Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Anja Snellman, Hannu Salama, Helsinki, J. H. Erkon palkinto, Keskiluokka, Kirjailija, Lohja, Samastuminen, Sonja O. kävi täällä, Suomalaiset, Tampere, Tampereen yliopisto, Veijo Meri, 18. elokuuta, 1943, 2018, 28. tammikuuta.
Anja Snellman
Anja Kyllikki Kauranen (kirjailija-terapeuttinimi Anja Snellman, s. 23. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja yleis- sekä seksuaaliterapeutti.
Uusi!!: Tytti Parras ja Anja Snellman · Katso lisää »
Hannu Salama
Hannu Sulo Salama (s. 4. lokakuuta 1936 Kouvola) on suomalainen, työväenluokkaisista aiheistaan tunnettu kirjailija.
Uusi!!: Tytti Parras ja Hannu Salama · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Tytti Parras ja Helsinki · Katso lisää »
J. H. Erkon palkinto
J.
Uusi!!: Tytti Parras ja J. H. Erkon palkinto · Katso lisää »
Keskiluokka
Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka sijoittuu keskelle yhteiskunnan sosiaalista hierarkiaa.
Uusi!!: Tytti Parras ja Keskiluokka · Katso lisää »
Kirjailija
Itävaltalainen kirjailija Anna Kim lukemassa teostaan. Hannu Mäkelä on yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.
Uusi!!: Tytti Parras ja Kirjailija · Katso lisää »
Lohja
kuva lohjan pääkirjastosta Lohja on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Tytti Parras ja Lohja · Katso lisää »
Samastuminen
Samastuminen (myös samaistuminen ja samastus) eli identifikaatio (S. Freud 2010, s. 67–. Samastuksessa ”yksilön ego pyrkii mukautumaan jonkin toisen egon kaltaiseksi, toimimaan sen tavoin, jäljittelemään sitä ja tavallaan ottamaan sen sisäänsä”. Samastuminen on varhaislapsuuden tärkeimpiä objektisuhteen muotoja; se on myös varhaisin ja alkuperäisin tunnesitoutumismuoto sekä tärkeä oppimisen ja henkisen kasvun keino. Samastuminen voi kohdistua paitsi ihmisiin myös muihin ulkomaailman objekteihin; riittää että asianosainen voi ”olla objektin kaltainen siinä ja siinä asiassa” Vihattuunkin objektiin voidaan samastua, sillä näin päästään osalliseksi sen voimasta. Yliminän muodostumiselle taas on edellytyksenä, että lapsi samastuu vanhempiensa kieltäviin, rajoittaviin ja moraalisiin puoliin. Freudin mukaan samastus on tapahtuma, jossa minö pyrkii suuntaamaan viettipohjan (id) libidovarausta itseensä. ”Ehkä samastuminen on yleensäkin edellytyksenä sille, että id luopuu kohteistaan”, hän arvioi. Kun eroottinen kohteenvalinta korvataan minän muuntumisella, minä pystyy siten hallitsemaan viettipohjaa. Ensi sijassa ilmiötä esiintyy silloin kun rakkauden kohde on menetetty tai sitä on muutoin vaikea saavuttaa (tältä osin kyseeseen tullevat myös kuvitteelliset hahmot). Freud jakoi samastumisen kolmia. Ensisijainen samastus on varhaisin muoto, ja se sijoittuu aikaan, jolloin lapsella ei vielä ole käsitystä minän ja ulkomaailman välisistä rajoista. Ensivuoroisen samastuksen perustana on tunnesuhde objektiin, yleensä äitiin. Toisvuoroinen samastus tarkoittaa sitä, että yksilö samastuu esimerkiksi menetettyyn rakkauden kohteeseen tai vihattuun objektiin. Kolmanneksi yksilö voi samastua johonkuhun toiseen ihmiseen jonkin yhteisen ominaisuuden perusteella; samastuksen ei tarvitse olla seksuaalisesti tai aggressiivisesti latautunutta. Samastuksen käsitettä on kehittänyt ja selventänyt Roy Schafer. Hän erottaa samastuksen ja sisällytyksen (introjektion). Samastus ja sisällytys ovat sisäistämisen eli internalisaation alalajeja. Samastuksessa yksilö saa kohteen itselleen sulautumalla siihen (sen edustukseen) ja omaksumalla sen käytösmuotoja. Sisällytyksessä jonkin kohteen piirteet sijaitsevat yksilön sisällä mutta niitä ei koeta osaksi psyykkistä itseä. Sisällytys on primaariprosessuaalinen kohde-edustus (objektirepresentaatio). Sisällytys muistuttaa ulkoista, erillistä kohdetta sikäli, että sisällytystä tuntuu mahdolliselta hallita ja sitä koetetaan hallita niin kuin ulkoista kohdetta. Mielessä kuviteltu musiikki, joka vaikuttaa ruumiiseen samoin, joskin lievemmin, kuin todellisuudessa soiva musiikki, sekä musiikki, joka pyörii itsepintaisesti mielessä ("korvamato"), tarjoavat esimerkkejä sisällytyksistä. Tuollaisia sisällytyksiä ei voi paeta, vaan ne seuraavat mukana niin kuin Kuu kulkijaa. Robert H. Koffin mukaan samastuksessa on.
Uusi!!: Tytti Parras ja Samastuminen · Katso lisää »
Sonja O. kävi täällä
Sonja O. kävi täällä on suomalaisen Anja Snellmanin, silloisen Kaurasen, esikoisromaani vuodelta 1981.
Uusi!!: Tytti Parras ja Sonja O. kävi täällä · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Tytti Parras ja Suomalaiset · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Tytti Parras ja Tampere · Katso lisää »
Tampereen yliopisto
Keskustakampuksen Päätalo vuonna 1960. Hervannan Kampusareena. Tampereen yliopisto (lyhenne TAU tai TUNI viitattaessa korkeakouluyhteisöön) on Tampereella toimiva yliopisto.
Uusi!!: Tytti Parras ja Tampereen yliopisto · Katso lisää »
Veijo Meri
Veijo Väinö Valvo Meri oli suomalainen kirjailija ja akateemikko.
Uusi!!: Tytti Parras ja Veijo Meri · Katso lisää »
18. elokuuta
18.
Uusi!!: Tytti Parras ja 18. elokuuta · Katso lisää »
1943
Vuosi 1943 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Tytti Parras ja 1943 · Katso lisää »
2018
2018 (MMXVIII) oli gregoriaanisen kalenterin normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Tytti Parras ja 2018 · Katso lisää »
28. tammikuuta
28.
Uusi!!: Tytti Parras ja 28. tammikuuta · Katso lisää »
