Sisällysluettelo
17 suhteet: Adrianopolin taistelu, Alaanit, Alarik, Ammianus Marcellinus, Areiolaisuus, Atanarik, Dnestr, Foederatus, Fritigern, Gootit, Hunnit, Länsigootit, Rooman valtakunta, Theodosius I, Tonava, Valens, Wulfila.
Adrianopolin taistelu
Adrianopolin taistelu käytiin vuonna 378 Itä-Rooman ja goottien välillä.
Katsoa Tervingit ja Adrianopolin taistelu
Alaanit
Alaanit olivat Kaukasuksen ja Donin välillä elänyt paimentolaiskansa, joka oli luultavasti sukua sarmaateille.
Katsoa Tervingit ja Alaanit
Alarik
Alarik (noin 370 – 410Frasetto s. 15 tai 411) oli visigoottien kuningas.
Katsoa Tervingit ja Alarik
Ammianus Marcellinus
Ammianus Marcellinus (n. 330 – jälkeen 392) oli roomalainen historioitsija.
Katsoa Tervingit ja Ammianus Marcellinus
Areiolaisuus
Teoderikista hoveineen, mutta ne on poistettu. Kuitenkin erääseen mosaiikin pylväistä on jäänyt näkyviin käden kuva. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut Jumalan kolminaisuutta koskenut oppi, joka tuomittiin harhaoppiseksi.
Katsoa Tervingit ja Areiolaisuus
Atanarik
Atanarik Atanarik tai Athanaric (k. 21. tammikuuta 381) oli tervingien eli visigoottien kuningas vuosina 364–376.
Katsoa Tervingit ja Atanarik
Dnestr
Dnestr on joki Itä-Euroopassa.
Katsoa Tervingit ja Dnestr
Foederatus
Foederatus (monikko foederati) on latinankielinen termi, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa liittolaisia, jotka eivät olleet Rooman siirtokuntia tai joilla ei ollut Rooman kansalaisuutta.
Katsoa Tervingit ja Foederatus
Fritigern
Fritigern (k. noin 380) oli visigoottien päällikkö, joka tunnetaan parhaiten vuoden 378 Adrianopolin taistelun voittajana.
Katsoa Tervingit ja Fritigern
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Katsoa Tervingit ja Gootit
Hunnit
''Hunnit taistelussa alaaneja vastaan''. Peter Johann Nepomuk Geigerin piirrokseen perustuva kaiverrus 1870-luvulta. Hunnit oli etnisesti kirjava paimentolaisväestö, joka tunkeutui Keski-Aasian arojen suunnasta Eurooppaan 300-luvun lopulla.
Katsoa Tervingit ja Hunnit
Länsigootit
Visigoottien kulkureitti. Länsigootit eli visigootit (Wisigothi, Vesi, Visi, Wesi, tai Wisi) olivat gootteihin lukeutunut germaaniheimo.
Katsoa Tervingit ja Länsigootit
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Tervingit ja Rooman valtakunta
Theodosius I
Keisari Theodosius Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395 Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395.
Katsoa Tervingit ja Theodosius I
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.
Katsoa Tervingit ja Tonava
Valens
soliduksessa. Kääntöpuolella myös veli Valentinianus I. Heidän välissään on siipensä levittänyt voitonjumala. Flavius Julius Valens (328 – 9. elokuuta 378) oli Rooman keisari vuosina 364–378.
Katsoa Tervingit ja Valens
Wulfila
Wulfila, gootiksi "Pieni susi" (myös Ulfilas tai Ulfila) (noin 311 – 382, Konstantinopoli) oli areiolainen piispa ja lähetyssaarnaaja sekä visigoottien hengellinen johtaja, joka käännytti gootit kristinuskoon ja kehitti goottilaisen aakkoston.
Katsoa Tervingit ja Wulfila