43 suhteet: Ülemistejärvi, Christfried Ganander, Englannin kieli, Enn Vetemaa, Eno Raud, Franz Anton von Schiefner, Friedrich Reinhold Kreutzwald, Friedrich Robert Faehlmann, Georg Julius von Schultz, Helmer Winter, Kalevala, Kalevalamitta, Kalevanpoika, Kansalliseepos, Kristjan Jaak Peterson, Kuopio, Latvian kieli, Lāčplēsis, Lennuk, Liettuan kieli, Peipsijärvi, Ranskan kieli, Romanian kieli, Ruotsin kieli, Sensuuri, Suomen kieli, Taarapita, Tšekin kieli, Toompea, Ukrainan kieli, Unkarin kieli, Vanemuine (jumala), Võro, Venäjän kieli, Viro, Virolainen kansanrunous, Virolainen muinaisusko, Viron kansallinen herääminen, Viron kieli, 1853, 1857, 1861, 1862.
Ülemistejärvi
Ülemistejärvi Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupungin Tallinnan ja Tallinnan Lennart Meri -lentoaseman lähellä sijaitseva järvi, jonka pinta-ala on 9,6 neliökilometriä ja syvyys enimmillään kuusi metriä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Ülemistejärvi · Katso lisää »
Christfried Ganander
Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Christfried Ganander · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Englannin kieli · Katso lisää »
Enn Vetemaa
Enn Vetemaa esiintyi kirjallisuusfestivaali HeadReadissa 29. toukokuuta 2011. Enn Vetemaa (20. kesäkuuta 1936 – 28. maaliskuuta 2017) oli virolainen kirjailija ja säveltäjä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Enn Vetemaa · Katso lisää »
Eno Raud
Eno Raud (15. helmikuuta 1928 Tartto, Viro – 9. heinäkuuta 1996 Haapsalu, Viro) oli virolainen lastenkirjailija.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Eno Raud · Katso lisää »
Franz Anton von Schiefner
Franz Anton von Schiefner Franz Anton von Schiefner ((18. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1817 Rääveli (nyk. Tallinna), Vironmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. marraskuuta (J: 4. marraskuuta) 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli baltiansaksalainen kielitieteilijä ja kansatieteilijä, Kalevalan ensimmäisiä kääntäjiä. Häntä pidetään yhtenä uralistiikan, tibetologian, mongolistiikan ja kaukasistiikan perustajista.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Franz Anton von Schiefner · Katso lisää »
Friedrich Reinhold Kreutzwald
Friedrich Reinhold Kreutzwald (26. joulukuuta (J: 14. joulukuuta) 1803 Jõeperen kartano, Kadrina, Vironmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta (J: 13. elokuuta) 1882, Tartto, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli virolainen lääkäri, kirjailija ja Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kokoaja.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Friedrich Reinhold Kreutzwald · Katso lisää »
Friedrich Robert Faehlmann
Friedrich Robert Faehlmann 1838. Friedrich Robert Faehlmann t. Fählmann (21. joulukuuta 1798 Liigvalla, Järvamaa – 10. huhtikuuta 1850, TarttoOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1262) oli virolainen lääkäri ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Friedrich Robert Faehlmann · Katso lisää »
Georg Julius von Schultz
Georg Julius von Schultz, myös Georg Julius Schultz-Bertram ja Dr.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Georg Julius von Schultz · Katso lisää »
Helmer Winter
Helmer Winter (12. heinäkuuta 1895 Uusikaupunki – 17. tammikuuta 1963) oli suomalainen kieltenopettaja, suomentaja, paikallishistorian tutkija ja bibliofiili.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Helmer Winter · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Kalevala · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kalevanpoika
Kalevinpoika. Kuvitusta Kalevipoeg-teokseen. Oskar Kallis Kristjan Raud, "Nukkuva Kalevanpoika" Kalevanpojat eli Kalevinpojat ovat suomalaisen kansanperinteen tuntemia muinaisia jättiläisiä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Kalevanpoika · Katso lisää »
Kansalliseepos
Kansalliseepos on eepos-runoelma, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamaansa kansakunnan luonnetta ja historiaa.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Kansalliseepos · Katso lisää »
Kristjan Jaak Peterson
Kristjan Jaak Peterson. Franz Burchard Dörbeckin kivipiirros, 1822. Kristjan Jaak Peterson (14. maaliskuuta (J: 2 maaliskuuta) 1801 Riika, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 4. elokuuta (J: 23. heinäkuuta) 1822 Riika) oli virolainen runoilija ja kääntäjä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Kristjan Jaak Peterson · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Kuopio · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Latvian kieli · Katso lisää »
Lāčplēsis
Lāčplēsis eli Karhunkaataja on Latvian kansalliseepos, joka kertoo Lāčplēsiksen seikkailuista ja latvialaisten taistelusta saksalaisia ristiretkeilijöitä vastaan.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Lāčplēsis · Katso lisää »
Lennuk
Kuvitusta Kalevipoeg-eepoksen. Kristjan Raud, 1935 Lennuk on virolaisessa Kalevipoeg-eepoksessa kuvattu lentävä laiva, jonka sankari Kalevipoeg rakentaa lentääkseen maailman loppuun.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Lennuk · Katso lisää »
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Liettuan kieli · Katso lisää »
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Peipsijärvi · Katso lisää »
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Ranskan kieli · Katso lisää »
Romanian kieli
Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 24,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 58.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Romanian kieli · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Sensuuri
Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Sensuuri · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Suomen kieli · Katso lisää »
Taarapita
Taarapita eli Tarapita, Tooru tai Taara oli suosittujen käsitysten mukaan muinaisten virolaisten ja liiviläisten palvoma jumaluus.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Taarapita · Katso lisää »
Tšekin kieli
Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Tšekin kieli · Katso lisää »
Toompea
Olevisten kirkolta. Toompea (eli tuomiokirkonmäki) on mäellä sijaitseva alue Tallinnassa.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Toompea · Katso lisää »
Ukrainan kieli
Ukrainan kieli eli ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Ukrainan kieli · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Vanemuine (jumala)
Vanemuine on virolainen pseudomytologinen laulun ja soiton jumala.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Vanemuine (jumala) · Katso lisää »
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Võro · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Viro · Katso lisää »
Virolainen kansanrunous
Virolainen kansanrunous on samaa alkuperää kuin suomalainen ja sisältää sen kanssa paljon yhteisiä aineksia.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Virolainen kansanrunous · Katso lisää »
Virolainen muinaisusko
Virolainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Virolainen muinaisusko · Katso lisää »
Viron kansallinen herääminen
Viron kansallinen herääminen on historian ajanjakso, jolloin Venäjän keisarikunnan alaisuudessa eläneet virolaiset tunnustivat itsensä kansaksi, joka ansaitsee oikeuden hallita itseään.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Viron kansallinen herääminen · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Kalevipoeg ja Viron kieli · Katso lisää »
1853
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kalevipoeg ja 1853 · Katso lisää »
1857
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kalevipoeg ja 1857 · Katso lisää »
1861
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kalevipoeg ja 1861 · Katso lisää »
1862
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kalevipoeg ja 1862 · Katso lisää »