Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Fredrik Vilhelm (Brandenburg)

Indeksi Fredrik Vilhelm (Brandenburg)

Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.

68 suhteet: Berliini, Brandenburg-Preussi, Brandenburgin markkreivikunta, Cölln, Christopher Clark, Elbe, Erioikeus, Espanjan Alankomaat, Fehrbellinin taistelu, Fredrik I (Preussi), Geometria, Govert Flinck, Gröningen, Haag, Habsburg, Halberstadt, Hiippakunta, Hohenzollern, Holsteinin herttuakunta, Hugenotit, Itsevaltius, Juhana Sigismund, Jumala, Junkkeri, Juutalaiset, Juutinrauma, Kahdeksankymmenvuotinen sota, Kalvinismi, Kanava, Kleve, Kolmikymmenvuotinen sota, Kymmenen käskyä, Leidenin yliopisto, Ludvig XIV, Luterilaisuus, Magdeburg, Metsästys, Minden, Nantesin edikti, Oder, Olivan rauha, Opportunismi, Orania-Nassau, Pohjan sota, Pommeri, Potsdam, Preussi, Preussin herttuakunta, Puolan kieli, Puolan kuningaskunta, ..., Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ranskan–Hollannin sota, Ruotsin suurvalta-aika, Sääty, Seppo Zetterberg, Szczecin, Taaleri, Taka-Pommeri, Tanska, Uusstoalaisuus, Vaaliruhtinas, Westfalenin rauha, Yhdistyneet provinssit, Yrjö Vilhelm, 16. helmikuuta, 1620, 1688, 9. toukokuuta. Laajenna indeksi (18 lisää) »

Berliini

Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Berliini · Katso lisää »

Brandenburg-Preussi

Brandenburg-Preussiksi kutsutaan Hohenzollernin suvun vaaliruhtinaiden personaaliunionina hallitsemaa ruhtinaskuntaa vuosina 1618–1701.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Brandenburg-Preussi · Katso lisää »

Brandenburgin markkreivikunta

Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Brandenburgin markkreivikunta · Katso lisää »

Cölln

Berliini ja Cölln vuoden 1270 tienoilla. Cölln oli vanhan Berliinin sisarkaupunki kaupunkien yhdistymiseen saakka.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Cölln · Katso lisää »

Christopher Clark

Christopher Clark (s. 1960 Sydney) on australialainen historioitsija ja uusimman ajan Euroopan historian professori St Catharine’s Collegessa Cambridgen yliopistossa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Christopher Clark · Katso lisää »

Elbe

Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Elbe · Katso lisää »

Erioikeus

356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Erioikeus · Katso lisää »

Espanjan Alankomaat

Espanjan Alankomaat oli nimitys Alankomaiden eteläisille maakunnille, jotka jäivät osaksi Espanjaa, kun kapinalliset hollantilaiset perustivat Yhdistyneet provinssit.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Espanjan Alankomaat · Katso lisää »

Fehrbellinin taistelu

Fehrbellinin taistelu oli Preussin alueella Fehrbellinissä (noin 50 km Berliinin luoteispuolella) 28.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Fehrbellinin taistelu · Katso lisää »

Fredrik I (Preussi)

Fredrik I (11. heinäkuuta 1657 Königsberg – 25. helmikuuta 1713 Berliini) oli Preussin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Fredrik I (Preussi) · Katso lisää »

Geometria

René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Geometria · Katso lisää »

Govert Flinck

''Jaakobin siunaus'', 1638. Govert (tai Govaert) Flinck (25. tammikuuta 1615 Kleve, Brandenburg – 2. helmikuuta 1660 Amsterdam) oli alankomaalainen taidemaalari.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Govert Flinck · Katso lisää »

Gröningen

Gröningen on kaupunki Börden piirikunnassa Saksi-Anhaltissa, Saksassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Gröningen · Katso lisää »

Haag

Haag (tai ’s-Gravenhage) on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Haag · Katso lisää »

Habsburg

Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Habsburg · Katso lisää »

Halberstadt

Halberstadt on kaupunki Saksi-Anhaltin osavaltiossa, Saksassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Halberstadt · Katso lisää »

Hiippakunta

Hiippakunta on kirkon hallinnollinen alue.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Hiippakunta · Katso lisää »

Hohenzollern

Hohenzollern-suvun vaakuna Hohenzollernin linna on lähellä Hechingenia Baden-Württembergissä. Vilhelm II (1859–1941) hallitsi vuosina 1888–1918. Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Hohenzollern · Katso lisää »

Holsteinin herttuakunta

Juutinmaa ja pohjoinen Saksa: Schleswig ja Holstein sijoitettuna nykypäivän Saksaan ja Tanskaan. Holsteinin herttuakunta (alasaksaksi Holsteen,, latinaksi ja historialliseksi englanniksi Holsatia) oli herttuakunta Elbe- ja Eider-jokien välissä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Holsteinin herttuakunta · Katso lisää »

Hugenotit

24. elokuuta 1572 tapahtunut hugenottien Pariisin joukkomurha, jossa kuoli yli kolmetuhatta protestanttia. Hugenotit olivat Ranskan protestantteja.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Hugenotit · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Itsevaltius · Katso lisää »

Juhana Sigismund

Juhana Sigismund (s. 8. marraskuuta 1572 Halle – k. 23. joulukuuta 1619 Berliini) oli Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinas vuosina 1608–1619 ja Preussin herttua.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Juhana Sigismund · Katso lisää »

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Jumala · Katso lisää »

Junkkeri

Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck oli taustaltaan junkkeri. Kuvassa Bismarck koiriensa kanssa. Junkkerit (saks. Junker, äännetään) olivat maanomistajaylimystöä Elben itäpuolisilla alueilla Preussissa ja Saksassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Junkkeri · Katso lisää »

Juutalaiset

Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Juutalaiset · Katso lisää »

Juutinrauma

Själlannin ja Skånen välissä. Juutinrauma on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Juutinrauma · Katso lisää »

Kahdeksankymmenvuotinen sota

Kahdeksankymmenvuotinen sota (tai Alankomaiden kapina tai -vapaussota) käytiin vuodesta 1568 vuoteen 1648, jolloin varhainen Alankomaiden tasavalta saavutti itsenäisyytensä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Kahdeksankymmenvuotinen sota · Katso lisää »

Kalvinismi

Jean Calvin. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä ranskalaissyntyisen Jean Calvinin mukaan.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Kalvinismi · Katso lisää »

Kanava

Yhdysvaltalainen lentotukialus USS America Suezin kanavassa vuonna 1981. Panaman kanavatyömaa Culebran leikkauksella vuonna 1907. Kanava avattiin liikenteelle 1914. Kanava on keinotekoinen, vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Kanava · Katso lisää »

Kleve

Kleven sijainti Kleven piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Kleve on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan läntisimmässä osassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Kleve · Katso lisää »

Kolmikymmenvuotinen sota

Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »

Kymmenen käskyä

Mooses lakitauluineen. Rembrandt, 1659. Kymmenen käskyä ovat juutalaisen ja kristillisen Raamatun mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinainvuorella antamat käskyt.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Kymmenen käskyä · Katso lisää »

Leidenin yliopisto

Leidenin yliopisto (Universiteit Leiden) on Leidenin kaupungissa sijaitseva Alankomaiden vanhin yliopisto.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Leidenin yliopisto · Katso lisää »

Ludvig XIV

Ludvig XIV (Ludvig Jumalan antama,, lisänimi Aurinkokuningas,, aikaisemmin Ludvig Suuri,, 5. syyskuuta 1638 Saint-Germain-en-Laye – 1. syyskuuta 1715 Versailles) oli Ranskan ja Navarran kuningas vuosina 1643–1715.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Ludvig XIV · Katso lisää »

Luterilaisuus

Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Luterilaisuus · Katso lisää »

Magdeburg

Magdeburg on Saksan osavaltion Saksi-Anhaltin pääkaupunki.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Magdeburg · Katso lisää »

Metsästys

Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa. Villisian metsästystä 1300-luvulla. Metsästys on vapaana elävien riistaeläinten pyydystämistä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Metsästys · Katso lisää »

Minden

Minden on kaupunki Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Minden · Katso lisää »

Nantesin edikti

Nantesin edikti Henrik IV Nantesin edikti (L'Édit de Nantes) oli Ranskan kuningas Henrik IV:n vuonna 1598 antama asetus, joka takasi hugenoteille lähes täyden uskonvapauden ja pääsyn valtion virkoihin.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Nantesin edikti · Katso lisää »

Oder

Oderin valuma-alue Tavarankuljetusta pääuomassa. Rędzińskan saari Wrocławin lähellä Vesivoimalaitos Wałyn lähellä Oderin tulva Brandenburgin osavaltiossa Oder on 841 kilometriä pitkä joki (myös 866 km, 854 km, 912 km), joka virtaa Tšekin, Puolan ja Saksan valtioiden alueilla.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Oder · Katso lisää »

Olivan rauha

Olivan rauha oli yksi Pohjan sodan päättäneistä rauhansopimuksista, jonka allekirjoittivat keisari Leopold I, Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm, Puola-Liettuan kuningas Juhana II Kasimir ja Ruotsin alaikäisen kuninkaan Kaarle XI:n holhoojahallituksen päämies Magnus Gabriel De la Gardie Olivan luostarissa lähellä Danzigia 3. toukokuuta 1660.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Olivan rauha · Katso lisää »

Opportunismi

Opportunismi merkitsee kulloistakin tilannetta hyväksi käyttävää, vallitsevia oloja myötäilevää asennoitumista tai niiden hyväksikäyttöä moraalisista näkökohdista välittämättä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Opportunismi · Katso lisää »

Orania-Nassau

Alankomaiden ensimmäisen käskynhaltijan Vilhelm I:n vaakuna Orania-Nassau on Nassaun suvun haara, jolla on ollut merkittävä asema Alankomaiden historiassa siitä asti, kun Vilhelm I Oranialainen järjesti hollantilaisten kapinan Espanjan hallintoa vastaan, mikä johti kahdeksankymmenvuotisen sodan jälkeen itsenäiseen Hollannin valtioon.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Orania-Nassau · Katso lisää »

Pohjan sota

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Pohjan sota · Katso lisää »

Pommeri

Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Pommeri · Katso lisää »

Potsdam

Templiner See ja Potsdam Sanssoucin linna on Potsdamin merkittävimpiä nähtävyyksiä Filmstudio Babelsberg Potsdamissa on maailman vanhin suurelokuvastudio Potsdam on Saksan Brandenburgin osavaltion pääkaupunki ja sijaitsee Havel-joen varrella Berliinin naapurissa, 26 kilometriä lounaaseen Berliinin keskustasta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Potsdam · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Preussi · Katso lisää »

Preussin herttuakunta

Preussin herttuakunta (raidoitus) vuoden 1575 paikkeilla. Preussin herttuakunta oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Preussin herttuakunta · Katso lisää »

Puolan kieli

Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Puolan kieli · Katso lisää »

Puolan kuningaskunta

Puolan kuningaskunta oli Puolan valtion virallisena nimenä keskiajalta vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Puolan kuningaskunta · Katso lisää »

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »

Ranskan–Hollannin sota

Ranskan–Hollannin sota käytiin vuosina 1672–79 Ranskan johtaman liittokunnan ja Alankomaiden johtaman Ranskan vastaisen liittokunnan välillä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Ranskan–Hollannin sota · Katso lisää »

Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Sääty · Katso lisää »

Seppo Zetterberg

Seppo Juhani Zetterberg (s. 5. joulukuuta 1945 Helsinki) on suomalainen historiantutkija, joka on tehnyt runsaasti Baltian ja Suomen autonomian ajan loppuun liittyvää tutkimusta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Seppo Zetterberg · Katso lisää »

Szczecin

Szczecin (IPA) on satamakaupunki Luoteis-Puolassa ja Länsi-Pommerin voivodikunnan pääkaupunki.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Szczecin · Katso lisää »

Taaleri

Saksan ja Itävallan historiallisia taalereita. Alhaalla keskellä vertailun vuoksi Yhdysvaltain neljännesdollari. Taaleri, taalari eli talari on nimitys monissa maissa 1500–1800-luvulla lyödyille rahoille.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Taaleri · Katso lisää »

Taka-Pommeri

Taka-Pommeri on kartassa keltaisella. Taka-Pommeri on Pommerin alue, joka sijaitsee Oderin ja Vähän-Pommerin välissä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Taka-Pommeri · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Tanska · Katso lisää »

Uusstoalaisuus

Peter Paul Rubens, ''Neljä filosofia'', 1611–1612. Vasemmalta oikealle: Peter Paul Rubens, Philip Rubens, Justus Lipsius ja Joannes Woverius. Uusstoalaisuus oli myöhemmän renessanssin ajan filosofinen liike, joka pyrki herättämään antiikin ajan stoalaisen filosofian muodossa, jonka kristillinen yleisö voisi hyväksyä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Uusstoalaisuus · Katso lisää »

Vaaliruhtinas

Henrik VII:n valintaan osallistuneet vaaliruhtinaat. Pergamentti ''Codex Balduineus'' vuodelta 1341. Vaaliruhtinas oli eräiden kirkollisten tai maallisten ruhtinaiden nimitys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Vaaliruhtinas · Katso lisää »

Westfalenin rauha

Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana alle­kirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Westfalenin rauha · Katso lisää »

Yhdistyneet provinssit

Yhdistyneet provinssit eli Alankomaiden tasavalta tai Yhdistyneet Alankomaat oli vuosina 1581–1795 olemassa ollut länsi-eurooppalainen tasavalta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Yhdistyneet provinssit · Katso lisää »

Yrjö Vilhelm

Brandenburgin vaaliruhtinas Yrjö Vilhelm Yrjö Vilhelm oli Hohenzollern-sukuinen Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua vuosina 1619–1640.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja Yrjö Vilhelm · Katso lisää »

16. helmikuuta

16.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja 16. helmikuuta · Katso lisää »

1620

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja 1620 · Katso lisää »

1688

Ei kuvausta.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja 1688 · Katso lisää »

9. toukokuuta

9.

Uusi!!: Fredrik Vilhelm (Brandenburg) ja 9. toukokuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Suuri vaaliruhtinas.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »