Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
32 suhteet: Ahvenanmaan maakuntalaki, Anders Sunesen, Öölanti, Fyn, Gästrikland, Jyllanti, Kaari (laki), Kaarle IX, Kanoninen oikeus, Kansanrunous, Kaupunginlaki, Keskiaika, Kristian V, Kuningas Kristofferin maanlaki, Laamanni, Laki, Maanlaki, Maunu Eerikinpoika, Oikeushistoria, Oikeusohje, Pohjoismaat, Runomitta, Säädös, Skandinavia, Skånen laki, Smålandin laki, Strängnäs, Talonpoika, Tapaoikeus, Tuomioistuin, Valdemar II Sejr, Vuoden 1734 laki.
Ahvenanmaan maakuntalaki
Ahvenanmaan maakuntalaki on Ahvenanmaan maakuntapäivien säätämä laki maakuntaa varten.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Ahvenanmaan maakuntalaki · Katso lisää »
Anders Sunesen
Lindanisen taistelussa 1800-luvun kuvituskuvassa. Anders Sunesen (myös Andreas, Suneson, Sunesøn, latinaksi: Andreas Sunonis, 1167 – 1228) oli Lundin Katedraaliin.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Anders Sunesen · Katso lisää »
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Öölanti · Katso lisää »
Fyn
Fyn on Tanskan kolmanneksi suurin saari.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Fyn · Katso lisää »
Gästrikland
Kielo on Gästriklandin maakuntakukka. Metso on Gästriklandin maakuntaeläin. Gästrikland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Gästrikland · Katso lisää »
Jyllanti
Jyllanti on Tanskan osa, joka sijaitsee pääosin Jyllannin niemimaalla.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Jyllanti · Katso lisää »
Kaari (laki)
Kaari on Ruotsissa ja Suomessa keskiajalta saakka käytössä ollut termi, jolla alun perin tarkoitettiin yleisen lain pääosastoja, mutta nykyisin sana esiintyy myös eräiden jotakin tiettyä oikeusalaa käsittelevien laajojen lakien nimissä.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kaari (laki) · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kaarle IX · Katso lisää »
Kanoninen oikeus
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kanoninen oikeus · Katso lisää »
Kansanrunous
Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kansanrunous · Katso lisää »
Kaupunginlaki
Kaupunginlaki on historiallinen, yhtä tai useampaa kaupunkia varten luotu oikeusohje.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kaupunginlaki · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Keskiaika · Katso lisää »
Kristian V
Kristian V. lapsena, Karel van Manderin maalaus vuodelta 1650. Kristian V (15. huhtikuuta 1646 – 25. elokuuta 1699) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuodesta 1670 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kristian V · Katso lisää »
Kuningas Kristofferin maanlaki
Kuningas Kristofferin maanlaki oli Ruotsissa kuningas Kristofer Baijerilaisen hallituskaudella vuonna 1442 vahvistettu yleinen laki, joka koski maaseutua.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Kuningas Kristofferin maanlaki · Katso lisää »
Laamanni
Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Laamanni · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Laki · Katso lisää »
Maanlaki
Maanlaki oli keskiajalla luotu yleinen laki, joka oli voimassa Ruotsin maaseudulla 1340-luvulta alkaen.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Maanlaki · Katso lisää »
Maunu Eerikinpoika
Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan Maunu Eerikinpoika (ruots. Magnus Eriksson) (1316 – 1. joulukuuta 1374) oli Ruotsin kuningas 1319–1364 ja Norjan kuningas 1319–1355.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Maunu Eerikinpoika · Katso lisää »
Oikeushistoria
Oikeushistoria tutkii menneiden aikojen oikeusjärjestystä ja oikeuskäytäntöjä eri maissa, pyrkien jäsentämään ja analysoimaan oikeuden kehittymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Oikeushistoria · Katso lisää »
Oikeusohje
Oikeusohje on oikeusjärjestyksen käsky tai kielto, joka opastaa jonkin oikeudellisen menettelyn toteuttamisen.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Oikeusohje · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Runomitta
Runomitta eli metrumi kuvaa mitallisessa runoudessa käytettävän kielellisen muodon.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Runomitta · Katso lisää »
Säädös
Säädös on oikeusohjeita sisältävä tekstikokonaisuus.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Säädös · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Skandinavia · Katso lisää »
Skånen laki
Skånen laki syntyi Skånen maakunnassa, kun se vielä oli Tanskan vallan alaisena, noin 1202–1216.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Skånen laki · Katso lisää »
Smålandin laki
Smålandin laki tarkoittaa 1200-1300-luvun tienoilla laadittua lakia.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Smålandin laki · Katso lisää »
Strängnäs
Strängnäs on samannimisen Strängnäsin kunnan keskustaajama ja entinen kaupunki.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Strängnäs · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Talonpoika · Katso lisää »
Tapaoikeus
Tapaoikeus eli tavanomainen oikeus on kirjoitettujen säädösten rinnalla oleva oikeuslähde, joka on syntynyt vallitsevan oikeuskäytännön vakiinnuttua aikojen kuluessa velvoittavaksi säännökseksi.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Tapaoikeus · Katso lisää »
Tuomioistuin
Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Tuomioistuin · Katso lisää »
Valdemar II Sejr
Valdemar II:n sinetti. Valdemar II (1170–1241) oli Tanskan kuningas vuodesta 1202 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Valdemar II Sejr · Katso lisää »
Vuoden 1734 laki
Vuoden 1734 laki on Ruotsissa vuonna 1734 säädetty yleinen laki eli kodifikaatio, johon koottiin kaikki tärkeimmät siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säädökset.
Uusi!!: Maakuntalaki ja Vuoden 1734 laki · Katso lisää »
