Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Aitotumaiset, Boreaalinen vyöhyke, Eläimet, Eurooppa, Intia, Japani, Johann Friedrich Gmelin, Linnut, Muuttolintu, Punakylkirastas, Rastaat, Rastaat (suku), Selkäjänteiset, Siperia, Varpuslinnut.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Eläimet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Eurooppa · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Intia · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Japani · Katso lisää »
Johann Friedrich Gmelin
Johann Friedrich Gmelin (8. elokuuta 1748 Tübingen – 1. marraskuuta 1804 Göttingen) oli saksalainen luonnontieteilijä, lääkäri sekä kasvi- ja hyönteistutkija. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi Tübingenin yliopistosta vuonna 1769. Hän teki opintomatkan Hollantiin, Englantiin ja Itävaltaan. Vuonna 1772 hän otti vastaan Tübingenin yliopiston lääketieteen professuurin ja vuonna 1775 lääketieteen ja kemian professuurin Göttingenin yliopistossa. Vuonna 1778 kasvitieteen ja mineralogian oppituolit tulivat hänelle. Vuonna 1788 hän julkaisi Linnén Systema Naturaesta sen 13. painoksen monin korjauksin ja muutoksin. Johann Friedrich Gmelinin isä Philipp Friedrich Gmelin (1721–1768) oli taiteilija, kasvitieteilijä ja kemisti. Myös hänen poikansa Leopold Gmelin (1788–1853) oli kemisti. Johann Friedrich Gmelin kuvasi tieteelle lukuisia hyönteisiä, kasveja ja myös lintuja, muun muassa kyhmyjoutsenen, amerikanhaapanan, käärmekotkan, kääpiökotkan, keltajalkaviklon, kesykyyhkyn, harmaapäätikan, isokirvisen, harmaakurkkurastaan, mustaotsalepinkäisen, kirjosiipikäpylinnun, valkokurkkusirkun.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Johann Friedrich Gmelin · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Linnut · Katso lisää »
Muuttolintu
auran muotoisissa muodostelmissa Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Muuttolintu · Katso lisää »
Punakylkirastas
Punakylkirastas (Turdus iliacus) on Suomen yleisimpiä lintuja.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Punakylkirastas · Katso lisää »
Rastaat
Rastaat (Turdidae) on varpuslintujen lahkoon kuuluva suuri heimo, jonka lajeista suurin osa esiintyy luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa tai Afrikassa.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Rastaat · Katso lisää »
Rastaat (suku)
Rastaat (Turdus) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva lintusuku.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Rastaat (suku) · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Siperia · Katso lisää »
Varpuslinnut
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko.
Uusi!!: Harmaakurkkurastas ja Varpuslinnut · Katso lisää »
