74 suhteet: Afrikka, Ahma, Amerikka, Antilooppi, Apinat, Australia (maanosa), Brontotheriidae, Dania-vaihe, Dinosaurukset, Eoseeni, Epookki (geologia), Etelämanner, Eurooppa, Evoluutio, Fossiili, Gasellit, Gastornis, Geologinen ajanlasku, Grönlanti, Hevoseläimet, Hirvieläimet, Hyaenodon, Hyönteissyöjä, Hyeenat, Iridium, Jäätikkö, K/T-raja, Kamelit, Karhu, Kasvihuoneilmiö, Kasvinsyöjä, Kavioeläimet, Kädelliset, Kengurut, Kenotsooinen maailmankausi, Klatraatti, Koira, Kreodontit, Lammas, Lepakot, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Maastricht-vaihe, Marsu, Metaani, Metaaniklatraatti, Metsä, Nisäkkäät, Nokkaeläimet, Norsut, ..., Oravat, Paleogeenikausi, Paleoseeni, Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu, Pöllöt, Pesukarhu, Petoeläimet, Pohjois-Amerikka, Pussieläimet, Pussirotat, Puu, Ranska, Rotat, Sarvikuonot, Sika, Skandinavia, Sorkkaeläimet, Strutsi, Susi, Tupaijat, Valaat, Vuori, Yöeläin, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (24 lisää) »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Paleoseeni ja Afrikka · Katso lisää »
Ahma
Ahma (Gulo gulo), joka tunnetaan myös nimillä osma, osmo, kätkä (pohjoissaamen kielestä geatki) ja kamppi, on Euroopan suurin näätäeläin, hieman mäyrää suurempi.
Uusi!!: Paleoseeni ja Ahma · Katso lisää »
Amerikka
Amerikan manner eli Uusi manner. Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla.
Uusi!!: Paleoseeni ja Amerikka · Katso lisää »
Antilooppi
Antilooppi on nimitys, jota käytetään monista erilaisista onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluvista, Afrikassa ja Aasiassa elävistä sorkkaeläinlajeista.
Uusi!!: Paleoseeni ja Antilooppi · Katso lisää »
Apinat
Apinat (Simiiformes) ovat kädellisten (Primates) lahkoon kuuluvia nisäkkäitä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Apinat · Katso lisää »
Australia (maanosa)
Australian maanosan sijainti. Manner-Australia satelliittikuvassa, mannerjalusta vaaleansinisellä. Australia on maantieteellisesti pienin maanosa maapallolla.
Uusi!!: Paleoseeni ja Australia (maanosa) · Katso lisää »
Brontotheriidae
Brontotheriidae oli kavioeläimiin kuulunut heimo, joka käsitti nykyisiä sarvikuonoja muistuttaneita eläimiä Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Paleoseeni ja Brontotheriidae · Katso lisää »
Dania-vaihe
puupäästäisiä tai oravia ehkä muistuttanut ''Purgatorius''. Dania-vaihe (engl. Danian), varhaispaleoseeni oli geologinen ajanjakso noin 65,5–61,7 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Dania-vaihe · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Eoseeni · Katso lisää »
Epookki (geologia)
Epookki on geologisessa ajanlaskussa kautta lyhyempi, mutta vaihetta pitempi ajanjakso.
Uusi!!: Paleoseeni ja Epookki (geologia) · Katso lisää »
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Uusi!!: Paleoseeni ja Etelämanner · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Eurooppa · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Paleoseeni ja Evoluutio · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Paleoseeni ja Fossiili · Katso lisää »
Gasellit
Gasellit (Antilopinae, kreikan sanasta 'kukkasilmäiset') on onttosarvisten (Bovidae) alaheimo, johon kuuluu useita Aasiassa ja Afrikassa eläviä lajeja.
Uusi!!: Paleoseeni ja Gasellit · Katso lisää »
Gastornis
Gastornis on sukupuuttoon kuollut lentokyvyttömien lintujen suku.
Uusi!!: Paleoseeni ja Gastornis · Katso lisää »
Geologinen ajanlasku
Geologiset aikakaudet esitettynä spiraalina Geologinen ajanlasku on geologiassa ja paleontologiassa käytetty stratigrafiaan perustuva mittausmenetelmä, joka jakaa maapallon historian kansainvälisesti sovittuihin ajanjaksoihin.
Uusi!!: Paleoseeni ja Geologinen ajanlasku · Katso lisää »
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Grönlanti · Katso lisää »
Hevoseläimet
Hevoseläimet eli aasit, hevoset ja seeprat (Equidae) on kavioeläimiin kuuluva, hevosen kaltaisten eläinten heimo.
Uusi!!: Paleoseeni ja Hevoseläimet · Katso lisää »
Hirvieläimet
Hirvieläimet (Cervidae) on sorkkaeläinten heimo, johon kuuluu noin 50 lajia.
Uusi!!: Paleoseeni ja Hirvieläimet · Katso lisää »
Hyaenodon
Hyaenodon (nimen merkitys: ”hyeenan hammas”) on sukupuuttoon kuollut kreodontteihin kuuluva nisäkässuku.
Uusi!!: Paleoseeni ja Hyaenodon · Katso lisää »
Hyönteissyöjä
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Hyönteissyöjä · Katso lisää »
Hyeenat
Hyeenat (Hyaenidae) on petoeläinten heimo.
Uusi!!: Paleoseeni ja Hyeenat · Katso lisää »
Iridium
Iridium (sanasta iris, ’sateenkaari’) on raskas, hauras valkoinen metalli, jonka kemiallinen merkki on Ir.
Uusi!!: Paleoseeni ja Iridium · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Paleoseeni ja Jäätikkö · Katso lisää »
K/T-raja
Coloradossa. Ilmeisesti omasta päästä keksitty termi, maanjäristys ja hyökyaalto kylvivät tuhoa miljoonien neliökilometrien alueella. Liitukauden-paleogeenin raja (K-Pg-raja, aiemmin K/T-raja) kivikerrostumissa näkyvä raja liitukauden ja tertiäärikauden välissä.
Uusi!!: Paleoseeni ja K/T-raja · Katso lisää »
Kamelit
Kamelit (Camelidae) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsheimo.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kamelit · Katso lisää »
Karhu
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Karhu · Katso lisää »
Kasvihuoneilmiö
Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »
Kasvinsyöjä
Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »
Kavioeläimet
Kavioeläimet (Perissodactyla) on nisäkkäiden luokkaan kuuluva eläinlahko.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kavioeläimet · Katso lisää »
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kädelliset · Katso lisää »
Kengurut
Kengurut (Macropodidae) on pussieläinten heimo Macropodiformes-alalahkossa.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kengurut · Katso lisää »
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kenotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Klatraatti
Klatraattihydraattien rakenteita Klatraatti tarkoittaa yhdistettä, jossa molekyylien muodostaman häkkimäisen rakenteen sisällä on toinen atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Paleoseeni ja Klatraatti · Katso lisää »
Koira
Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.
Uusi!!: Paleoseeni ja Koira · Katso lisää »
Kreodontit
Kreodontit (Creodonta), oli suuri nisäkäspetojen lahko, jonka jäsenet muistuttivat koiria, kissoja ja hyeenoja.
Uusi!!: Paleoseeni ja Kreodontit · Katso lisää »
Lammas
Lammas (Ovis aries) on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs, jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi.
Uusi!!: Paleoseeni ja Lammas · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Paleoseeni ja Lepakot · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Liitukausi · Katso lisää »
Maastricht-vaihe
Maastricht-vaihe oli myöhäisliitukauden päättänyt geologinen ajanjakso, nykyisten ajoitusten mukaan noin 70,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Maastricht-vaihe · Katso lisää »
Marsu
Marsu (Cavia porcellus) on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva jyrsijä, josta on tullut suosittu lemmikkieläin.
Uusi!!: Paleoseeni ja Marsu · Katso lisää »
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Uusi!!: Paleoseeni ja Metaani · Katso lisää »
Metaaniklatraatti
Metaaniklatraatin polttoa. Metaaniklatraatti tai metaanihydraatti (metaanijääkasauma, ”palava jää”) on valkoista huokoista jäätä, jossa vesijään kiderakenne sulkee metaanikaasun (CH4) sisäänsä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Metaaniklatraatti · Katso lisää »
Metsä
Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
Uusi!!: Paleoseeni ja Metsä · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Paleoseeni ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Nokkaeläimet
Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.
Uusi!!: Paleoseeni ja Nokkaeläimet · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Norsut · Katso lisää »
Oravat
Oravat (Sciuridae) on laaja jyrsijöiden heimo, johon kuuluvat muun muassa varsinaiset oravat, liito-orava, murmelit ja siiselit.
Uusi!!: Paleoseeni ja Oravat · Katso lisää »
Paleogeenikausi
Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Paleogeenikausi · Katso lisää »
Paleoseeni
Purgatorius, paleoseeniajan hieman oravaa muistuttanut nisäkäs Paleoseeni on geologinen ajanjakso, epookki, liitukauden jälkeen 66–56 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Paleoseeni ja Paleoseeni · Katso lisää »
Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu
Kerrostumista mitattu ilmaston muutoskäyrä. PETM on arvioitu ehkä kertoimella 2 liian pieneksi, koska näytteitä on otettu niin harvoin. Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu (PETM, IETM, LPTM) päätti noin 55 miljoonaa vuotta sitten paleoseenin, kauden jolla alkeelliset nisäkkäät kehittyivät.
Uusi!!: Paleoseeni ja Paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu · Katso lisää »
Pöllöt
Pöllöt (Strigidae) on pöllölintujen lahkoon kuuluva lintuheimo.
Uusi!!: Paleoseeni ja Pöllöt · Katso lisää »
Pesukarhu
Pesukarhu eli supi, sivu 510.
Uusi!!: Paleoseeni ja Pesukarhu · Katso lisää »
Petoeläimet
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia.
Uusi!!: Paleoseeni ja Petoeläimet · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Uusi!!: Paleoseeni ja Pussieläimet · Katso lisää »
Pussirotat
Pussirotat eli opossumit (lahko Didelphimorphia ja sen ainoa heimo Didelphidae) ovat Amerikassa eläviä pussieläimiä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Pussirotat · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Paleoseeni ja Puu · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Paleoseeni ja Ranska · Katso lisää »
Rotat
Rotat (Rattus) on jyrsijöiden suku, johon kuuluu 55 lajia.
Uusi!!: Paleoseeni ja Rotat · Katso lisää »
Sarvikuonot
Sarvikuonot (Rhinocerotidae) ovat kavioeläimiin kuuluvia suurikokoisia nisäkkäitä, joita elää luonnonvaraisina Afrikassa ja Aasiassa.
Uusi!!: Paleoseeni ja Sarvikuonot · Katso lisää »
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Uusi!!: Paleoseeni ja Sika · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Paleoseeni ja Skandinavia · Katso lisää »
Sorkkaeläimet
Aksishirvi (''Axis axis''). Sorkkaeläimet (Artiodactyla) on kookkaiden maalla elävien kasvinsyöjänisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Paleoseeni ja Sorkkaeläimet · Katso lisää »
Strutsi
Strutsi (Struthio camelus) on suurin nykyisin elävä lintu, joka kasvaa jopa 2,8 metriä korkeaksi.
Uusi!!: Paleoseeni ja Strutsi · Katso lisää »
Susi
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Paleoseeni ja Susi · Katso lisää »
Tupaijat
Tupaijat (Scandentia) ovat pieniä Kaakkois-Aasiassa eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Paleoseeni ja Tupaijat · Katso lisää »
Valaat
Ryhävalaita Valaat (Cetacea) on vedessä elävien nisäkkäiden lahko.
Uusi!!: Paleoseeni ja Valaat · Katso lisää »
Vuori
Mount Everest, maapallon korkein vuori Matterhorn auringonlaskussa, Sveitsin Alpit Fuji, Japanin korkein vuori Hokusain puupiirroksessa Vuori on ympäröivää aluetta selvästi korkeampi pinnanmuoto.
Uusi!!: Paleoseeni ja Vuori · Katso lisää »
Yöeläin
Lepakot ovat tunnettu ja laajalle levinnyt yöeläinten ryhmä. Yöeläimiä ovat eläimet, jotka liikkuvat etupäässä öisin.
Uusi!!: Paleoseeni ja Yöeläin · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: Paleoseeni ja Yhdysvallat · Katso lisää »