Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
12 suhteet: Aasia, Enterovirukset, Eurooppa, Huulet, Kärsä, Kieli, Kuume, Rakkula, Sika, Sorkka, Suu, Suu- ja sorkkatauti.
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Aasia · Katso lisää »
Enterovirukset
Enterovirukset ovat helposti tarttuva, pikornaviruksiin kuuluvia pieniä, pyöreitä vaipattomia RNA-viruksia.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Enterovirukset · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Eurooppa · Katso lisää »
Huulet
Tytön huulet Huulet ovat ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden pehmeä suun ympäristö, joka koostuu poikkijuovaisesta lihaskudoksesta.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Huulet · Katso lisää »
Kärsä
Elefantti voi käyttää kärsäänsä moneen tarkoitukseen. Tämä yksilö pyyhkii sillä silmäänsä. Kärsäksi kutsutaan eläinkunnassa norsun, tapiirin sekä sian nenää ja ylähuulta vastaavaa elintä.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Kärsä · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Kieli · Katso lisää »
Kuume
Perinteinen kuumemittari Digitaalinen kuumemittari ja kotelo Kuume eli pyreksia on tila, jossa ihmisen ruumiinlämpö kohoaa aineenvaihdunnan kiihtymisen johdosta yli normaalilämpötilan, joka on keskimäärin 37 °C mutta joka voi vaihdella 35,8–37,8 asteen välillä.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Kuume · Katso lisää »
Rakkula
Toisen asteen palovamman aiheuttama rakkula. Rakkula on ihmisen puolustusjärjestelmän aiheuttama ihon pinnalla oleva kohouma, jonka alla on nestettä pääasiassa imusuonistosta.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Rakkula · Katso lisää »
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Sika · Katso lisää »
Sorkka
Sorkka on sorkkaeläimen raajan kärkiosa, jossa ensimmäinen varvas on kehityksessä pysähtynyt, sekä toinen ja viides ovat yleensä muita lyhyempiä ja muodostavat ns.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Sorkka · Katso lisää »
Suu
Ihmisen suun rakennekuva. Suu on pään osa, jota käytetään ensisijaisesti ravinnon pureskeluun ja puhumiseen.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Suu · Katso lisää »
Suu- ja sorkkatauti
Suu- ja sorkkatauti on erittäin tarttuva virustauti, jota esiintyy etupäässä naudoilla ja sioilla.
Uusi!!: Sian vesikulaaritauti ja Suu- ja sorkkatauti · Katso lisää »
