Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
18 suhteet: Aitokaksisirkkaiset, Allegoria, Asterales, Asterikasvit, Asteroideae, Carl von Linné, Hoikkahirvenjuuret, Isohirvenjuuri, Kasvit, Koppisiemeniset, Miekkahirvenjuuri, Paris, Putkilokasvit, Rantahirvenjuuri, Siemenkasvit, Troija, Troijan sota, Vanukehirvenjuuri.
Aitokaksisirkkaiset
Pitkäpalkojen siitepölyhiukkasessa on kolme ituaukkoa. Aitokaksisirkkaiset (Eudicotidae) ovat koppisiemenisiä, joilla on kaksi sirkkalehteä ja siitepölyhiukkasessa kolme ituaukkoa.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Aitokaksisirkkaiset · Katso lisää »
Allegoria
Tizian, ''Harkitsevuuden allegoria'' 1565. Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (susi, leijona, koira) edustaa viisauden asteita. Allegoria (kreikan sanoista ἄλλος ’toinen, muu’ ja ἀγορεύειν ’puhua julkisesti’) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Allegoria · Katso lisää »
Asterales
Asterales on kaksisirkkaisten asteridien Euasteridae II -ryhmään kuuluva kasvilahko.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Asterales · Katso lisää »
Asterikasvit
Asterikasvit eli mykerökukkaiskasvit (Asteraceae eli Compositae) on lajimäärältään maailman suurin siemenkasviheimo, jossa on 1 620 sukua ja 23 600 lajia.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Asterikasvit · Katso lisää »
Asteroideae
Asteroideae on alaheimo asterikasvien heimossa, joka voidaan jakaa 16 alaheimoon.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Asteroideae · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Carl von Linné · Katso lisää »
Hoikkahirvenjuuret
Hoikkahirvenjuuret (Pentanema) on asterikasveihin kuuluva kasvisuku, jossa on 34 lajia.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Hoikkahirvenjuuret · Katso lisää »
Isohirvenjuuri
Isohirvenjuuri (Inula helenium) on monivuotinen asterikasveihin kuuluva mauste- ja rohdoskasvi.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Isohirvenjuuri · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Kasvit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Miekkahirvenjuuri
Miekkahirvenjuuri (Inula ensifolia) on noin 30 sentin kokoinen keltakukkainen kasvi, joka kukkii kesä-elokuussa.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Miekkahirvenjuuri · Katso lisää »
Paris
Jacques-Louis Davidin maalaus ''Paris ja Helena'' (1788). Paris eli Aleksandros oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan kuninkaan Priamoksen ja tämän vaimon Hekaben poika.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Paris · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Rantahirvenjuuri
Rantahirvenjuuri (Inula salicina) on Euraasiassa kasvava monivuotinen, asterikasveihin kuuluva kasvi.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Rantahirvenjuuri · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu. Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen. Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX. Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti. Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Troija · Katso lisää »
Troijan sota
Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta. Troijan sota oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Troijan sota · Katso lisää »
Vanukehirvenjuuri
Vanukehirvenjuuri (Inula britannica) on Euraasiassa laajalti tavattava, keltakukkainen asterikasvi.
Uusi!!: Vankkahirvenjuuret ja Vanukehirvenjuuri · Katso lisää »
