Sisällysluettelo
20 suhteet: Akastos, Apollodoros, Gaius Iulius Hyginus, Haades, Hektor, Helena (mytologia), Hermes, Hesiodos, Ifiklos, Kreikkalainen mytologia, Kyknos, Laodameia (Akastoksen tytär), Menelaos, Oraakkeli, Ovidius, Paris, Podarkes, Quintus Smyrnaeus, Troija, Troijan sota.
Akastos
Akastos oli kreikkalaisessa mytologiassa Iolkoksen kuninkaan Peliaan ja Anaksibian poika.
Katsoa Protesilaos ja Akastos
Apollodoros
Apollodoros oli seuraavien antiikin kreikkalaisten henkilöiden nimi.
Katsoa Protesilaos ja Apollodoros
Gaius Iulius Hyginus
Gaius Iulius Hyginus (n. 64 eaa. – 17) oli antiikin roomalainen kirjailija, Aleksandros Polyhistorin oppilas, joka oli syntyisin joko Hispaniasta tai Aleksandriasta.
Katsoa Protesilaos ja Gaius Iulius Hyginus
Haades
Haades-jumala kuvattuna Italiasta löytyneeseen amforaruukkuun noin vuodelta 470 eaa. Haades eli Hades (tai ’näkymätön’) tarkoittaa kreikkalaisessa ja roomalaisessa jumaltarustossa esiintyvää vainajalaa eli tuonpuoleista.
Katsoa Protesilaos ja Haades
Hektor
Hektorin ruumis tuodaan takaisin Troijaan (n. 180—200). Hektor oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan prinssi ja Akhilleuksen jälkeen Troijan sodan toiseksi mahtavin soturi.
Katsoa Protesilaos ja Hektor
Helena (mytologia)
Troijan Helena. Evelyn de Morganin maalaus vuodelta 1898. Helena, joka tunnettiin myös Troijan Helenana, oli kreikkalaisessa mytologiassa Zeuksen ja Ledan tytär, ja Menelaoksen, Spartan kuninkaan puoliso.
Katsoa Protesilaos ja Helena (mytologia)
Hermes
Niin kutsuttu ''Sandaalinnyörejä sitova Hermes''. Roomalaisaikainen kopio kreikkalaisesta alkuperäisveistoksesta 300-luvulta eaa. Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa alkujaan luonnon ja paimenten jumala.
Katsoa Protesilaos ja Hermes
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Katsoa Protesilaos ja Hesiodos
Ifiklos
Ifiklos oli kreikkalaisessa mytoloigassa Fylakoksen poika ja Deionin ja Klymenen pojanpoika – toisen tradition mukaan Kefaloksen ja Klymenen poika.
Katsoa Protesilaos ja Ifiklos
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Katsoa Protesilaos ja Kreikkalainen mytologia
Kyknos
Kyknos ('joutsen') viittaa kreikkalaisessa mytologiassa neljään eri henkilöön.
Katsoa Protesilaos ja Kyknos
Laodameia (Akastoksen tytär)
Laodameia oli kreikkalaisessa mytologiassa Akastoksen tytär ja Protesilaoksen puoliso.
Katsoa Protesilaos ja Laodameia (Akastoksen tytär)
Menelaos
Menelaos aikoo surmata Helenan, mutta pudottaa miekkansa tämän kauneuden iskemänä. Attikalainen punakuviokrateeri, n. 450–440 eaa. Menelaos on antiikin kreikkalaisessa mytologiassa esiintynyt Spartan kuningas ja Helenan puoliso.
Katsoa Protesilaos ja Menelaos
Oraakkeli
John William Waterhousen vuoden 1884 maalauksessa ''Oraakkelia kuulemassa'' kahdeksan druiditarta on kokoontuneina temppeliin. Oraakkeli tarkoittaa henkilöä, joka välittää tulevaisuutta koskevia viestejä jumalalta tai muilta yliluonnollisilta toimijoilta.
Katsoa Protesilaos ja Oraakkeli
Ovidius
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Protesilaos ja Ovidius
Paris
Jacques-Louis Davidin maalaus ''Paris ja Helena'' (1788). Paris eli Aleksandros oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan kuninkaan Priamoksen ja tämän vaimon Hekaben poika.
Katsoa Protesilaos ja Paris
Podarkes
Podarkes oli kreikkalaisessa mytologiassa Ifikloksn poika ja Protesilaoksen veli.
Katsoa Protesilaos ja Podarkes
Quintus Smyrnaeus
Eepoksen ''Posthomerica'' kansilehti vuoden 1541 painoksesta. Quintus Smyrnaeus (Kointos Smyrnalainen) oli myöhäisantiikin aikana vaikuttanut kreikkalainen runoilija, joka kirjoitti latinankielisellä nimellä Posthomerica (kreikaksi, Ta kath' Homēron) tunnetun 14 kirjaa käsittävän eepoksen.
Katsoa Protesilaos ja Quintus Smyrnaeus
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu.
Katsoa Protesilaos ja Troija
Troijan sota
Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta. Troijan sota oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä.
Katsoa Protesilaos ja Troijan sota