Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
11 suhteet: Aitosiipat, Aitotumaiset, Eläimet, Eurooppa, Heinrich Kuhl, Lepakot, Nisäkkäät, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Siipat, Vesisiippa.
Aitosiipat
Aitosiipat (Myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkosuku.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Aitosiipat · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Eläimet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Eurooppa · Katso lisää »
Heinrich Kuhl
Heinrich Kuhl Heinrich Kuhl (17. syyskuuta 1797 Hanau − 14. syyskuuta 1821 Buizentorg (Bogor) oli saksalainen eläintieteilijä. Vuonna 1817 Kuhl pääsi Coenraad Jacob Temminckin assistentiksi Leidenin museoon. 1817 Kuhl julkaisi tutkielman lepakoista ja 1819 hän julkaisi papukaijoista teoksen Conspectus psittacorum. Hän julkaisi myös ensimmäisen tutkielman keijuista ja luettelon kaikista lintumaalauksista Louis-Jean-Marie Daubentonin teoksessa Planches Enluminees. 1820 hän matkusti Jaavalle ystävänsä Johan Coenraad von Hasseltin (1797–1823) kanssa tutkimaan saaren eläimistöä. He lähettivät Leidenin museolle 200 luurankoa, 200 nisäkkään nahkaa 65:stä lajista, 2000 linnun nahkaa, 1400 kalaa, 300 matelijaa ja sammakkoeläintä, sekä suuren joukon hyönteisiä ja nilviäisiä. Kuhl kuoli maksatulehdukseen Buizentorgissa oltuaan Jaavalla vajaan vuoden. Von Hasselt jatkoi hänen työtään, mutta hänkin kuoli jo parin vuoden kuluttua. Kuhl nimesi linnuista ainakin etelänkeijun. Luokka:Saksalaiset ornitologit Luokka:Saksalaiset eläintieteilijät Luokka:Vuonna 1797 syntyneet Luokka:Vuonna 1821 kuolleet.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Heinrich Kuhl · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Lepakot · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Siipat
Siipat eli varsinaiset lepakot (Vespertilionidae) on suurin ja tunnetuin lepakkojen (Chiroptera) heimo, jonka 300 eri lajia ovat jakaantuneet ympäri maailmaa.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Siipat · Katso lisää »
Vesisiippa
Vesisiippa (Myotis daubentonii) on lepakkolaji, jota tavataan pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan Keski-Suomeen saakka.
Uusi!!: Ripsisiippa ja Vesisiippa · Katso lisää »
