Sisällysluettelo
8 suhteet: Isojako, Kemiö, Kemiön kirkonkylä, Kemiönsaari, Ratsutila, Röykkiöhauta, Sagalundin museo, Säteri.
Isojako
Someron Kimalan kylässä isojako toimitettiin vuosina 1780–1783. Noin 1 170 tynnyrinalan laajuiset maat järjesteltiin neljän omistajan kesken. Kuvassa isojakoasiakirjan kansilehti. Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako.
Katsoa Vreta ja Isojako
Kemiö
Kemiö on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee nykyisessä Varsinais-Suomen maakunnassa ja entisessä Länsi-Suomen läänissä.
Katsoa Vreta ja Kemiö
Kemiön kirkonkylä
Kemiön kirkonkylä on Kemiönsaaren kunnan kylä ja keskustaajama.
Katsoa Vreta ja Kemiön kirkonkylä
Kemiönsaari
Bengtskärin majakka on Kemiönsaaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva heinäkuulta 2010. Kemiönsaari on Suomen kunta Varsinais-Suomessa.
Katsoa Vreta ja Kemiönsaari
Ratsutila
Ratsutila eli rustholli oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta.
Katsoa Vreta ja Ratsutila
Röykkiöhauta
Falköpingin kunnassa Ruotsin Länsi-Götanmaalla. Röykkiöhauta on kivistä tai kivestä ja maasta rakennettu esihistoriallinen hauta, joita Suomen alueella esiintyy kivikauden lopulta myöhäiselle rautakaudelle saakka.
Katsoa Vreta ja Röykkiöhauta
Sagalundin museo
Sagalund on Kemiönsaaressa, Kemiön taajaman lähistöllä Vretassa toimiva, vuonna 1900 aloittanut ulkomuseo, jonka perustaja Nils Oskar Jansson otti esikuvakseen ruotsalaisen Artur Hazeliuksen Skansenin. Sagalundia on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi maaseutumuseoksi.
Katsoa Vreta ja Sagalundin museo
Säteri
Rälssisäteri eli säteritila (’asuinkartano’) on rälssitalo, jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta.
Katsoa Vreta ja Säteri