Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
5 suhteet: Antiikin Kreikan keramiikka, Antiikki, Eteläitalialainen keramiikka, Punakuviokeramiikka, Vaasi.
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Nestoris ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Nestoris ja Antiikki · Katso lisää »
Eteläitalialainen keramiikka
Apulialainen voluuttikrateeri, n. 320–310 eaa. Eteläitalialainen keramiikka (eteläitalialaiset vaasit) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jota tuotettiin Suur-Kreikan ja Sisilian kreikkalaisissa siirtokunnissa sekä niiden ympäristössä klassiselta kaudelta noin vuodesta 430 eaa.
Uusi!!: Nestoris ja Eteläitalialainen keramiikka · Katso lisää »
Punakuviokeramiikka
attikalainen amfora. Niobidi-maalari, n. 460–450 eaa. Walters Art Museum. Punakuviokeramiikka (punakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasien koristelu on tehty savenpunaisella maalaamalla ympäröivät alueet mustaksi.
Uusi!!: Nestoris ja Punakuviokeramiikka · Katso lisää »
Vaasi
Vaasi (on erityisesti antiikin ajan keramiikan tutkimuksessa erilaisista astioista käytetty yleisnimitys.
Uusi!!: Nestoris ja Vaasi · Katso lisää »
