Sisällysluettelo
21 suhteet: Aitotumaiset, Eteläsaari, Hede, Heimo (biologia), Karva (kasvitiede), Kasvit, Koppisiemeniset, Kotoperäisyys, Kukinto, Kukka, Lehti (kasvitiede), Lehtilaita, Piipot, Poales, Putkilokasvit, Siemenkasvit, Suku (biologia), Tähkä, Uusi-Seelanti, Vihviläkasvit, Yksisirkkaiset.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Villapiippo ja Aitotumaiset
Eteläsaari
Uuden-Seelannin Eteläsaari, lyhyemmin Eteläsaari (maoriksi Te Waipounamu tai Te Waka a Māui), on toinen Uuden-Seelannin kahdesta pääsaaresta.
Katsoa Villapiippo ja Eteläsaari
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Katsoa Villapiippo ja Hede
Heimo (biologia)
Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.
Katsoa Villapiippo ja Heimo (biologia)
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Katsoa Villapiippo ja Karva (kasvitiede)
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Villapiippo ja Kasvit
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Katsoa Villapiippo ja Koppisiemeniset
Kotoperäisyys
Galápagossaarten kotoperäinen haukkalaji, galapagosinhiirihaukka. Kotoperäinen eli endeeminen eliölaji tai muu taksoni esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut.
Katsoa Villapiippo ja Kotoperäisyys
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Katsoa Villapiippo ja Kukinto
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Katsoa Villapiippo ja Kukka
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Katsoa Villapiippo ja Lehti (kasvitiede)
Lehtilaita
Lehtilaita tarkoittaa yleensä kasvin lehtilavan reunan ulkonäköä.
Katsoa Villapiippo ja Lehtilaita
Piipot
Piipot (Luzula) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon kuuluva kasvisuku.
Katsoa Villapiippo ja Piipot
Poales
Poales on yksisirkkaisten kasvien lahko, jonka merkittävin heimo on heinäkasvit (Poaceae).
Katsoa Villapiippo ja Poales
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Katsoa Villapiippo ja Putkilokasvit
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Katsoa Villapiippo ja Siemenkasvit
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Katsoa Villapiippo ja Suku (biologia)
Tähkä
alt.
Katsoa Villapiippo ja Tähkä
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Villapiippo ja Uusi-Seelanti
Vihviläkasvit
Vihviläkasvit (Juncaceae) on Poales-lahkoon kuuluva yksisirkkaisheimo.
Katsoa Villapiippo ja Vihviläkasvit
Yksisirkkaiset
Yksisirkkaiset (Monocotyledonae) ovat kasveja, joilla on vain yksi sirkkalehti eli alkeislehti.
Katsoa Villapiippo ja Yksisirkkaiset
Tunnetaan myös nimellä Luzula racemosa ssp. ulophylla, Luzula racemosa subsp. ulophylla, Luzula racemosa var. ulophylla, Luzula ulophylla.