Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
28 suhteet: Adolf Aminoff (1806–1884), Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aminoff (suku), Arvid Stålarm, Axel Oxenstierna, Bromarv, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Euroopanpyökki, Gabriel von Bonsdorff, Georg Theodor Chiewitz, Hereford (nautarotu), Johan Albrecht Ehrenström, Johan Fredrik Aminoff, Kartano, Kustaa V, Maisemapuutarha, Nikolai II, Nils Ehrenskiöld, Pehr Granstedt, Pietari Suuri, Pinjainen, Raasepori, Riilahden meritaistelu, Säteri, Standard (keisarillinen huvialus), Suuri Pohjan sota, Urho Kekkonen.
Adolf Aminoff (1806–1884)
Albert Edelfeltin maalaama muotokuva Aminoffista, 1875–1876 Adolf Aminoff (25. helmikuuta 1806 Mietoinen – 2. marraskuuta 1884 Riilahden kartano Bromarvi) oli Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut suomalainen jalkaväenkenraali ja moninkertainen valtiopäivämies.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Adolf Aminoff (1806–1884) · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Aminoff (suku)
Aminoff on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka juuret ovat Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa ja Venäjällä.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Aminoff (suku) · Katso lisää »
Arvid Stålarm
Arvid Eerikinpoika Stålarm (noin 1549 – toukokuu 1620 Gripsholmin linna) oli suomalainen sotilas, amiraali ja hallintomies, joka toimi Suomen käskynhaltijana vuosina 1597–1599.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Arvid Stålarm · Katso lisää »
Axel Oxenstierna
Axel Oxenstierna muotokuva vuodelta 1635. Maalari Michiel Janszoon van Miereveld Axel Oxenstierna (16. kesäkuuta 1583 – 28. elokuuta 1654) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Axel Oxenstierna · Katso lisää »
Bromarv
Bromarv (vanh., vanh. ruots. Bromarf) on entinen Suomen kunta Uudellamaalla.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Bromarv · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Euroopanpyökki
Kasviokuva vuodelta 1887. Franz Eugen Köhler, Köhler's Medizinal-Pflanzen Euroopanpyökki eli lehtopyökki eli pyökki (Fagus sylvatica) on tammen ja kastanjan sukuinen lehtipuu, joka on metsiä muodostava kliimaksivaiheen laji laajalti Euroopassa.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Euroopanpyökki · Katso lisää »
Gabriel von Bonsdorff
Gabriel Bonsdorff, vuodesta 1819 von Bonsdorff (6. lokakuuta 1762 Porvoo – 22. marraskuuta 1831 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkiatri, Turun akatemian professori ja Collegium medicumin (myöhempi Lääkintöhallitus) esimies.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Gabriel von Bonsdorff · Katso lisää »
Georg Theodor Chiewitz
Georg Theodor Policron Chiewitz (äännetään "tšeevits") oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti, joka teki uransa pääosin Suomessa.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Georg Theodor Chiewitz · Katso lisää »
Hereford (nautarotu)
Hereford on laajalle levinnyt alun perin Herefordshiren kreivikunnassa Englannissa jalostettu lihakarjarotu.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Hereford (nautarotu) · Katso lisää »
Johan Albrecht Ehrenström
Johan Albrecht Ehrenström (myös Johan Albrekt tai Albert;E. Anthoni: Svenskt biografiskt lexikon. Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 26.9.2012. 28. elokuuta 1762 Helsinki – 15. huhtikuuta 1847 Helsinki) oli suomalainen valtioneuvos ja senaattori, joka muistetaan parhaiten toiminnastaan Helsingin jälleenrakennuskomitean puheenjohtajana vuosina 1812–1825.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Johan Albrecht Ehrenström · Katso lisää »
Johan Fredrik Aminoff
Vasemmalla J. F. Aminoff, keskellä J. A. Ehrenström ja oikealla G. M. Armfelt. René Théodore Berthonin maalaus ''Kolme kustaviaania pohtimassa tulevaisuuttaan'' vuodelta 1803.https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19860124_599 Kolme kustaviaania J.F. Aminoff, J.A. Ehrenström ja G.M. Armfelt pohtimassa tulevaisuuttaan Museoviraston kuvakokoelmat. Johan Fredrik Aminoff (26. tammikuuta 1756 Bromarv – 30. maaliskuuta 1842 Bromarv) oli suomalainen kreivi, sotilas ja valtiomies, joka vaikutti kustavilaisen ajan Ruotsissa ja myöhemmin autonomisessa Suomessa.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Johan Fredrik Aminoff · Katso lisää »
Kartano
Fiskarsin kartano vuoden 1982 postimerkissä Hakoisten kartano Hämeessä Louhisaaren kartano vuoden 1982 postimerkissä Sjundbyn kartano vuoden 1982 postimerkissä Kartano tarkoittaa suurtilaa tai sen isoa päärakennusta.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Kartano · Katso lisää »
Kustaa V
Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf, 16. kesäkuuta 1858 – 29. lokakuuta 1950) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Kustaa V · Katso lisää »
Maisemapuutarha
Rauniot ja luola Dessau-Wörlitzin puutarhassa Maisemapuutarha on luonnonmukaisuuteen pyrkivä puutarhasuunnittelun historiallinen tyylisuunta, joka jakautuu englantilaiseen ja mannereurooppalaiseen tyyliin.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Maisemapuutarha · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Nikolai II · Katso lisää »
Nils Ehrenskiöld
Nils Ehrenskiöld (1674–1728) oli ruotsalainen amiraali ja vapaaherra, joka johti Ruotsin laivastoa Riilahden meritaistelussa vuonna 1714 suuren Pohjan sodan aikana.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Nils Ehrenskiöld · Katso lisää »
Pehr Granstedt
Pehr Granstedtin suunnittelema Uschakoffin talo Helsingissä vuodelta 1816. Pehr Granstedt (22. lokakuuta 1764 Karlskrona, Ruotsi – 20. toukokuuta 1828 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen linnoitusupseeri ja uusklassisen tyylin arkkitehti.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Pehr Granstedt · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pinjainen
Pinjaisten ruukki kuvattuna lippukalliolta. Kuva vuodelta 1880. Pinjainen on Raaseporin kaupungissa Kuninkaantien varrella, entisen Pohjan kunnan alueella sijaitseva kylä ja entinen rautaruukki.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Pinjainen · Katso lisää »
Raasepori
Raasepori on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Raasepori · Katso lisää »
Riilahden meritaistelu
Riilahden meritaistelu ((suom. Hankoniemen meritaistelu) tai Slaget vid Rilax (suom. Riilahden taistelu)) oli suureen Pohjan sotaan sisältynyt meritaistelu, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä Hankoniemen (josta johd. aik.) pohjoispuolella sijaitsevassa Riilahdessa vuonna 1714.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Riilahden meritaistelu · Katso lisää »
Säteri
Rälssisäteri eli säteritila (’asuinkartano’) on rälssitalo, jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Säteri · Katso lisää »
Standard (keisarillinen huvialus)
''Standard'' Sevastopolin satamassa 1914. S/S Standart oli Venäjän keisari Nikolai II:n huvialus.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Standard (keisarillinen huvialus) · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Riilahden kartano ja Urho Kekkonen · Katso lisää »
