Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Afrikka, Australaasia, Australia, Brasilia, Etelä-Amerikka, Eurooppa, Fossiili, Gondwana, Kasuaarilinnut, Kiivit, Kladi, Liitukausi, Linnut, Moalinnut, Nandut, Norsulinnut, Palaeognathae, Paleoseeni, Parafyleettinen ryhmä, Rintalasta, Strutsit, Sukupuutto, Tinamit, Uusi-Guinea, Uusi-Seelanti.
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Afrikka · Katso lisää »
Australaasia
Australaasia Australaasia eliömaantieteellisenä alueena ja sen eri rajauksia. Tummemmalla on merkitty jääkausien aikana kuivana maana ollut mannerjalusta. Australaasia on eliömaantieteellinen alue, johon kuuluu Australia, Oseania, Uusi-Guinea ja Indonesian itäiset saaret.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Australaasia · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Australia · Katso lisää »
Brasilia
Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan ja se on myös sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Brasilia · Katso lisää »
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Eurooppa · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Fossiili · Katso lisää »
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Gondwana · Katso lisää »
Kasuaarilinnut
Kasuaarilinnut (Casuariiformes) on lintujen lahko, johon kuuluu neljä Australaasian alueella elävää lajia.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Kasuaarilinnut · Katso lisää »
Kiivit
Kiivit ovat Uudesta-Seelannista peräisin olevia lentokyvyttömiä lintuja, jotka muodostavat heimon Apterygidae ainoan suvun Apteryx.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Kiivit · Katso lisää »
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Kladi · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Liitukausi · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Linnut · Katso lisää »
Moalinnut
Moalinnut (Dinornithiformes) on sukupuuttoon kuollut lahko suurikokoisia, lentokyvyttömiä lintuja, jotka elivät Uudessa-Seelannissa.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Moalinnut · Katso lisää »
Nandut
Nandut ovat nandulintujen lahkoon kuuluvia suuria lentokyvyttömiä lintuja.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Nandut · Katso lisää »
Norsulinnut
Norsulinnut, vanhoilta nimiltään elefanttilinnut, madagaskarinstrutsit tai jättiläisstrutsit, (Aepyornithidae) on sukupuuttoon kuollut heimo lentokyvyttömiä lintulajeja.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Norsulinnut · Katso lisää »
Palaeognathae
Palaeognathae on lintujen ryhmä, joka sisältää lentokykyiset tinamit ja lentokyvyttömät sileälastaiset.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Palaeognathae · Katso lisää »
Paleoseeni
Purgatorius, paleoseeniajan hieman oravaa muistuttanut nisäkäs Paleoseeni on geologinen ajanjakso, epookki, liitukauden jälkeen 66–56 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Paleoseeni · Katso lisää »
Parafyleettinen ryhmä
Selkärankaisten yksinkertainen kladogrammi. Matelijat (sininen) on '''parafyleettinen''' ryhmä, sillä sen ulkopuolelle on rajattu linnut (Aves). Sauropsidit (Sauropsida, keltainen) sen sijaan on '''monofyleettinen''' ryhmä eli kladi, joka sisältää sauropsidien kantamuodon ja kaikki sen jälkeläiset, niin matelijat kuin linnut. Tasalämpöiset eläimet (linnut ja nisäkkäät, punainen) on '''polyfyleettinen''' ryhmä. Parafyleettinen ryhmä on kladistiikassa karsittu monofyleettinen eliöiden ryhmä (kladi), joka sisältää lajien yhteisen kantamuodon, mutta sulkee pois tiettyjä monofyleettisiä ryhmiä – yleensä yhden tai kaksi.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Parafyleettinen ryhmä · Katso lisää »
Rintalasta
Rintalasta vatsanpuolelta kuvattuna. Rintalasta ja siihen kiinnittyvät kylkiluut. Rintalasta (sternum) on pitkä ja litteä luu, joka sijaitsee keskellä rintakehää.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Rintalasta · Katso lisää »
Strutsit
Strutsit (Struthionidae) on lintuheimo, johon kuuluu yksi suku, strutsit (Struthio).
Uusi!!: Sileälastaiset ja Strutsit · Katso lisää »
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Sukupuutto · Katso lisää »
Tinamit
Tinamit (Tinamidae) on eteläamerikkalainen lintujen heimo, joka nykyisin muodostaa oman lahkonsa tinamilinnut (Tinamiformes).
Uusi!!: Sileälastaiset ja Tinamit · Katso lisää »
Uusi-Guinea
Uuden-Guinean pinnanmuodot. Uusi-Guinea on juuri päiväntasaajan eteläpuolella sekä Australian pohjoispuolella sijaitseva saari, joka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin saari Grönlannin jälkeen.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Uusi-Guinea · Katso lisää »
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Uusi!!: Sileälastaiset ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »
