Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
45 suhteet: Aateli, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Apanage-läänitys, Baltian maat, Baltian maiden miehitys, Henkiraha, Hovimies, Jemeljan Pugatšov, Karkottaminen, Katariina Suuri, Kiovan Rus, Kolhoosi, Kulakki, Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861, Maaorjuus, Maaseutu, Maatalouden kollektivisointi, Mihail Speranski, Mir (kyläyhteisö Venäjällä), Mustamulta, Neuvostoliiton väestönsiirrot, Nikolai I, Orjuus, Ortodoksinen kirkko, Pajariduuma, Pajarit, Pakkotyö, Perintö, Pietari Suuri, Pugatšovin kapina, Siperia, Sisämaanpassi, Sivistys, Sovhoosi, Stolypinin reformi, Suuriruhtinas, Taksvärkki, Talonpoika, Tapaoikeus, Toinen maailmansota, Tsaari, Työvelvollisuus Suomessa, Vähä-Venäjä, Ylimystö.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Aateli · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Apanage-läänitys
Apanage-läänitys oli keskiajalla Ranskassa noudatettu tapa, jolla kuningas luovutti nuoremmalle pojalleen tai nuoremmille pojilleen jokseenkin itsenäisesti hallittavia alueita.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Apanage-läänitys · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Baltian maat · Katso lisää »
Baltian maiden miehitys
Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaiset suunnitellut ja käytännössä tapahtuneet rajamuutokset. Baltian maiden miehitys oli Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukainen kolmen Baltian maan – Viron, Latvian ja Liettuan – miehitys toisen maailmansodan aikana ja niiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Baltian maiden miehitys · Katso lisää »
Henkiraha
Henkiraha eli henkivero (tai personell utskyld) oli Ruotsissa ja Suomessa aiemmin käytetty henkilökohtainen vero, jonka kantaminen merkittiin henkikirjaan.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Henkiraha · Katso lisää »
Hovimies
''Hovimies seisoo pylvään vieressä'', Adolphe-René Lefevre, noin 1860. Hovimies on aiemmin käytössä ollut nimitys, joka tarkoitti kuninkaan tai ruhtinaan hovissa palvelevaa aatelismiestä.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Hovimies · Katso lisää »
Jemeljan Pugatšov
Vasili Perov, ''Pugatšov jakaa oikeutta '', 1879. Jemeljan Ivanovitš Pugatšov (Емелья́н Ива́нович Пугачёв) (s. 1740 tai 1742, teloitettiin 1775) oli venäläinen kasakkasoturi ja sittemmin kapinajohtaja ja kruununtavoittelija keisarinna Katariina II:n aikana.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Jemeljan Pugatšov · Katso lisää »
Karkottaminen
Karkottaminen on Suomen ulkomaalaislain (301/2004) mukainen toimenpide, jolla maassa oleskeleva ulkomaalainen poistetaan maasta.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Karkottaminen · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Kolhoosi · Katso lisää »
Kulakki
Kulakkeja rakentamassa latoa vuonna 1930. Kulakki (kulak, suom. nyrkki, bolševikeille kyläkapitalisti, keinottelija, pomo) oli Stalinin nimitys varakkaista talonpojista eli maanviljelijöistä, jotka jaoteltiin kolmeen eri ryhmään vaarallisuutensa mukaisesti.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Kulakki · Katso lisää »
Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861
B. Kustodievin maalaus vuodelta 1907 kuvaa, kuinka maaorjat kuuntelevat vapautusmanifestin julistamista vuonna 1861. Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 oli ensimmäinen ja tärkein uudistus, joka toteutettiin Aleksanteri II:n valtakauden aikana Venäjällä.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Maaorjuus · Katso lisää »
Maaseutu
Lappeenrannassa. Riisipeltoja Kiinassa. Maaseutu on aluetta, joka ei ole kaupunkia eikä asumatonta erämaata.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Maaseutu · Katso lisää »
Maatalouden kollektivisointi
Maatalouden kollektivisointi (kollektivointi) on Neuvostoliitossa ja joissakin muissa sosialistisissa maissa toteutettu maatilojen pakko-ottaminen yhteiskunnan haltuun, yksityisomistuksen lakkauttaminen ja yksityisten tilojen yhdistäminen suuriksi kollektiivitiloiksi (kolhoosit) tai valtiontiloiksi (sovhoosit).
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Maatalouden kollektivisointi · Katso lisää »
Mihail Speranski
Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Mihail Speranski · Katso lisää »
Mir (kyläyhteisö Venäjällä)
Mir on perinteisestä kyläyhteisöstä, kyläkunnasta ja volostista käytetty nimitys, joka viittaa erityisesti maanomistukselliseen näkökulmaan.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Mir (kyläyhteisö Venäjällä) · Katso lisää »
Mustamulta
Pohjois-Amerikassa. Mustamulta eli tšernoseemi on muun muassa Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin pitkää ruohoa kasvavilla suhteellisen kosteilla lauhkeilla aroilla esiintyvä, hyvin ravinteikas ja viljelyyn erittäin soveltuva maannos.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Mustamulta · Katso lisää »
Neuvostoliiton väestönsiirrot
Väestönsiirrot Neuvostoliitossa olivat Neuvostoliiton suorittamia väestön pakkosiirtoja 1930-luvulta 1950-luvulle Stalinin hallinnon aikana.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Neuvostoliiton väestönsiirrot · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Nikolai I · Katso lisää »
Orjuus
Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Orjuus · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Pajariduuma
Mihail Fjodorovitš pajariduuman kokouksessa'', Andrei Rjabuškinin historiamaalaus vuodelta 1893. Pajariduuma oli Moskovan Venäjällä 1400–1600-luvuilla pajarien eli ylimmän säädyn edustajien sekä muiden arvohenkilöiden muodostama neuvosto, joka toimi tsaarin neuvonantajana.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Pajariduuma · Katso lisää »
Pajarit
Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Pajarit · Katso lisää »
Pakkotyö
Pakkotyöläisiä Pakkotyö tarkoittaa työtä tai palvelusta, johon ihminen pakotetaan rangaistuksen uhalla vasten tahtoaan.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Pakkotyö · Katso lisää »
Perintö
Perintö, vainajan omaisuus eli jäämistö on omaisuutta, joka saadaan joko lähisukulaisen kuoltua lakimääräisesti perittynä tai testamentin kautta.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Perintö · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pugatšovin kapina
''Pugatšov jakaa oikeutta, Vasili Perov,'' 1879 Pugatšovin kapina oli venäläisten kasakoiden ja talonpoikien kapina vuosina 1773-1775 Venäjän valtiovaltaa vastaan.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Pugatšovin kapina · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Siperia · Katso lisää »
Sisämaanpassi
Neuvostoliiton sisäinenpassi, 1926 Sisämaanpassi tai sisäinen passi on monissa entisissä Neuvostoliiton jäsenvaltioissa käytetty virallinen henkilöllisyystodistus, erityisesti Neuvostoliitossa käytetty propiska (ven. пропи́ска), jonka avulla maan hallinto pyrki kontrolloimaan ja seuraamaan kansalaisten liikkumista maassa.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Sisämaanpassi · Katso lisää »
Sivistys
Magnus Enckell, ''Lukusali'', 1899. Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Sivistys · Katso lisää »
Sovhoosi
Sovhoosi eli neuvostotila oli Neuvostoliitossa valtion omistama maatila, erotukseksi kolhoosista, joka periaatteessa toimi osuustoimintaperiaatteella.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Sovhoosi · Katso lisää »
Stolypinin reformi
Stolypinin reformi oli Venäjän keisarikunnan pääministeri Pjotr Stolypinin mukaan nimetty, vuonna 1906 aloitettu uudistusohjelma.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Stolypinin reformi · Katso lisää »
Suuriruhtinas
Suuriruhtinas oli alkuaan Kiovan Venäjällä Kiovassa asuvan ruhtinaan arvonimi.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Suuriruhtinas · Katso lisää »
Taksvärkki
Taksvärkki (”päivätyö”) oli alun perin vuokratilallisen päivätyövelvollisuus.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Taksvärkki · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Talonpoika · Katso lisää »
Tapaoikeus
Tapaoikeus eli tavanomainen oikeus on kirjoitettujen säädösten rinnalla oleva oikeuslähde, joka on syntynyt vallitsevan oikeuskäytännön vakiinnuttua aikojen kuluessa velvoittavaksi säännökseksi.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Tapaoikeus · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Tsaari · Katso lisää »
Työvelvollisuus Suomessa
Työvelvollisuus on Suomen laissa tunnettu poikkeusolojen aikainen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomessa asuvia 18–67-vuotiaita henkilöitä.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Työvelvollisuus Suomessa · Katso lisää »
Vähä-Venäjä
Vähä-Venäjä, Malorossija, on Ukrainasta aiemmin, Venäjän keisarikunnan aikaan sille kuuluvista nyky-Ukrainan alueista käytetty nimitys.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Vähä-Venäjä · Katso lisää »
Ylimystö
Puolalaista ylimystöä 1500-luvulta. Ylimystö (myös ylhäisö, ylimykset) on ylin, pysyvästi etuoikeutettu yhteiskuntaluokka, jonka asema perustuu syntyperään, varallisuuteen, sosiaaliseen asemaan tai muuhun vastaavaan syyhyn.
Uusi!!: Maaorjuus Venäjällä ja Ylimystö · Katso lisää »
