Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Aleksandria, Antiokia, Dogmi, Ekumeeninen kirkolliskokous, Jerusalem, Justinianus II, Kanoninen oikeus, Katolinen kirkko, Keisari, Konstantinopoli, Konstantinos IV, Kristus (arvonimi), Legaatti, Monoteletismi, Ortodoksinen kirkko, Paavi, Patriarkka, Protestantismi, 680.
Aleksandria
Aleksandria (al-Iskandariyya; kopti, Rakotə) on kaupunki Egyptissä Välimeren rannalla, kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Mariout-järvestä, aivan Niilin suistossa.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Aleksandria · Katso lisää »
Antiokia
Antiokia oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki historiallisessa Syyriassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Antiokia · Katso lisää »
Dogmi
”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Dogmi · Katso lisää »
Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen kirkolliskokous (’synodi’,, konsiili) on koko (tunnettua tai tunnustettua) kristikuntaa koskeva piispainkokous, jonka päätösten katsotaan edustavan koko kristikunnan yleistä ja yhteistä kantaa.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Ekumeeninen kirkolliskokous · Katso lisää »
Jerusalem
Jerusalem on Israelin pääkaupunki.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Jerusalem · Katso lisää »
Justinianus II
Justinianus II kolikon kääntöpuolella oikealla, vastakkaisella puolella Jeesus, Konstantinopolissa lyöty solidus, 705 jaa. Justinianus II Rhinotmetos (669–711) oli Bysantin keisari vuosina 685–695 ja 705–711.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Justinianus II · Katso lisää »
Kanoninen oikeus
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Kanoninen oikeus · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Keisari · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Konstantinos IV
Konstantinos IV (652–685) oli Bysantin keisari vuosina 668–685.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Konstantinos IV · Katso lisää »
Kristus (arvonimi)
page.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Kristus (arvonimi) · Katso lisää »
Legaatti
Legaatti (latinaa, legatus; monikossa legati) oli antiikin Roomassa 1) lähettiläs, jonka Rooman senaatti lähetti tekemään valtiosopimuksia ja 2) tasavallan loppuaikoina provinssia hallitsevan virkamiehen lähin apulainen. Caesarista lähtien legaatti oli myös 100-luvun loppuun asti legioonankomentaja.Castren & Pietilä-Castren 2000, s. 298 Legaatti toimi duxin alaisuudessa, mutta saattoi olla myös duxista riippumaton, mikäli oli saavuttanut Roomassa vähintään preettorin arvon. Legaatit valittiin senaattorisukujen joukosta, ja koska legaatin asema takasi onnistuneen sotaretken päätteeksi leijonanosan ryöstösaaliista voittoisan legioonan legaatille, legaatin toimi oli erittäin haluttu. Pääasiallisia legaattivirkoja olivat legatus legionis ja legatus propraetor.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Legaatti · Katso lisää »
Monoteletismi
Monoteletismi on 600-luvulla muodostunut oppi, jonka keisari Herakleios I (keisarina 610–641) julisti Bysantin viralliseksi kristologiaksi yrittäen näin voittaa monofysitismin.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Monoteletismi · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Paavi · Katso lisää »
Patriarkka
Patriarkka (ja mormonismissa evankelistaa vastaava pappisvirka. Esimerkiksi juutalaisuudessa ja kristinuskossa Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia kutsutaan kolmeksi patriarkaksi, jolloin korostetaan heidän perustavaa asemaansa ja merkitystään juutalaisuuden historiassa.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Patriarkka · Katso lisää »
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja Protestantismi · Katso lisää »
680
Ei kuvausta.
Uusi!!: Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous ja 680 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Konstantinopolin 3. konsiili, Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous, Trullon konsiili.
