katso lisää »
1619
Ei kuvausta.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja 1619 · Katso lisää »
1640
Ei kuvausta.
Uusi!!: Yrjö Vilhelm ja 1640 · Katso lisää »
