38 suhteet: Absoluuttinen nollapiste, Ainemäärä, Alkuaine, Ammoniumnitraatti, Anioni, Boltzmannin vakio, Elektronegatiivisuus, Faasimuutos, Faradayn vakio, Hapetus-pelkistysreaktio, Heike Kamerlingh Onnes, Hessin laki, Hydraatti, Ideaalikaasu, Integrointi, Intensiivi- ja ekstensiivisuureet, James Prescott Joule, Kationi, Kemiallinen potentiaali, Kemiallinen reaktio, Konsentraatio, Lämpökapasiteetti, Lämpökemia, Linus Pauling, Liukeneminen, Liuotin, Metaani, Nernstin yhtälö, Reaalikaasu, Seos, Si, Sisäenergia, Standarditila, Systeemi (termodynamiikka), Termodynaaminen tasapaino, Tilanfunktio, Tilastollinen termodynamiikka, William Thomson.
Absoluuttinen nollapiste
Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.
Uusi!!: Entalpia ja Absoluuttinen nollapiste · Katso lisää »
Ainemäärä
Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Uusi!!: Entalpia ja Ainemäärä · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Entalpia ja Alkuaine · Katso lisää »
Ammoniumnitraatti
Ammoniumnitraattia Ammoniumnitraatti (NH4NO3) on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä, hygroskooppista (ilmasta kosteutta helposti imevää), valkoista kiinteää ainetta.
Uusi!!: Entalpia ja Ammoniumnitraatti · Katso lisää »
Anioni
Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.
Uusi!!: Entalpia ja Anioni · Katso lisää »
Boltzmannin vakio
Boltzmannin vakio (k tai kB) on fysiikan vakio, joka suhteuttaa lämpötilan energiaan molekyyliä kohti.
Uusi!!: Entalpia ja Boltzmannin vakio · Katso lisää »
Elektronegatiivisuus
Elektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.
Uusi!!: Entalpia ja Elektronegatiivisuus · Katso lisää »
Faasimuutos
Faasimuutos eli faasitransitio on epäjatkuvuuskohta aineen fysikaalisissa ominaisuuksissa ulkoisten tekijöiden kuten paineen tai lämpötilan funktiona.
Uusi!!: Entalpia ja Faasimuutos · Katso lisää »
Faradayn vakio
Faradayn vakio (merkitään tunnuksella F) määritellään Avogadron vakion ja alkeisvarauksen tulona: missä NA on Avogadron vakio (6,02214076 x 1023 mol-1) ja q on elektronin varaus (1,602176634 x 10−19 coulombia).
Uusi!!: Entalpia ja Faradayn vakio · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Entalpia ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Heike Kamerlingh Onnes
Heike Kamerlingh Onnes (21. syyskuuta 1853 Groningen – 21. helmikuuta 1926) oli alankomaalainen kokeellinen fyysikko.
Uusi!!: Entalpia ja Heike Kamerlingh Onnes · Katso lisää »
Hessin laki
Hessin laki on lämpökemiaan kuuluva tulos, jonka mukaan reaktion entalpia saadaan jakamalla reaktio osareaktioihin ja laskemalla yhteen näiden entalpiat.
Uusi!!: Entalpia ja Hessin laki · Katso lisää »
Hydraatti
Kemiassa hydraatti on aine, johon on sitoutunut vettä (H2O) joko dipoli-dipoli-vuorovaikutusten tai ioni-dipolivuorovaikutusten vuoksi.
Uusi!!: Entalpia ja Hydraatti · Katso lisää »
Ideaalikaasu
Kaavio ideaalikaasun olemuksesta ja törmäyksien johdosta aiheutunut hiukkasen satunnainen rata. Kuva on kaappaus ohjelmasta, jonka teki prof. Fu-Kwun Hwang, Taipei, Taiwan. Ideaalikaasu on yksinkertaisin kaasumaisen olomuodon teoreettinen malli, jolla selitetään todellisten kaasujen eli reaalikaasujen ominaisuuksia.
Uusi!!: Entalpia ja Ideaalikaasu · Katso lisää »
Integrointi
Integroinnilla tarkoitetaan.
Uusi!!: Entalpia ja Integrointi · Katso lisää »
Intensiivi- ja ekstensiivisuureet
Monet materiaalien ja fysikaalisten systeemien ominaisuuksia kuvaavat suureet voidaan luokitella joko intensiivisiksi tai ekstensiivisiksi sen mukaan miten ne riippuvat systeemin koosta.
Uusi!!: Entalpia ja Intensiivi- ja ekstensiivisuureet · Katso lisää »
James Prescott Joule
James Prescott Joule (24. joulukuuta 1818 – 11. lokakuuta 1889) oli englantilainen fyysikko ja olutpanimon omistaja.
Uusi!!: Entalpia ja James Prescott Joule · Katso lisää »
Kationi
Kationi on positiivinen ioni.
Uusi!!: Entalpia ja Kationi · Katso lisää »
Kemiallinen potentiaali
Kemiallinen potentiaali (symboli µ) kuvaa yhdisteen osaslajiin sitoutunutta Gibbsin energian määrää.
Uusi!!: Entalpia ja Kemiallinen potentiaali · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Entalpia ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Entalpia ja Konsentraatio · Katso lisää »
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Uusi!!: Entalpia ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »
Lämpökemia
Lämpökemia eli termokemia on fysikaalisen kemian tutkimusala, jossa tutkitaan kemiallisiin tapahtumiin, kuten reaktio ja olomuodon muutos, liittyviä lämpömuutoksia järjestelmän ja se ympäristön välillä.
Uusi!!: Entalpia ja Lämpökemia · Katso lisää »
Linus Pauling
Linus Carl Pauling (28. helmikuuta 1901 – 19. elokuuta 1994) oli merkittävä yhdysvaltalainen kvanttikemisti ja biokemisti.
Uusi!!: Entalpia ja Linus Pauling · Katso lisää »
Liukeneminen
Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriittikiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Uusi!!: Entalpia ja Liukeneminen · Katso lisää »
Liuotin
Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.
Uusi!!: Entalpia ja Liuotin · Katso lisää »
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Uusi!!: Entalpia ja Metaani · Katso lisää »
Nernstin yhtälö
Nernstin yhtälö on sähkökemian käsite.
Uusi!!: Entalpia ja Nernstin yhtälö · Katso lisää »
Reaalikaasu
Reaalikaasu on käsite, jolla kuvataan olosuhteita, joissa kaasut todellisuudessa useimmiten ovat.
Uusi!!: Entalpia ja Reaalikaasu · Katso lisää »
Seos
Seos on vähintään kahden aineen muodostama yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa yhdisteeksi.
Uusi!!: Entalpia ja Seos · Katso lisää »
Si
Si tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Entalpia ja Si · Katso lisää »
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Uusi!!: Entalpia ja Sisäenergia · Katso lisää »
Standarditila
Standarditila on termodynamiikassa vertailukohta, jota käytetään aineen ominaisuuksien laskemiseen eri olosuhteissa.
Uusi!!: Entalpia ja Standarditila · Katso lisää »
Systeemi (termodynamiikka)
Systeemi (kr. sýstēma 'yhdistäminen'.
Uusi!!: Entalpia ja Systeemi (termodynamiikka) · Katso lisää »
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Uusi!!: Entalpia ja Termodynaaminen tasapaino · Katso lisää »
Tilanfunktio
Tilanfunktio on termodynaamisen systeemin tasapainotilaa kuvaava suure, jonka arvo riippuu ainoastaan systeemin makroskooppisesta tilasta.
Uusi!!: Entalpia ja Tilanfunktio · Katso lisää »
Tilastollinen termodynamiikka
Tilastollisessa termodynamiikassa molekyylien dynaamisten ominaisuuksien tarkastelu mikroskooppisella tasolla voidaan suhteuttaa makroskooppisella tasolla olevan suuren molekyylijoukon termodynaamisiin ominaisuuksiin.
Uusi!!: Entalpia ja Tilastollinen termodynamiikka · Katso lisää »
William Thomson
William Thomson, ensimmäinen paroni Kelvin (tunnetaan paremmin nimellä lordi Kelvin; 26. kesäkuuta 1824 Belfast, Irlanti – 17. joulukuuta 1907 Netherhall, Skotlanti) oli brittiläinen fyysikko, matemaatikko, insinööri ja keksijä, joka tunnetaan erityisesti työstään termodynamiikan parissa.
Uusi!!: Entalpia ja William Thomson · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aktivoitumisentalpia, Enthalpia, Faasimuutosentalpia, Ionisaatioentalpia, Ionisoitumisentalpia, Isentalpinen, Liukenemisentalpia, Lämpösisältö, Moolientalpia, Muodostumisentalpia, Muodostumislämpö, Ominaisentalpia, Palamisentalpia, Palamislämpö, Perusmuodostumisentalpia, Reaktioentalpia, Reaktiolämpö, Sekoittumisentalpia, Sekoitusentalpia, Sidosentalpia, Standardientalpia.