Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
27 suhteet: Antiikin Kypros, Arkeologia, Asklepios, Askos, Bysantin valtakunta, Ciborium, Esihistoria, Geroskípou, Hellenismi, Kalkoliittinen kausi, Keskiaika, Kissónerga, Kreikan arkaainen kausi, Kreikan klassinen kausi, Kyproksen tasavalta, Kypros, Marion (Kypros), Museo, Neoliittinen kausi, Pafos, Páfoksen alue, Páfos, Pégeia, Pronssikausi, Rautakausi, Rooman valtakunta, Varhaiskristillisyys.
Antiikin Kypros
Antiikin Kyproksen vanhat kuningaskunnat. Kypros oli antiikin aikana useiden kansojen asuttamaa aluetta: sen asukkaisiin kuului varhaisempien, esihistoriallisten asukkaiden jälkeläisiä, kuten niin kutsuttuja eteokypriootteja; mykeneläisperäisiä ja myöhempiä kreikkalaisia asuttajia; sekä foinikialaisia siirtokuntalaisia.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Antiikin Kypros · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Arkeologia · Katso lisää »
Asklepios
Asklepioksen patsas Asklepios oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Asklepios · Katso lisää »
Askos
punakuviotekniikalla koristeltu askos, n. 330–320 eaa. Askos (’viinileili’) on antiikin aikana käytetty leiliä muistuttava keraaminen säilytys- ja kaatoastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Askoksia käytettiin oliiviöljyn, hunajan, viinietiikan ja viinin säilytykseen ja kaatamiseen. Vaasityypistä käytetty nimitys on nykyaikainen ja perustuu antiikin aikaiseen viinileiliä tarkoittavaan sanaan, koska vaasit muistuttavat ulkoisesti monin tavoin leilejä. Leilit tehtiin yleensä nahasta, ja ne esiintyvät keramiikkamaalauksissa usein satyyrien kantamina. Keramiikassa askos on pieni, matala ja pyöreä astia, jossa on tasainen pohja, pitkäkaulainen nokka ja vartalon yli kaareutuva kädensija. Koko ja muoto osoittavat, että askoksia käytettiin ennen kaikkea silloin, kun nestettä haluttiin kaataa kerrallaan pieni määrä. Vaasissa ei yleensä ole tilaa suurikokoisille koristeluille. Askoksia oli hyvin monenmuotoisia. Osa oli leilimäisiä, osa puolestaam esimerkiksi rengasmaisia tai tehty eläimen muotoon. Eräs askoksen alatyyppi on guttus. Tiedosto:Askos.gif|Askoksen muoto ulkoa ja sisältä. Tiedosto:Terracotta duck-shaped askos (flask with spout and handle over the back) MET DP132622.jpg|Kyproslainen ankanmuotoinen askos, n. 850–750 eaa. Tiedosto:Asco ítalo-protocoríntio em forma de anel 01.jpg|Italialais-protokorinttilainen renkaanmuotoinen askos, 600-luku eaa. Tiedosto:Terracotta ring askos (flask with a spout and handle over the top) MET DP130723.jpg|Lyydialainen renkaanmuotoinen askos, 500-luku eaa. Tiedosto:Askos Louvre G447.jpg|Attikalainen punakuviotekniikalla koristeltu askos, n. 420–410 eaa. Tiedosto:Terracotta askos in the form of a duck MET DP145549.jpg|Attikalainen ankanmuotoinen askos, 400-luku eaa. Tiedosto:Terracotta askos (flask with a handle over the top) MET DP114413.jpg|Apulialainen askos, n. 300 eaa. Tiedosto:MCA 1726 askos doblebroc.jpg|Daunialainen askos, 200-luku eaa. Tiedosto:Terracotta askos (flask with a spout and handle over the top) MET DP111885.jpg|Daunialainen askos, 200-luku eaa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Askos · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Ciborium
Ciborium ja ehtoolliskalkki Ciborium (lat. ’pikari’. sakramenttilipas) on ehtoollisaineiden säilytykseen tarkoitettu kannellinen leipäastia.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Ciborium · Katso lisää »
Esihistoria
Etelä-Englannissa sijaitseva Stonehenge on maailman tunnetuimpia esihistoriallisia rakennelmia. Esihistoria tarkoittaa ihmisen menneisyyden ajanjaksoa ennen kirjoitustaidon käyttöönottoa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Esihistoria · Katso lisää »
Geroskípou
Geroskípou on kylä ja kunta (Δήμος Γεροσκήπου, Dímos Geroskípou) Páfoksen alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saarella.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Geroskípou · Katso lisää »
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Hellenismi · Katso lisää »
Kalkoliittinen kausi
Kalkoliittisen kauden aikainen kuparikaivos. Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5 000–3 300 eaa., jolloin osattiin sulattaa kuparia.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Kalkoliittinen kausi · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Keskiaika · Katso lisää »
Kissónerga
Kissónerga on kylä ja kyläyhdyskunta (koinótita) Páfoksen alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saarella.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Kissónerga · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Kreikan klassinen kausi
Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Kreikan klassinen kausi · Katso lisää »
Kyproksen tasavalta
Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Kyproksen tasavalta · Katso lisää »
Kypros
Kypros on saari Välimeren itäosassa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Kypros · Katso lisää »
Marion (Kypros)
Marion, myöhemmin Arsinoe, oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Marion (Kypros) · Katso lisää »
Museo
Édouard Manet’n maalaus. Talomuseoissa pyritään säilyttämään kohteen alkuperäinen ulkoasu, kuvassa koululuokka 1800-luvulta virolaisessa museossa. Suomen kansallismuseo pääsisäänkäynnin suunnalta. Museo on laitos, joka kerää, säilyttää, tutkii ja pitää esillä historiallista, kulttuurihistoriallista tai luonnontiedettä koskevaa aineistoa.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Museo · Katso lisää »
Neoliittinen kausi
Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Neoliittinen kausi · Katso lisää »
Pafos
Pafos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Pafos · Katso lisää »
Páfoksen alue
Páfoksen alue on yksi Kyproksen tasavallan kuudesta alueesta.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Páfoksen alue · Katso lisää »
Páfos
Páfos on kaupunki ja kunta (Δήμος Πάφου, Dímos Páfou) Páfoksen alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saarella.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Páfos · Katso lisää »
Pégeia
Pégeia on kylä ja kunta (Δήμος Πέγειας, Dímos Pégeias) Páfoksen alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saarella.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Pégeia · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Pronssikausi · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Rautakausi · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Varhaiskristillisyys
''Pyhän Hengen vuodatus apostoleille'', helluntai-ikoni, Novgorodin koulu. Varhaiskristillisyys tarkoittaa kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ennen sen sallimista vuonna 315.
Uusi!!: Páfoksen arkeologinen museo ja Varhaiskristillisyys · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Pafoksen alueen arkeologinen museo, Pafoksen arkeologinen museo, Páfoksen alueen arkeologinen museo.
