10 suhteet: Belovo, Bulgarian alueet, Bysantin valtakunta, Ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Kivikausi, Osmanien valtakunta, Pronssikausi, Rooman valtakunta, Toinen Bulgarian valtakunta, Traakia.
Belovo
Belovo on teollisuuskaupunki Kemerovon alueella Etelä-Siperiassa Venäjällä, 134 kilometriä Kemerovosta etelään.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Belovo · Katso lisää »
Bulgarian alueet
Kartta vuosien 1987–1999 aluejaosta Bulgaria jaetaan 28 alueeseen (yksikkö област, oblast) vuodesta 1999 lähtien.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Bulgarian alueet · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Ensimmäinen Bulgarian valtakunta
Ensimmäinen Bulgarian valtakunta oli keskiaikainen valtio, joka perustettiin vuonna 681 ja lakkasi olemasta 1018, kun se liitettiin Bysanttiin.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Ensimmäinen Bulgarian valtakunta · Katso lisää »
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Kivikausi · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Pronssikausi · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Toinen Bulgarian valtakunta
Toinen Bulgarian valtakunta oli bulgarialainen keskiaikainen valtio, joka oli olemassa vuosina 1185–1396.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Toinen Bulgarian valtakunta · Katso lisää »
Traakia
Traakian nykyalue Kreikassa, Turkissa ja Bulgariassa. Traakia (ja) on historiallinen alue Kaakkois-Euroopassa Balkanilla.
Uusi!!: Pazardžikin alue ja Traakia · Katso lisää »