Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Securinega durissima

Indeksi Securinega durissima

Securinega durissima on laipikkakasvien (Phyllanthaceae) heimoon kuuluva kasvilaji.

30 suhteet: Aitotumaiset, Alanko, Hedelmä, Hedelmälepakot, Heimo (biologia), Johann Friedrich Gmelin, Kaarna, Kaksisirkkaiset, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, Kasvit, Komorien saaristo, Koppisiemeniset, Kukka, Lehti (kasvitiede), Linnut, Madagaskar, Malpighiales, Mauritius, Phyllanthaceae, Putkilokasvit, Puu, Puuaines, Réunion, Rodrigues, Siemen, Siemenkasvit, Sukupuutto, Taimi (kasvi), Vaarantunut laji, Vieraslaji.

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Securinega durissima ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Alanko

Alanko tarkoittaa maantieteessä laajaa aluetta, joka pinnanmuodostuksesta riippumatta on muuta maan pinnan korkeutta alempana, 0–200 metriä merenpinnan yläpuolella.

Uusi!!: Securinega durissima ja Alanko · Katso lisää »

Hedelmä

Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.

Uusi!!: Securinega durissima ja Hedelmä · Katso lisää »

Hedelmälepakot

Hedelmälepakot (Pteropodidae) on lepakoiden heimo, johon kuuluu vähintään 186 lajia 42 eri suvussa.

Uusi!!: Securinega durissima ja Hedelmälepakot · Katso lisää »

Heimo (biologia)

Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.

Uusi!!: Securinega durissima ja Heimo (biologia) · Katso lisää »

Johann Friedrich Gmelin

Johann Friedrich Gmelin (8. elokuuta 1748 Tübingen – 1. marraskuuta 1804 Göttingen) oli saksalainen luonnontieteilijä, lääkäri sekä kasvi- ja hyönteistutkija. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi Tübingenin yliopistosta vuonna 1769. Hän teki opintomatkan Hollantiin, Englantiin ja Itävaltaan. Vuonna 1772 hän otti vastaan Tübingenin yliopiston lääketieteen professuurin ja vuonna 1775 lääketieteen ja kemian professuurin Göttingenin yliopistossa. Vuonna 1778 kasvitieteen ja mineralogian oppituolit tulivat hänelle. Vuonna 1788 hän julkaisi Linnén Systema Naturaesta sen 13. painoksen monin korjauksin ja muutoksin. Johann Friedrich Gmelinin isä Philipp Friedrich Gmelin (1721–1768) oli taiteilija, kasvitieteilijä ja kemisti. Myös hänen poikansa Leopold Gmelin (1788–1853) oli kemisti. Johann Friedrich Gmelin kuvasi tieteelle lukuisia hyönteisiä, kasveja ja myös lintuja, muun muassa kyhmyjoutsenen, amerikanhaapanan, käärmekotkan, kääpiökotkan, keltajalkaviklon, kesykyyhkyn, harmaapäätikan, isokirvisen, harmaakurkkurastaan, mustaotsalepinkäisen, kirjosiipikäpylinnun, valkokurkkusirkun.

Uusi!!: Securinega durissima ja Johann Friedrich Gmelin · Katso lisää »

Kaarna

Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.

Uusi!!: Securinega durissima ja Kaarna · Katso lisää »

Kaksisirkkaiset

Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.

Uusi!!: Securinega durissima ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto

IUCN:n päämaja Sveitsin Glandissa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on kansainvälinen luonnonvarojen suojelemista edistävä ympäristöjärjestö.

Uusi!!: Securinega durissima ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Securinega durissima ja Kasvit · Katso lisää »

Komorien saaristo

Komorien saaristo. Pääsaaret lännestä itään Iso-Komori, Mohéli, Anjouan ja Mayotte. Komorien saaristo eli Komorit on saaristo Afrikan itärannikolla Mosambikin kanaalin pohjoisosissa Mosambikin ja Madagaskarin välissä.

Uusi!!: Securinega durissima ja Komorien saaristo · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Securinega durissima ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Kukka

Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.

Uusi!!: Securinega durissima ja Kukka · Katso lisää »

Lehti (kasvitiede)

Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.

Uusi!!: Securinega durissima ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »

Linnut

Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.

Uusi!!: Securinega durissima ja Linnut · Katso lisää »

Madagaskar

Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta.

Uusi!!: Securinega durissima ja Madagaskar · Katso lisää »

Malpighiales

Malpighiales on kasvilahko, johon kuuluu 16 065 lajia; ne jaetaan 716 sukuun ja 36 heimoon.

Uusi!!: Securinega durissima ja Malpighiales · Katso lisää »

Mauritius

Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään.

Uusi!!: Securinega durissima ja Mauritius · Katso lisää »

Phyllanthaceae

Laipikkakasvit (Phyllanthaceae) on suurehko trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.

Uusi!!: Securinega durissima ja Phyllanthaceae · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Securinega durissima ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Puu

Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.

Uusi!!: Securinega durissima ja Puu · Katso lisää »

Puuaines

Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Puuaines on kasveissa olevaa jällen sisäänpäin kasvattamaa solukkoa.

Uusi!!: Securinega durissima ja Puuaines · Katso lisää »

Réunion

Réunion on Ranskan merentakainen departementti ja merentakainen hallintoalue Intian valtamerellä, Madagaskarin itäpuolella.

Uusi!!: Securinega durissima ja Réunion · Katso lisää »

Rodrigues

Rodrigues on yksi Intian valtameressä sijaitsevista Maskareenien saarista.

Uusi!!: Securinega durissima ja Rodrigues · Katso lisää »

Siemen

ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.

Uusi!!: Securinega durissima ja Siemen · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Securinega durissima ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Sukupuutto

uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.

Uusi!!: Securinega durissima ja Sukupuutto · Katso lisää »

Taimi (kasvi)

Nopeutettu video ruohontainten 150 minuutin kasvusta kaksisirkkaisen (oikealla) taimet Taimi on nuoren kasvin itiöpolvi, joka kehittyy siemenen alkiosta.

Uusi!!: Securinega durissima ja Taimi (kasvi) · Katso lisää »

Vaarantunut laji

Luokka ''Vaarantunut laji'' suhteessa muihin IUCN:n Punaisen listan tasoihin. Vaarantunut laji on eliölaji, jolla on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana.

Uusi!!: Securinega durissima ja Vaarantunut laji · Katso lisää »

Vieraslaji

Vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana.

Uusi!!: Securinega durissima ja Vieraslaji · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »