Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
21 suhteet: Aichin prefektuuri, Carl Peter Thunberg, Elävä fossiili, Eurooppa, Fossiili, Havupuut, Heimo (biologia), Honshū, Japani, Joseph Gerhard Zuccarini, Käpy, Kotoperäisyys, Laakavarsi, Lehti (kasvitiede), Neulanen, Paljassiemeniset, Philipp Franz von Siebold, Siemenkasvit, Silmälläpidettävä laji, Triaskausi, Varjostinkuusikasvit.
Aichin prefektuuri
Aichin prefektuuri on yksi Japanin 47 prefektuurista.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Aichin prefektuuri · Katso lisää »
Carl Peter Thunberg
Carl Peter Thunberg (11. marraskuuta 1743 Jönköping – 8. elokuuta 1828 Vanha Uppsala) oli ruotsalainen kasvitieteilijä ja Carl von Linnén oppilas. Hänen vanhempansa olivat kirjanpitäjä Jean Thunberg ja Margareta Starkman. Naimisiin Thunberg meni 1784 Brita Charlotta Rudan kanssa. Carl Peter Thunberg opiskeli Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistui 1772 tohtoriksi iskiasta käsittelevällä väitöskirjalla. Thunberg oli yksi ”Linnén apostoleista”. Linnén suositusten avulla Thunberg sai stipendin 1770 opintoihin Amsterdamissa ja Pariisissa, jossa hän tapasi kasvitieteilijä Johan Burmanin ja tämän pojan Nicolaus Laurentius Burmanin. Näiden tuttavuuksien avulla hän pystyi 1772 matkustamaan Hollannin laskuun Japaniin Etelä-Afrikan ja Jaavan kautta. Hän meni Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian palvelukseen kirurgina, koska Japaniin otettiin vastaan vain hollantilaisia. Japanilaiset tulkit olivat myös lääkäreitä, niin hän sai matkalla myös lääketieteellistä tietoutta. Thunberg oli väsynyt tiukkaan valvontaan Japanissa ja matkusti vuonna 1776 takaisin Hollantiin. Matkan aikana hän vieraili muun muassa Ceylonilla ja kokosi merkittävän kasvikokoelman. Ennen kuin hän oli ehtinyt takaisin, hän sai viestin, että hänet oli valittu Carl von Linné nuoremman seuraajaksi botanices demonstrator -virkaan Uppsalan yliopistoon. Thunberg palasi Hollantiin 1778 ja Lontoon vierailun jälkeen palasi Ruotsiin maaliskuussa 1779. Seuraavat lähes 50 vuotta hän toimi opettajana Uppsalassa. Matkat, kokoelmat kasveista ja muista luonnonkohteista antoivat enemmän kuin 300 kuvausta etnografiasta, kasvitieteestä ja kielitieteestä. Thunberg kirjoitti omaelämäkerran ja hänen kirjeenvaihtonsa on myös julkaistu. Hänen luontoaiheinen kokoelmansa lahjoitettiin Uppsalan yliopiston kirjastolle. Muun muassa Thunberg ”löysi” ja kuvaili noin 800 japanilaista lajia ja rooibospensaan Etelä-Afrikassa sekä antoi niille tieteelliset nimet. Thunbergin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään auktorilyhennettä Thunb.. Thunbergin nimestä lyhennetty Thunb. voidaan yhdistää auktorina hänen nimeämiensä kasvien tieteellisiin nimiin. Thunberg kuvaili ja nimesi myös lintuja, muun muassa töyhtöelenian (Elaenia flavogaster) ja brasilianlehtinapsijan (Phyllomyias fasciatus). Kasvisuku Thunbergia eli susannat on nimetty Carl Peter Thunbergin kunniaksi.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Carl Peter Thunberg · Katso lisää »
Elävä fossiili
Elävä fossiili tarkoittaa eliölajia tai -ryhmää, joka on säilynyt nykyaikaan esihistoriallisista ajoista lähes muuttumattomana.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Elävä fossiili · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Eurooppa · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Fossiili · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Havupuut · Katso lisää »
Heimo (biologia)
Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Heimo (biologia) · Katso lisää »
Honshū
Honshū ("päämaa") on Japanin suurin saari ja yksi maan neljästä pääsaaresta; muut ovat Hokkaidō pohjoisessa Tsugarunsalmen takana, Shikoku etelässä Seton sisämeren toisella puolen ja Kyūshū lounaassa Kanmoninsalmen takana.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Honshū · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Japani · Katso lisää »
Joseph Gerhard Zuccarini
Joseph Gerhard Zuccarini (10. elokuuta 1797 München, Saksa – 18. helmikuuta 1848 München, Saksa) oli saksalainen kasvitieteilijä.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Joseph Gerhard Zuccarini · Katso lisää »
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Käpy · Katso lisää »
Kotoperäisyys
Galápagossaarten kotoperäinen haukkalaji, galapagosinhiirihaukka. Kotoperäinen eli endeeminen eliölaji tai muu taksoni esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Kotoperäisyys · Katso lisää »
Laakavarsi
Laakavarsi on litteä kasvin varren rakenne.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Laakavarsi · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Neulanen · Katso lisää »
Paljassiemeniset
Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Paljassiemeniset · Katso lisää »
Philipp Franz von Siebold
Philipp Franz Balthasar von Siebold (17. helmikuuta 1796 Würzburg Saksa – 18. lokakuuta 1866 München, Saksa) oli saksalainen lääkäri, luonnontieteilijä ja japanologi. Hän aloitti uransa Saksassa, mutta päätyi Hollantiin ja sitä kautta sen siirtomaahan, nykyiseen Indonesiaan. Siebold opetti 1820-luvulla länsimaista lääketiedettä Japanissa. Opiskelijoiden joukossa oli Keisuke Ito. Siebold perehtyi samanaikaisesti paikalliseen luontoon; hän tutki laajalti alueen floraa ja faunaa. Palattuaan Eurooppaan vuonna 1830 Siebold alkoi julkaista matkoiltaan keräämiään kokoelmia. Myöhemmällä iällään hän saavutti mainetta johtavana Japanin asiantuntijana. Siebold palasi Japaniin vasta 1850-luvun lopulla. Hän kuoli Münchenissä 70-vuotiaana. Lukuisat Japanissa esiintyvät kasvit ovat saaneet tieteellisen nimensä juuri häneltä. Sieboldin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liittettävää auktorilyhennettä Siebold.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Philipp Franz von Siebold · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Silmälläpidettävä laji
IUCN:n luokittelun uhanalaisuuden tasoihin. Silmälläpidettävä laji on eliölaji, jonka populaatio on taantunut tai huomattavan harvalukuinen.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Silmälläpidettävä laji · Katso lisää »
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Triaskausi · Katso lisää »
Varjostinkuusikasvit
Varjostinkuusikasvit (Sciadopityaceae) on havupuihin kuuluva paljassiemenisten kasvien heimo.
Uusi!!: Varjostinkuusi ja Varjostinkuusikasvit · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Sciadopitys, Sciadopitys verticillata, Varjostinkuuset.
