Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Tunturinuppisara

Indeksi Tunturinuppisara

Tunturinuppisara (Carex arctogena) on sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji.

28 suhteet: Aitotumaiset, Alalaji, Emi, Hede, Inari, Kalkki, Kasvit, Käsivarsi (Suomi), Koppisiemeniset, Kukinto, Lettonuppisara, Mätäs, Muonio, Muunnos (biologia), Ota (kasvitiede), Poales, Pullakko, Putkilokasvit, Sarakasvit, Sarat, Siemenkasvit, Suku (biologia), Suomi, Tähkä, Tunturi, Utsjoki, Varsi, Yksisirkkaiset.

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Alalaji

Kaksi variksen alalajia: varis (''Corvus corone cornix'') ja nokivaris (''Corvus corone corone''). Alalaji on tieteellisessä luokittelussa lajin jälkeen seuraava pienempi yksikkö (eli taksonominen taso).

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Alalaji · Katso lisää »

Emi

Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Emi · Katso lisää »

Hede

Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Hede · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Inari · Katso lisää »

Kalkki

Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Kalkki · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Kasvit · Katso lisää »

Käsivarsi (Suomi)

Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Kukinto

Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Kukinto · Katso lisää »

Lettonuppisara

Lettonuppisara eli nuppisara (Carex capitata) on sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Lettonuppisara · Katso lisää »

Mätäs

Mättäitä Mätäs tarkoittaa yleiskielessä pientä, pehmeää maanpinnan osaa, joka ulottuu ympäristöään ylemmäksi.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Mätäs · Katso lisää »

Muonio

Muonio, vuoteen 1923 Muonionniska, on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Muonio · Katso lisää »

Muunnos (biologia)

Muunnos (varietas, var.) on eliöiden taksonomisen luokittelun taso, joka on alalajin ja muodon välissä.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Muunnos (biologia) · Katso lisää »

Ota (kasvitiede)

Kierumataran (''Galium aparine'') otakärkinen lehti. Ota on kasvin lehdessä tai hedelmässä oleva pienikokoinen piikki tai piikkimäinen rakenne.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Ota (kasvitiede) · Katso lisää »

Poales

Poales on yksisirkkaisten kasvien lahko, jonka merkittävin heimo on heinäkasvit (Poaceae).

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Poales · Katso lisää »

Pullakko

Sarojen pullakoita Pullakko on sarakasveilla tavattava rakenne, jonka sisällä kukasta muodostuva hedelmä kehittyy.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Pullakko · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Sarakasvit

Sarakasvit (Cyperaceae) on Poales-lahkoon kuuluva kasviheimo, johon kuuluu 98 sukua ja 4350 lajia.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Sarakasvit · Katso lisää »

Sarat

Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Sarat · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Suku (biologia)

Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Suku (biologia) · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Suomi · Katso lisää »

Tähkä

alt.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Tähkä · Katso lisää »

Tunturi

Yllästunturi kesällä Ylläsjärven puolelta. Tuntureiksi kutsutaan Fennoskandiassa sijaitsevia puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Tunturi · Katso lisää »

Utsjoki

Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Utsjoki · Katso lisää »

Varsi

Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Varsi · Katso lisää »

Yksisirkkaiset

Yksisirkkaiset (Monocotyledonae) ovat kasveja, joilla on vain yksi sirkkalehti eli alkeislehti.

Uusi!!: Tunturinuppisara ja Yksisirkkaiset · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Carex arctogena.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »