Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
68 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Devonikausi, Emajoki, Eroosio, Eurooppa, Gauja, Haanjan ylänkö, Hutita veskijärv, Iskna jõgi, Itä-Viron vesistöalue, Jõksi järv, Joensuu (vesistö), Joki, Kalevipoeg, Kanepin kunta, Karioja, Kivisimppu, Kokõ oja, Koorasten kylän järvialue, Kuningaskalastaja, Kuumajärvi, Lähde, Läpivirtausjärvi, Leevaku paisjärv, Leevi veskijärv, Mädajõgi, Meanderi (geomorfologia), Nahkiaiset, Narvanjoen vesistöalue, Natura 2000, Neliökilometri, Otepään ylänkö, Parisuu oja, Pasuri, Pühäjõgi, Põlvamaa, Peipsijärven alavesistöalue, Peipsijärvi, Piigandi järv, Piusa jõgi, Punasalakka, Rantanuoliainen, Räägu veskijärv, Räpina, Räpina järv, Räpinan kunta, Rõuge jõgi, Salakka, Särki, Setomaan kunta, ..., Suurjärv (Kooraste), Tamula järv, Turpa, Ura oja (Võhandu), Vagula järv, Vahejõgi, Valuma-alue, Vanajõgi (Võhandu), Vähkjärv (Piigandi), Väiso peakraav, Võhandu jõgi, Võru, Võrumaa, Võrun kunta, Vedenjakaja, Viro, Virtaama, Vuollejokisimpukka. Laajenna indeksi (18 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Devonikausi · Katso lisää »
Emajoki
EmajokiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on itäisessä Virossa virtaava 101 kilometrin pituinen joki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Emajoki · Katso lisää »
Eroosio
holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Eroosio · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Eurooppa · Katso lisää »
Gauja
Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Gauja · Katso lisää »
Haanjan ylänkö
Peipsijärven lounaispuolella. Haanjan ylängöllä on lunta ennen alankojen alueita ja oikealla ylhäällä maiden välisellä rajalla. Kuvan yläreunasta leikkautuu pois osa Otepään ylängöstä. Haanjan ylänkö on tämän nimisenä pääasiassa Virossa sijaitseva, mutta myös itään Venäjän Pihkovan alueelle ja etelään Itä-Latviaan ulottuva pieni ylänkö.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Haanjan ylänkö · Katso lisää »
Hutita veskijärv
Hutita veskijärv (myös Utita veskijärv) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva padottu järviallas.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Hutita veskijärv · Katso lisää »
Iskna jõgi
Iskna jõgi (Isknä jõgi, Ikna jõgi, Nõnova jõgi) on Virossa Võrumaalla Rõugen- ja Võrun kunnissa virtaava 29 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Iskna jõgi · Katso lisää »
Itä-Viron vesistöalue
Itä-Viron vesistöalue on Viron vesistöjen hallintoalue, jonka alle on koottu ne vesistöt, joiden vedet laskevat Suomenlahteen.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Itä-Viron vesistöalue · Katso lisää »
Jõksi järv
Jõksin järvi nähtynä Tallinna–Tartu–Võru–Luhamaa maanteiltä elokuussa 2013. Jõksi järv on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa Otepään ylängöllä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Jõksi järv · Katso lisää »
Joensuu (vesistö)
Daljoen joensuu satelliitista valokuvattuna. Joensuu eli jokisuu on virtaveden alajuoksulla se uoman kohta, jossa se joko yhtyy toiseen jokeen tai laskee järveen, tekojärveen tai mereen.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Joensuu (vesistö) · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Joki · Katso lisää »
Kalevipoeg
Maalaus eepoksesta "Kalevipoeg", tekijänä Oskar Kallis. Kalevipoeg on ns.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Kalevipoeg · Katso lisää »
Kanepin kunta
Kanepin kunta sijaitsee Kaakkois-Virossa Põlvamaan maakunnassa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Kanepin kunta · Katso lisää »
Karioja
Karioja on Viron Põlvamaalla ja Võrumaalla virtaava 14 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivuoja.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Karioja · Katso lisää »
Kivisimppu
Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Kivisimppu · Katso lisää »
Kokõ oja
Kokõ oja tai myös Kokle jõgi on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa virtaava oja, joka on 11 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Kokõ oja · Katso lisää »
Koorasten kylän järvialue
Jokilaaksot risteävät Suurjärven kohdalla. Pikjärven näkymässä huomaan laakson syvyyden. Piigandi ja Vähkjärvet sijaitsevat yhteisessä laaksossa. Koorasten kylän järvialue on Otepäässä ja Kanepissa Virossa yleisesti tunnettu 15 järven muodostama kokonaisuus, jonka lisäksi siihen voidaan liittää joitakin pienempiäkin järviä.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Koorasten kylän järvialue · Katso lisää »
Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Kuningaskalastaja · Katso lisää »
Kuumajärvi
Kuumajärven sijainti Peipsijärvellä. Näkymä Kuumajärvelle länsirannikon Meeksistä. Mehikoorman majakka, joka on opastanut Kuumajärven vesiliikennettä. Koidula liikennöi Laaksaaren ja Piirsaaren väliä. Kuumajärvi tai joskus Lämmijärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Peipsijärven keskiosa, joka jää eteläpuolisen järvenosan Pihkovanjärven ja pohjoispuolisen osan Suurjärven väliin.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Kuumajärvi · Katso lisää »
Lähde
Utajärven Sanginkylässä. Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa maan pinnalle.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Lähde · Katso lisää »
Läpivirtausjärvi
Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »
Leevaku paisjärv
Leevaku paisjärv on Põlvamaalla Virossa Räpinan kunnassa sijaitseva padottu järviallas.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Leevaku paisjärv · Katso lisää »
Leevi veskijärv
Leevi veskijärv (myös Leevi paisjärv) on Virossa Põlvamaalla Räpinan kunnassa Leevissä sijaitseva padottu järviallas.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Leevi veskijärv · Katso lisää »
Mädajõgi
Mädajõgi kuvattuna Mikitamäe–Kahkvan maantiesillalta. Mädajõgi (myös Mädäjõgi) on Virossa Võrumaalla ja Põlvamaalla virtaava 30 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Mädajõgi · Katso lisää »
Meanderi (geomorfologia)
Meandereita englantilaisessa Cuckmere-joessa. Kaavakuva meanderoivasta joesta. Meanderi on tasangolla virtaavan joen silmukkamainen mutka.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Meanderi (geomorfologia) · Katso lisää »
Nahkiaiset
Nahkiaiset (Petromyzontidae) ovat alkeellisia leuattomia selkärankaisia, joilla on sarveishampaiden reunustama pyöreä imusuu.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Nahkiaiset · Katso lisää »
Narvanjoen vesistöalue
Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Sama alue nähtynä Pihkovan alueen rajoilla. Narvanjoen vesistöalue muodostuu Suomenlahteen laskevan Narvanjoen ja sen pääjärven Peipsijärven sekä Võrtsjärven sivujokien yhteisistä valuma-alueista.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Narvanjoen vesistöalue · Katso lisää »
Natura 2000
Natura 2000 -suojelualueesta ilmoittava kyltti Belgiassa. Natura 2000 -suojelualue Slovakiassa. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Natura 2000 · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Neliökilometri · Katso lisää »
Otepään ylänkö
Otepään ylänkö on Viron eteläosassa Valgamaan, Põlvamaan, Tartumaan ja Võrumaan maakunnissa sijaitseva pieni ylänkö.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Otepään ylänkö · Katso lisää »
Parisuu oja
Parisuu oja (myös Parisoo peakraav, Parisuu kraav) on Virossa Põlvamaalla ja Valgamaalla virtaava 11 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivu-uoma.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Parisuu oja · Katso lisää »
Pasuri
Pasuri (Blicca bjoerkna) on särkikalojen heimoon kuuluva rehevissä sisä- ja murtovesissä viihtyvä kalalaji.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Pasuri · Katso lisää »
Pühäjõgi
Pühäjõgi tai myös Sillaotsa jõgi (sekä Pühajõgi) on Virossa Põlvamaalla ja Valgamaalla virtaava 15 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Pühäjõgi · Katso lisää »
Põlvamaa
Põlvamaa eli Põlva on maakunta Pihkovanjärven länsipuolella Etelä-Virossa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Põlvamaa · Katso lisää »
Peipsijärven alavesistöalue
Peipsijärven alavesistöalue on Viron vesistöjen hallinnollisessa aluejaossa osa Itä-Viron vesistöaluetta.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Peipsijärven alavesistöalue · Katso lisää »
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Peipsijärvi · Katso lisää »
Piigandi järv
Näkymä järven itäpään hiekkarannasta. Piigandi järv (myös Piigandi Kogrejärv, Mõntsiküla järv, Vana-Piigandi järv, Vana Piigaste järv) on Virossa Kanepin kunnassa Põlvamaalla Otepään ylängöllä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Piigandi järv · Katso lisää »
Piusa jõgi
250px Piusa jõgi, joskus myös Pimža jõgi, suomeksi joskus Piusajoki, sekä, on 109 kilometriä pitkä joki Virossa ja Venäjällä ja se laskee Pihkovanjärven länsirantaan.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Piusa jõgi · Katso lisää »
Punasalakka
Punasalakka (Alburnoides bipunctatus) on särkien heimoon (Leuciscidae) kuuluva pienikokoinen makean veden kala.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Punasalakka · Katso lisää »
Rantanuoliainen
Rantanuoliainen eli rantaneula (Cobitis taenia) on kalalaji, joka elää hitaasti virtaavissa tai seisovissa hiekkapohjaisissa vesissä.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Rantanuoliainen · Katso lisää »
Räägu veskijärv
Räägu veskijärv on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva padottu järviallas.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Räägu veskijärv · Katso lisää »
Räpina
Räpina on epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Räpinan kunnassa Kaakkois-Virossa, Põlvamaan maakunnassa, noin 60 kilometriä Tartosta kaakkoon.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Räpina · Katso lisää »
Räpina järv
Räpina järv (myös Räpina paisjärv) on Virossa Põlvamaalla Räpinassa sijaitseva padottu järviallas.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Räpina järv · Katso lisää »
Räpinan kunta
Räpinan kunta sijaitsee Kaakkois-Virossa Põlvamaan maakunnassa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Räpinan kunta · Katso lisää »
Rõuge jõgi
Rõuge jõgi sen meanderoivalla osuudella. Pato ja vesimylly Kakussa. Pitkä ja kapea Kahrilajärv seuraa laakson muotoja. Näkymä Rõugen kauppalaan Suurjärven etelärannasta. Lähteitä Liinjärven rinteillä Tindissä. Rõuge jõgi tai myös Äiu jõgi on Virossa Võrumaalla virtaava 26 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Rõuge jõgi · Katso lisää »
Salakka
Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkien heimon kalalaji.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Salakka · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Särki · Katso lisää »
Setomaan kunta
Setomaan kunta sijaitsee Kaakkois-Virossa Võrumaan maakunnassa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Setomaan kunta · Katso lisää »
Suurjärv (Kooraste)
Suurjärven hiekkapohjaista rantaa Suurjärv (myös Kooraste Suurjärv, Seegla järv, Kooraste järv) on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa Koorasten, Jõgeharan ja Rebasten kylissä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Suurjärv (Kooraste) · Katso lisää »
Tamula järv
Võhandu maratonin lähtitilanne vuonna 2019. Tamula järv tai myös Tamla järv on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa ja sen kaupungissa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Tamula järv · Katso lisää »
Turpa
Turpa (Squalius cephalus, ent. Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Turpa · Katso lisää »
Ura oja (Võhandu)
Ura oja tai Üra oja on Virossa Võrumaalla Rõugen- ja Võrun kunnissa virtaava 28 kilometriä pitkä joki, joka laskee Vagula järveen.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Ura oja (Võhandu) · Katso lisää »
Vagula järv
Vagula järv on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Vagula järv · Katso lisää »
Vahejõgi
Joen luusuan ruovikkoa elokuussa 2013. Vahejõgi on Virossa Võrumaalla Võrun kaupungissa sijaitseva lyhyt Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Vahejõgi · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Valuma-alue · Katso lisää »
Vanajõgi (Võhandu)
Vanajõgi vuonna 1784 laaditussa kartassa. Vanajõgi eli Vana-Võhandu jõgi on Virossa Võrumaalla Võrun kaupungissa sijaitseva lyhyt Võhandu jõen sivujoki.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Vanajõgi (Võhandu) · Katso lisää »
Vähkjärv (Piigandi)
Vähkjärv (myös Kanepi Vähkjärv, Piigandi Vähkjärv) on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa Otepään ylängöllä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Vähkjärv (Piigandi) · Katso lisää »
Väiso peakraav
Väiso peakraav on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva 12 kilometriä pitkä voimakkaasti ruopattu ja oikaistu Võhandu jõen sivu-uoma.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Väiso peakraav · Katso lisää »
Võhandu jõgi
Kirumpään silta Leveän ja soistuneen jokilaakson maisemaa Nulgan kylässä. Leveän joen talvimaisemaa Võõpsun kylässä lähellä rannikkosoita. Võhandu maraton vuonna 2012. Võhandu jõgi on 165 kilometriä pitkä joki Viron Võrumaalla ja Põlvamaalla, joka laskee Peipsijärven keskiosassa Kuumajärven länsirantaan.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Võhandu jõgi · Katso lisää »
Võru
Võru (võroksi Võro) on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Võru · Katso lisää »
Võrumaa
Võrumaa (võroksi Võromaa) eli Võrun maakunta sijaitsee Kaakkois-Virossa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Võrumaa · Katso lisää »
Võrun kunta
Võrun kunta sijaitsee Kaakkois-Virossa Võrumaan maakunnassa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Võrun kunta · Katso lisää »
Vedenjakaja
Vedenjakaja voi sijaita vuoriselänteen harjalla. Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa. Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Vedenjakaja · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Viro · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Virtaama · Katso lisää »
Vuollejokisimpukka
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji.
Uusi!!: Võhandu jõgi ja Vuollejokisimpukka · Katso lisää »
