Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: Aino (Kalevalan hahmo), Hulluus, Insesti, Jumala (kristinusko), Kalevalamitta, Kullervo, Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä, Laulu, Laulujoutsen, Loitsu, Maailmanpylväs, Martti Haavio, Matthias Alexander Castrén, Murha, Pelästys, Pohjola (Kalevala), Pyhä kivi, Sananlasku, Simon Achrenius, Suomen kansan vanhat runot, Synti, Synty (mytologia), Tabu, Taikinajuuri, Tietäjä, Tuonela, Väinämöinen, Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo, Väki (mytologia), Vedenväki, Vihellys.
Aino (Kalevalan hahmo)
Akseli Gallen-Kallelan triptyykkimaalaus ''Aino-taru'' (1891). Keskimmäisessä kuvassa Väinämöinen on onkinut hukuttautuneen ja kalaksi muuttuneen Ainon, joka pakenee veteen, ja paetessaan näyttäytyy vielä kerran Ainona. Aino on Kalevalan henkilö, Joukahaisen sisar.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Aino (Kalevalan hahmo) · Katso lisää »
Hulluus
William Hogarthin piirros ''The Interior of Bedlam''. Hullu on vanha nimitys ihmisille, joiden käytös poikkeaa huomattavasti yhteisön normeista, usein mielenterveyden järkkymisen vuoksi.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Hulluus · Katso lisää »
Insesti
Oidipus ja sfinksi. Insesti (lat. incestus 'siveetön') eli sukurutsa (myös sukurutsaus) on toisilleen läheistä sukua olevien henkilöiden välistä sukupuolista kanssakäymistä.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Insesti · Katso lisää »
Jumala (kristinusko)
Jumala on kristittyjen uskoma ja kunnioittama korkein olento, jonka muita nimityksiä ovat muun muassa (Taivaan) Isä, Luoja, Herra ja Kaikkivaltias.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Jumala (kristinusko) · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kullervo
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervo on Kalevalan ja kalevalaisen kansanrunouden henkilö, jonka kohtalo on traaginen.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Kullervo · Katso lisää »
Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä
Suomalaisessa kansanperinteessä lappalaiset olivat erämaaseutujen asukkaita, ehkä saamelaisia.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä · Katso lisää »
Laulu
Arvid Liljelund, ''Virttä veisaava mies'' (1884). Islantilainen laulaja Björk. Laulaja käyttää vahvistinlaitteisiin liitettyä mikrofonia, jotta hänen äänensä kuuluisi kauemmas. Laulu on ihmisäänellä aikaansaatua musiikkia.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Laulu · Katso lisää »
Laulujoutsen
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintulaji.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Laulujoutsen · Katso lisää »
Loitsu
Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Loitsu · Katso lisää »
Maailmanpylväs
Maailmanpylväs on myyttinen maan taivaan yhdysside ja taivaankannen tukipilari.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Maailmanpylväs · Katso lisää »
Martti Haavio
Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Martti Haavio · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Murha
Miekalla lävistetty pääkallo. Aikalaispiirros murhaaja Viiltäjä-Jackista. Murha on harkittu ja tahallinen ihmisen tappaminen tai kuoleman aiheuttaminen, rikollista mielenlaatua osoittaen.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Murha · Katso lisää »
Pelästys
Pelästys on suomalaisessa kansanperinteessä oletettu alkusyy moniin sairauksiin, kuten myös keino parantaa niitä.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Pelästys · Katso lisää »
Pohjola (Kalevala)
''Jo näkyvi Pohjan portit, paistavi pahat veräjät, kivikummut kuumottavi...'' Pohjola (viroksi Põhjala) on itämerensuomalaisissa mytologioissa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyvä paikka tai maa, joka sijaitsee pohjoisessa.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Pohjola (Kalevala) · Katso lisää »
Pyhä kivi
Pyhä kivi Liettuassa. Pyhä kivi viittaa kiviin, joilla on rituaalista tai uskomuksellista merkitystä.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Pyhä kivi · Katso lisää »
Sananlasku
Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Sananlasku · Katso lisää »
Simon Achrenius
Simon (Simo) Achrenius (22. elokuuta 1729 Sievi – 31. joulukuuta 1782 Kruunupyy) oli suomalainen runoilija ja pappi.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Simon Achrenius · Katso lisää »
Suomen kansan vanhat runot
Suomen Kansan Vanhat Runot eli SKVR on 34-osainen teos, jossa on julkaistu suurin osa talteen kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta, noin 100 000 erillistä runotekstiä.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Suomen kansan vanhat runot · Katso lisää »
Synti
Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Synti · Katso lisää »
Synty (mytologia)
Synty on jonkin asian myyttinen alkuperä suomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Synty (mytologia) · Katso lisää »
Tabu
Tabu on jonkin pyhäksi tai vahingolliseksi katsotun tekemistä tai mainitsemista koskeva uskonnollinen tai uskomuksellinen kielto tai sen kohde.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Tabu · Katso lisää »
Taikinajuuri
Taikinajuuri käymässä. Taikinajuuri on leivonnassa käytetty hapateketju, jonka käyttö on osa vanhinta kohotetun leivän valmistustapaa kaikkialla maailmassa.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Taikinajuuri · Katso lisää »
Tietäjä
R. W. Ekmanin maalaus ''Väinämöisen soitto'' vuodelta 1866. Tietäjä on suomalaisessa kansanperinteessä taikavoimainen, yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Tietäjä · Katso lisää »
Tuonela
''Lemminkäisen äiti'' Tuonelan joella (Akseli Gallen-Kallela). Tuonela, Tuoni, Manala, Mana tai Vainajala on mytologinen kuolleiden valtakunta.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Tuonela · Katso lisää »
Väinämöinen
Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Väinämöinen · Katso lisää »
Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo
Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo on Martti Haavion kirjottama ja WSOY:n vuonna 1950 julkaisema tietokirja, joka käsittelee suomalaisen kansanrunouden päähenkilöä Väinämöistä.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo · Katso lisää »
Väki (mytologia)
Väki viittaa suomalaisessa mytologiassa ja kansanuskossa jonkin paikan kuviteltuihin haltiaolentoihin, esimerkiksi metsän väki tai hiiden väki.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Väki (mytologia) · Katso lisää »
Vedenväki
Vedenväki on suomalaisessa mytologiassa veden alla asuvien olentojen joukko sekä tämän joukon taikavoima.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Vedenväki · Katso lisää »
Vihellys
Vihellys tai viheltäminen on äänen muodostamista hengittämällä ilmaa sisään tai puhaltamalla ilmaa ulos suusta.
Uusi!!: Väinämöisen kiellot ja Vihellys · Katso lisää »
