Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Arvonimi, Asetus, Gediminas, Iivana Kalita, Itävallan keisari, Juhana III, Kaarle Kustaa (Ruotsin prinssi), Keisari, Kiova, Kiovan Rus, Kustaa IV Aadolf, Medici, Moskova, Podolia, Ruhtinas, Rurik, Suomen suuriruhtinas, Suurherttua, Toscanan suurherttuakunta, Transilvania, Tsaari, Vapauden aika, Vladimir, Volynia.
Arvonimi
Arvonimi voidaan antaa ansioituneelle henkilölle, joka on kunnostautunut hallitsijan palveluksessa tai muuten teoillaan tai sanoillaan edistänyt yhteistä hyvää.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Arvonimi · Katso lisää »
Asetus
Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös, joka annetaan lain antaman asetuksenantovaltuutuksen nojalla.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Asetus · Katso lisää »
Gediminas
Gediminas (n. 1275–1341) oli Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsija vuosina 1316–1341. Gediminas oli pakana ja vastusti voimakkaasti valtakuntansa kääntymistä kristinuskoon.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Gediminas · Katso lisää »
Iivana Kalita
Iivana I Kalita Iivana I Kalita (1. lokakuuta 1284 Kutškin, Vladimir Andrejevitš.: Ensimmäinen Moskovan ruhtinas Daniel Aleksandrovitš. Teoksessa: Isänmaallinen historia, Venäjän tiedeakatemia, Venäjän historian instituutti, 1995. No. 1, Ss. 94-107 tai 1288 Borisov, Nikolai Sergejevitš.: Ivan Kalita. Molodoja gvardija, Moskova 2005. ss. 34-35; 37-38. (Huomattavien ihmisten elämiä). ISBN 5-235-02263-7 tai 1304 Moskovan suuriruhtinaskunta – 31. maaliskuuta 1340 tai 1341, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan ruhtinas vuonna 1322 ja suuriruhtinas vuosina 1325–1340, Novgorodin suuriruhtinas vuodesta 1329 ja Vladimirin suuriruhtinas vuodesta 1328 alkaen.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Iivana Kalita · Katso lisää »
Itävallan keisari
Itävallan keisari oli arvonimi, jonka Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti käyttöön vuonna 1804 pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla, joka oli vasikään julistanut itsensä Ranskan keisariksi.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Itävallan keisari · Katso lisää »
Juhana III
Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Juhana III · Katso lisää »
Kaarle Kustaa (Ruotsin prinssi)
Kaarle Kustaa (2. joulukuuta 1802 – 10. syyskuuta 1805) Find a grave.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Kaarle Kustaa (Ruotsin prinssi) · Katso lisää »
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Keisari · Katso lisää »
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Kiova · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Kustaa IV Aadolf
Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »
Medici
Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1200-luvulta 1700-luvulle.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Medici · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Moskova · Katso lisää »
Podolia
Podolian alue Ukrainassa Podolia on Ukrainassa sijaitseva historiallinen alue, joka käsittää Hmelnytskyin ja Vinnytsjan hallinnolliset alueet kokonaan sekä neljän muun alueen luoteisia osia.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Podolia · Katso lisää »
Ruhtinas
Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhäisaateliin.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Ruhtinas · Katso lisää »
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Rurik · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Suurherttua
Suurherttua on ruhtinaallinen arvonimi, jota käytetään Länsi-Euroopassa eritoten saksalaisen vaikutuksen alueella.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Suurherttua · Katso lisää »
Toscanan suurherttuakunta
Toscanan suurherttuakunta oli Keski-Italiassa vuosina 1569–1859 sijainnut valtio, jonka pääkaupunki oli Firenze.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Toscanan suurherttuakunta · Katso lisää »
Transilvania
Transilvania (tai Transilvania) on historiallinen alue ja suuriruhtinaskunta, joka kattaa nykyisen Romanian keskiosat.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Transilvania · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Tsaari · Katso lisää »
Vapauden aika
Vapauden aika eli säätyvallan aika on Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Vapauden aika · Katso lisää »
Vladimir
Vladimir on kaupunki Venäjällä 200 kilometriä Moskovasta itäkoilliseen.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Vladimir · Katso lisää »
Volynia
Volynian sijainti (keltaisella) Volynia on historiallinen alue, joka sijaitsee Länsi-Ukrainassa ja Kaakkois-Puolassa Pripet- ja Bugjokien välissä Galitsian ja Podolian pohjoispuolella.
Uusi!!: Suuriruhtinas ja Volynia · Katso lisää »
