Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
18 suhteet: Amfora, Antiikin Ateena, Antiikin Attika, Antiikin Kreikan keramiikka, Arkeologia, Euboia, Geometrinen kausi, Kalathos (kori), Krateeri, Kreikan pimeät vuosisadat, Kreikka, Lekyytti, Mykeneläinen kulttuuri, Oinokhoe, Pyksis, Skyfos, Subminolainen ja submykeneläinen kausi, Syyria.
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Amfora · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Attika
Attika ja ympäröivät alueet. Attika oli antiikin Kreikan maakunta.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Antiikin Attika · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Arkeologia · Katso lisää »
Euboia
Euboia (tai Évvia) on Kreikan saari, joka sijaitsee Manner-Kreikan itärannikon edustalla.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Euboia · Katso lisää »
Geometrinen kausi
Geometrinen kausi oli muinaisen Kreikan niin kutsuttuja pimeitä vuosisatoja seurannut aikakausi noin vuosina 900–725/700 eaa.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Geometrinen kausi · Katso lisää »
Kalathos (kori)
Daunialainen kalathos, 300-luku eaa. Kalathos on antiikin aikainen keraaminen tai muusta materiaalista tehty kori.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Kalathos (kori) · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Krateeri · Katso lisää »
Kreikan pimeät vuosisadat
Kreikan pimeät vuosisadat ovat mykeneläisen kulttuurin tuhoutumisen ja antiikin kreikkalaisen kulttuurin muotoutumisen välinen aikakausi noin 1100–900/800 eaa.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Kreikan pimeät vuosisadat · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Kreikka · Katso lisää »
Lekyytti
valkopohjatekniikalla koristeltu lekyytti, n. 450–440 eaa. Metropolitan Museum of Art. Lekyytti on antiikin aikana käytetty keraaminen öljypullo.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Lekyytti · Katso lisää »
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Mykeneläinen kulttuuri · Katso lisää »
Oinokhoe
Oinokhoe, Micali-maalari, noin 525–500 eaa. Metropolitan Museum of Art. Oinokhoe on antiikin aikainen keraaminen viinikannu. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Oinokhoe · Katso lisää »
Pyksis
punakuviotekniikalla koristeltu pyksis, noin 470–460 eaa. Louvre. Pyksis on antiikin aikainen lieriömäinen rasia.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Pyksis · Katso lisää »
Skyfos
mustakuviotekniikalla koristeltu skyfos noin vuodelta 530–520 eaa. Skyfos on antiikin aikainen keraaminen juoma-astia.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Skyfos · Katso lisää »
Subminolainen ja submykeneläinen kausi
Skýrokselta, 1000-luku eaa. Kykladisen taiteen museo, Ateena. Subminolainen kausi (aliminolainen kausi) ja submykeneläinen kausi (alimykeneläinen kausi) ovat pronssikautisen Kreikan korkeakulttuurien minolaisen ja mykeneläisen kulttuurin romahdusta välittömästi seuranneen ajanjakson nimityksiä.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Subminolainen ja submykeneläinen kausi · Katso lisää »
Syyria
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.
Uusi!!: Protogeometrinen kausi ja Syyria · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Esigeometrinen kausi, Esigeometrinen keramiikka, Protogeometrinen keramiikka.
