Sisällysluettelo
30 suhteet: Elias Magnus Fries, Harmaaleppä, Hedelmä, Hieskoivu, Itiö, Itiöemä, Kasvit, Koivut, Kotelosienet, Kotkansiipi, Laji, Lehti (kasvitiede), Lehtipuut, Lepät, Loinen, Metsähaapa, Metsäkuusi, Metsävaahtera, Mutaatio, Norkko, Rauduskoivu, Rätvänä, Saniaiset, Sienet, Somaattinen solu, Sormihanhikit, Suku (biologia), Tuomi, Tuulenpesäsieni, Verso.
Elias Magnus Fries
Elias Magnus Fries (1794−1878) oli ruotsalainen kasvi- ja sienitieteilijä ja ruotsalaisen sienitieteen isä.
Katsoa Taphrina ja Elias Magnus Fries
Harmaaleppä
Harmaaleppä (Alnus incana) on koivukasvien heimoon ja leppien sukuun kuuluva, pohjoisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla elävä puulaji.
Katsoa Taphrina ja Harmaaleppä
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Katsoa Taphrina ja Hedelmä
Hieskoivu
Hieskoivu (Betula pubescens) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Katsoa Taphrina ja Hieskoivu
Itiö
Itiö eli spori on monilla eliöillä esiintyvä lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai pieni solujoukko.
Katsoa Taphrina ja Itiö
Itiöemä
Kärpässienten maanpäällisiä osia eli niiden itioemiä Itiöemä on sienen maanpäällinen osa, jossa sen itiöt kehittyvät ja jonka avulla itiöt leviävät.
Katsoa Taphrina ja Itiöemä
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Taphrina ja Kasvit
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Katsoa Taphrina ja Koivut
Kotelosienet
Kotelosienet (Ascomycota) ovat sienikunnan kaarista se, johon kuuluu eniten lajeja, ainakin noin 33 000 lajia.
Katsoa Taphrina ja Kotelosienet
Kotkansiipi
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris, syn. Struthiopteris filicastrum) on suurikokoinen lehtojen saniainen.
Katsoa Taphrina ja Kotkansiipi
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Katsoa Taphrina ja Laji
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Katsoa Taphrina ja Lehti (kasvitiede)
Lehtipuut
kellastuvat ja putoavat. Lehtipuu on yhteisnimitys koppisiemenisiin kasveihin kuuluville puille, joilla on yleensä leveät lehdet toisin kuin havupuilla, joiden lehdet ovat usein kapeita neulasia tai pieniä suomulehtiä.
Katsoa Taphrina ja Lehtipuut
Lepät
Lepät (Alnus) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, joka sisältää noin 30 puu- ja pensaslajia.
Katsoa Taphrina ja Lepät
Loinen
Malarialoinen Loinen eli parasiitti on eliö, joka elää toisen eliön, isäntäeliön, kudoksissa (sisäloiset), iholla, turkissa tai läheisyydessä (ulkoloiset) aiheuttaen isäntälajille vahinkoa.
Katsoa Taphrina ja Loinen
Metsähaapa
Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.
Katsoa Taphrina ja Metsähaapa
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Katsoa Taphrina ja Metsäkuusi
Metsävaahtera
Metsävaahtera eli vaahtera (Acer platanoides) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva puu.
Katsoa Taphrina ja Metsävaahtera
Mutaatio
Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä.
Katsoa Taphrina ja Mutaatio
Norkko
Harmaalepän (''Alnus incana'') norkko. Norkko on pehmeälapakkoinen tähkäntapainen kukinto, jossa on pienet kukat ja joka kukkimisen jälkeen varisee kokonaisena.
Katsoa Taphrina ja Norkko
Rauduskoivu
Rauduskoivu (Betula pendula) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva lehtipuu.
Katsoa Taphrina ja Rauduskoivu
Rätvänä
Rätvänä (Potentilla erecta) on sormihanhikkien sukuun ja ruusukasvien heimoon kuuluva laji.
Katsoa Taphrina ja Rätvänä
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Katsoa Taphrina ja Saniaiset
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Katsoa Taphrina ja Sienet
Somaattinen solu
Somaattinen solu (kreikaksi soma.
Katsoa Taphrina ja Somaattinen solu
Sormihanhikit
Sormihanhikit eli hanhikit (Potentilla) on kasvisuku ruusukasvien heimossa.
Katsoa Taphrina ja Sormihanhikit
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Katsoa Taphrina ja Suku (biologia)
Tuomi
Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Taphrina ja Tuomi
Tuulenpesäsieni
Tuulenpesäsieni eli koivuntuulenpesä (Taphrina betulina) on kotelosieni, joka aiheuttaa tuulenpesiksi kutsuttuja kasvannaisia useimpiin koivulajeihin koko maassa.
Katsoa Taphrina ja Tuulenpesäsieni
Verso
Avokadon verso Verso on kasvitieteessä kasvin toinen pääosa juurten ohella.
Katsoa Taphrina ja Verso
Tunnetaan myös nimellä Tuulenpesäsienet.