Sisällysluettelo
30 suhteet: Aitotumaiset, Argentiina, Australia, Diapsidit, Eläimet, Eoseeni, Etelämanner, Fidži, Holoseeni, Ihminen, Jättiläiskilpikonnat, Kallokibotion, Kilpikonnat, Kladi, Lord Howe, Matelijat, Meiolania, Meiolaniformes, Oseania, Patagonia, Pleistoseeni, Proganochelys, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Sukupuutto, Testudinata, Uusi-Kaledonia, Uusi-Seelanti, Varhaisjurakausi, Varhaisliitukausi.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Meiolaniformes ja Aitotumaiset
Argentiina
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (IPA) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla.
Katsoa Meiolaniformes ja Argentiina
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Katsoa Meiolaniformes ja Australia
Diapsidit
Petrolacosauruksen'' rekonstruktio Diapsidit (Diapsida) on sauropsidien ryhmä, jolle kehittyi kallon molemmille puolelle kaksi ohimoaukkoa.
Katsoa Meiolaniformes ja Diapsidit
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Meiolaniformes ja Eläimet
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Meiolaniformes ja Eoseeni
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Katsoa Meiolaniformes ja Etelämanner
Fidži
Fidžin tasavalta (vuoteen 2011 Fidžisaarten tasavalta) eli Fidži (fidžinhindiksi फ़िजी) on saaristovaltio eteläisellä Tyynellämerellä, Uudesta-Seelannista pohjoiseen.
Katsoa Meiolaniformes ja Fidži
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Katsoa Meiolaniformes ja Holoseeni
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Meiolaniformes ja Ihminen
Jättiläiskilpikonnat
Jättiläiskilpikonnat ovat maakilpikonnien heimoon kuuluvia jättimäisiä kilpikonnia.
Katsoa Meiolaniformes ja Jättiläiskilpikonnat
Kallokibotion
Kallokibotion (nimen merkitys: ”kaunis laatikko”) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli myöhäisliitukauden Santonum-vaiheelta Maastricht-vaiheelle.
Katsoa Meiolaniformes ja Kallokibotion
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Meiolaniformes ja Kilpikonnat
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Katsoa Meiolaniformes ja Kladi
Lord Howe
Saaren epävirallinen lippu. Lord Howe on pieni 14,6 km²:n laajuinen saari 600 kilometriä itään Australian rannikolta.
Katsoa Meiolaniformes ja Lord Howe
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Katsoa Meiolaniformes ja Matelijat
Meiolania
Meiolania (nimen merkitys: ”pieni vaeltaja”) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli keskiseltä mioseenilta myöhäiselle pleistoseenille ja mahdollisesti holoseenille asti.
Katsoa Meiolaniformes ja Meiolania
Meiolaniformes
Meiolaniformes on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden kladi, jonka fossiileja on löydetty Argentiinasta ja Oseaniasta.
Katsoa Meiolaniformes ja Meiolaniformes
Oseania
Oseania on Tyynellämerellä sijaitseva saaristojen ryhmä, johon kuuluvat Melanesia, Mikronesia ja Polynesia sekä suurimpina saarina Uusi-Guinea ja Uuden-Seelannin pääsaaret.
Katsoa Meiolaniformes ja Oseania
Patagonia
Patagonia Patagonia on Etelä-Amerikan mantereen eteläkärki, josta osa kuuluu Chileen ja osa Argentiinaan.
Katsoa Meiolaniformes ja Patagonia
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Katsoa Meiolaniformes ja Pleistoseeni
Proganochelys
Proganochelys (nimen merkitys: ”varhainen kilpi”) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli myöhäistriaskauden Noricum- ja Rhaetia-vaiheilla.
Katsoa Meiolaniformes ja Proganochelys
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Katsoa Meiolaniformes ja Selkäjänteiset
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Katsoa Meiolaniformes ja Selkärankaiset
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Katsoa Meiolaniformes ja Sukupuutto
Testudinata
Testudinata on matelijakladi, joka sisältää kilpikonnat (Testudines) ja niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset, joilla oli samanlainen kilpi kuin kilpikonnilla.
Katsoa Meiolaniformes ja Testudinata
Uusi-Kaledonia
Uusi-Kaledonia on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö Tyynenmeren keskellä.
Katsoa Meiolaniformes ja Uusi-Kaledonia
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Meiolaniformes ja Uusi-Seelanti
Varhaisjurakausi
Varhaisjurakausi (myös alajura, Lias, musta jura) oli jurakauden aloittanut geologinen ajanjakso 199,6 - 175,6 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Meiolaniformes ja Varhaisjurakausi
Varhaisliitukausi
Varhaisliitukausi oli liitukauden ensimmäinen epookki 145,5–99,6 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Meiolaniformes ja Varhaisliitukausi