Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Pionit

Indeksi Pionit

Pionit (Paeonia) on pionikasvien (Paeoniaceae) heimon ainoa suku.

16 suhteet: Aitotumaiset, Amyloidi, Carl von Linné, Eteerinen öljy, Flavonit, Kaksisirkkaiset, Kasvit, Kiina, Koppisiemeniset, Kuolanpioni, Oksaalihappo, Putkilokasvit, Saxifragales, Siemenkasvit, Tarhapioni, Tillipioni.

Aitotumaiset

Aitotumaiset (Eucarya) eli eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Pionit ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Amyloidi

Amyloidit ovat proteiininpalasia, jotka syntyvät aineenvaihdunnan seurauksena.

Uusi!!: Pionit ja Amyloidi · Katso lisää »

Carl von Linné

Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné,; (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja "kukkaiskuningas".

Uusi!!: Pionit ja Carl von Linné · Katso lisää »

Eteerinen öljy

Pullo eteeristä öljyä sekä tuoksulamppu, jonka avulla öljyn tuoksua voidaan levittää huoneilmaan Eteerinen öljy on kasveista höyrytislaamalla valmistettu vettä hylkivä neste, joka sisältää haihtuvia aromeja.

Uusi!!: Pionit ja Eteerinen öljy · Katso lisää »

Flavonit

Flavonirungon molekyylirakenne (2-fenyylikromoni tai 2-fenyyli-1-bentsopyraani-4-oni) Flavonit ovat flavonoideihin luokiteltavia aineita, koska ne sisältävät flavonoidien runkomolekyylin (kts. kuva).

Uusi!!: Pionit ja Flavonit · Katso lisää »

Kaksisirkkaiset

Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.

Uusi!!: Pionit ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Pionit ja Kasvit · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Pionit ja Kiina · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Magnoliophytina, Angiospermae, Magnoliophyta) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheobionta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Pionit ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Kuolanpioni

Kuolanpioni (Paeonia anomala) on kestävä ja vankkarakenteinen pionilaji, jolla on laaja levinneisyysalue aina Kuolan niemimaalta Uralille, Xinjiangiin, Mongoliaan ja Altaille.

Uusi!!: Pionit ja Kuolanpioni · Katso lisää »

Oksaalihappo

Oksaalihappo, (COOH)2, systemaattiselta nimeltään etaanidihappo, on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo.

Uusi!!: Pionit ja Oksaalihappo · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheobionta tai Cormobionta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Pionit ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Saxifragales

Saxifragales on kaksisirkkaislahko, johon kuuluu joukko puu- ja ruohovartisia lajeja, joilla arvioidaan olleen yhteinen kantamuoto noin 121–111 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella.

Uusi!!: Pionit ja Saxifragales · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit (Spermatophyta) ovat putkilokasveja (Tracheobionta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Pionit ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Tarhapioni

Tarhapioni (Paeonia x festiva) on monivuotinen ruohovartinen risteymälaji pionien suvussa.

Uusi!!: Pionit ja Tarhapioni · Katso lisää »

Tillipioni

Tillipioni (Paeonia tenuifolia) kuuluu pionikasvien (Paeoniaceae) heimoon.

Uusi!!: Pionit ja Tillipioni · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Helluntairuusu, Paeonia, Paeoniaceae, Pionikasvit.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »